Vierailu Turkuun: pelejä ja pedagogiikkaa

Kauniina syyskuisena päivänä Mobiilistin projektiporukka tai kaikki tuona hetkenä kynnelle kykenevät suuntasivat kulkuneuvonsa kohti sivistyksen kehtoa, Suomen Turkua. Mukana oli aktiiveja sekä HAMK Biotaloudesta, Omniasta että Edupolista. Päivän tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua opetuksen pelillistämisestä ja mobiilipedagogiikasta kiinnostuneiden kanssa.

Saimmekin runsaasti mielenkiintoisia esimerkkejä ja demoja Turku Game Labissa, jonka vetäjänä toimii yliopettaja Mika Luimula (aiempi kirjoitus). Osa opiskelijoita on hankerahoituksen kautta työsuhteessa Game Labiin ja he toimivat mm. nuorempien opiskelijoiden tutoreina. Pelilabra tekee yhteistyötä ulkopuolisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. He ottavat vastaan erilaisia pelillisyyteen liittyviä projekteja.

Kinect-peli OculusRift -lasit

Rohkeimmat pääsivät kokeilemaan vaikkapa Oculus Rift –laseja tai Kinectiin toteutettua väistely- ja hyppypeliä. Game Labin opiskelijat esittelivät myös mm. 3D-mallinnuksen voimalasta, johon oli liitetty pelillistä toimintaa. Opiskelijat olivat tehneet myös erilaisia mobiililaitteilla toimivia oppimispelejä; esimerkiksi matematiikkaan liittyen. Näimme myös ammunnan tarkkuusharjoitteluun liittyvän sovelluksen, jonka tilaaja on ollut pistooliammunnassa kilpaileva henkilö. Pelillä on ollut selkeä vaikutus kilpailijan menestymiseen kisoissa. Lisättyä todellisuutta hyödynnettiin murhamysteerissä, jota voitiin pelata oppilaitoksen tiloissa.

Matikkapeli, voimalamallinnos ja AR-murhamysteeri

Tämän vierailuosion päätteeksi kävimme vielä hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti poikii uusia yhteistyömahdollisuuksia. Varmasti opetuksen pelillistäminen on jo nyt todellisuutta monessa paikassa, siksipä tästä veneestä ei kannata pudota.

Iltapäivällä kuulimme paljon mielenkiintoista asiaa (materiaalit) Mobiilipeda-hankkeessa toimivilta henkilöiltä hankekoordinaattori Päivi Kujanpään johdolla. Oli innostavaa ja mielenkiintoista kuulla, miten monella tavalla mobiililaitteita voi käyttää opetuksessa. Esimerkkeinä vaikkapa Virtuaalisairaala, erityisopetus ja työssäoppiminen. Huomasimme, että paljon yhtymäkohtia löytyy myös oman Mobiilistimme kanssa. Samojen asioiden parissa sitä pyöritään puolin ja toisin. Kuulimme myös, miten eri oppilaitoksissa hyödynnettiin GoogleDrivea ja Microsoftin OneDrivea. Parissa oppilaitoksessa oli käytössä opiskelijoiden ePortfoliona Mopo, jota testailimme toukokuussa 2013 Mobiilikesäkoulussa. Työssäoppimisessa ja ammattivalmennuksessa hyödynnettiin kuvia ja videoita sekä uutena oppilaat tekivät työkirjaa (sovelluksena BookCreator). Opiskelijat arvioivat itse omia tuotoksiaan.

Vastavuoroisesti myös me kerroimme Mobiilistin tekemisiä ja kuulumisia. Mobiiliopas todettiin erittäin laajaksi ja sen kautta voi löytää uusia ideoita mobiilioppimiseen ja sen kehittämiseen. Kerroimme lisäksi myös mm. BYOD-projektistamme, jossa opiskelijat käyttävät omia laitteitaan oppimisessa. Iltapäivänkin sessio herätti keskustelua ja toivottavasti myös poikii yhteistyötä ja uusia ideoita ja tekemisiä molemmissa hankkeissa ja hankkeiden jälkeenkin.



Jaana Nuuttila ja Johanna Salmia
Hämeen Ammattikorkeakoulu

Videot oppimisessa meillä ja maailmalla

Videot Mobiilistissa

Mobiilisti-hankkeessa on lähes neljän vuoden aikana pilototoitu runsaasti videoiden hyödyntämistä oppimisessa ja opetuksessa. Opiskelijat ovat tuottaneet runsaasti materiaalia ja näitä sekä malleja videoiden hyödyntämiseen on koottu Mobiilioppaaseen mm. Oppimisprosessit- ja Caset -otsikoiden alle.

Oppilaitoksen laajuinen YouTuben käyttöönotto

HAMKin yhteiseksi videoidenjakopalveluksi valikoitui vuodenvaihteessa YouTube,  jolloin solmimme myös Google Education Apps -sopimuksen. Sitä kautta henkilökunta ja opiskelijat voivat käyttää YouTubea työ/opiskelijatunnuksillaan. Palvelu on turvallinen, sillä kirjautuminen tapahtuu Sibbolethin kautta.

Jotta kaikki osaisivat hyödyntää videoita parhaalla mahdollisella tavalla sekä toimia yhteisiä käytänteitä seuraten, käynnistimme keväällä YouTube -käyttöönottoprojektin. Lähestyimme aihetta erityisesti teknisestä mutta myös pedagogisesta näkökulmasta. Etsimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin

• missä vaiheessa opetusta videoita voi hyödyntää
• miten huomioidaan tekijänoikeudet
• mitä tekijänoikeuslisenssiä käytämme
• kuka tuottaa ja miten
• mitä kuvaamisessa tulisi ottaa huomioon
• miten videoiden tulisi näkyä ulospäin - millaisen kuvan annamme meistä
• miten tehdään videokäsikirjoitus
• millä ja kuinka videoita muokataan
• millaiset aloitus- ja loppusivut tarvitsemme
• mitä asetuksia pitää olla YouTubessa käytössä
• miten videot jaetaan yhteisille kanaville

Aihe paljastui hyvin moniulotteiseksi, mutta suhteellisen nopeassa ajassa saimme materiaalit ja ohjeet koottua kasaan. Tässä auttoi tehokas projektitiimi sekä se, että meillä oli mm. hankkeiden ja opetuksen kautta jo koottuna materiaalia aiempana käyttöön. Luonnollisesti hyödynsimme myös maailmalta (YouTubesta) löytyvää valmismateriaalia.

Projektin päätteeksi järjestämme vielä henkilökunnalle workshoppeja, joissa opastamme kädestä pitäen näissä asioissa. Juurruttaminen organisaation sisällä jatkuu laajemmin sitten näiden henkilöiden kautta, jotka voivat tukea paikallisesti lähipiiriään. Perustamme myös Yammer-ryhmän, jonka kautta saa vertaistukea.

Maailmaalla

Aktiivin standilla (kuva: Aktiivi-hanke)

Osallistuin EdMedia 2014 -konferenssiin kesäkuussa, sillä pidin siellä esityksen aiheesta ‘An Inspiring Outdoor Learning Model’ (= Mobiilikesäkoulumalli). Tämä sai todella hyvän vastaanoton ja kiinnostusta mallin käyttämiseen maailmalla sekä Mobiilikesäkouluun osallistumiseen virisi kuulijoiden joukossa. Lisäksi olin välillä apuna Aktiivin standilla jakaen tietoa eri hankkeista.

Learning Analytics, Simon Buckingham Shum

Konferenssissa oli osallistujia kaiken kaikkiaan noin 60 eri maasta. Keskeisiä teemoja konferenssissa olivat mm. data ja learning analytics, MOOCit, pelillisyys ja videoiden hyödyntäminen. Videoita oli käytetty mm. tutoriaaleihin, digitaalisessa tarinankerronnassa, lukemisen sujuvuuden parantamiseen, haastatteluihin, dialogin tallentamiseen ja analysointiin.

Videot itsessään eivät välttämättä aktivoi oppimista, vaan on hyvä miettiä kokonaisprosessi. Missä kohtaa niitä käytetään, tekisikö oppija niitä itse, mitä oppimistehtäviä niihin liittyy, voisiko niistä rakentaa esim. pelillisen tehtävä- tai oppimisradan?


Johanna Salmia
Hämeen ammattikorkeakoulu

Linkit:

Videotuotannon ohjeistukset: http://www.hamk.fi/ohjeet/digitaalisuus/
Mobiiliopas 2: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/
EdMedia-esitys ‘An Inspiring Outdoor Learning Model’: http://www.slideshare.net/JohannaSalmia/an-inspiring-outdoor-learning-model-edmedia-2014

Mobiilikesäkoulussa näet enemmän!

Mitä olisi kesän aloitus ilman Mobiilikesäkoulua?

Mobiilikesäkoulu 2014 kokoaa mobiiliudesta kiinnostuneet oppijat ja asiantuntijat yhteen. Tule mukaan kokeilemaan käytännössä, miten esimerkiksi rakennat oman opintojaksosi erilaisten mobiilipedagogisten mallien avulla uuteen uskoon. Mitä uutta täydennetty todellisuus voi tuo oppimiseen tai mitä uusia ulottuvuuksia pelillisyys avaa. Mukana eri alojen asiantuntijat tukemassa ja opastamassa.

Mobiilikesäkoulussa oppiminen tapahtuu lähellä luontoa teemoitetuilla mobiiliretkillä, joilla kierretään mobiilipisteitä. mRetkioppaat johdattavat sinua matkan varrella. Teemoina ovat

• mPedagogiikka
• mTeknologia
• mPelit ja paikkatieto
• 3D
• Täydennetty todellisuus
• mLuokka

Mobiilikesäkoulussa opitaan aidoissa ympäristöissä verkottuen, tietoa jakaen, keskustellen ja siinä kaiken ohessa luonnosta nauttien!

Tapahtuman ohjelma: www.mobiilikesakoulu.com/ohjelma
Ilmoittautumiset 12.5.2014 mennessä: www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen-maksut

Mobiilikesäkoulun 2014 järjestävät HAMK, Mobiilisti-hanke ja SILC-hanke
Twitter: @mkesakoulu
Facebook: Mobiilisti, Mobiilikesäkoulu

Tervetuloa!

Lisätietoja: www.mobiilikesakoulu.com
Johanna Salmia, 050 574 9555, johanna.salmia(at)hamk.fi
Outi Vahtila, 0500 121 261, outi.vahtila(at)hamk.fi

Pelillistä oppimista

Peliala on edelleen huimassa nousussa ja mobiilipelien kasvu on n. 35 % vuodessa. Eikä mikään ihme: esimerkiksi Suomessa käytetään eri medioiden seuraamiseen Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Niemisen mukaan 8 tuntia 39 minuuttia päivittäin. Tästä osa selittyy sillä, että yhtä aikaa käytetään sekä televisiota että mobiililaitetta surffaillen, pelaten ja myös oppien.

Pelit koukuttavat ja houkuttavat. Lapsille mobiilipelien pelaaminen on kiinnostavaa, innostavaa ja luontaista. Valmiita oppimispelejäkin löytyy jo runsaasti; niin tietokoneella kuin mobiililla pelattavaksi. Ammatillisen opetuksen pelillistäminen on yksi seuraavista askelista. Tähän liittyvät niin elämyksellisyys, virtuaalisuus, tavoitteellisuus ja palkitseminen kuin erilaisen datan keruu.

Kävin tällä viikolla muutaman muun HAMKilaisen kanssa tutustumassa Turku Science Parkiin sekä Turku AMKn peliopetukseen.

Turku AMKssa pelialan opetus on viety käytännön tekemisen tasolle. Opiskelijat ovat mukana Turku Game Labissa, jossa he tekevät erilaisia pelejä osana portfoliotaan. Pelejä esitellään julkisesti ICT showroomissa. Yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään ja tätä kautta opiskelijat ovat valmistuessaan jo kiinni työelämässä. Yliopiston kanssa järjestetään pelialan täydennyskoulutusta. Ympäristö on hedelmällinen ja inspiroiva tuottaen uusia ideoita ja innovaatioita. Pelit ovat paitsi viihdyttäviä myös kohdennettuja esimerkiksi konepajateollisuuden tai hyvinvointialan tarpeisiin.

Pelikehityksessä hyvä idea ja tarina, visuaalisuus, käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteet, grafiikka ja logiikka yhdistyvät. Pelillisyyttä voi tuoda opetukseen melko yksinkertaisinkin keinoin: eläydytään aiheeseen ja esitetään ryhmässä jokin tapahtuma (esim. asiakastilanne) täydentäen vaikkapa mobiilisarjakuvin ja videoin tai rakennetaan tehtäväpolkuja esimerkiksi QR-koodeja tai Grafeteeta hyödyntäen. Oppilaitoksissa voidaan hyödyntää myös eri oppimisen aloja kokoamalla eri koulutusohjelmien opiskelijoita ja opettajia yhteen ja tuottamalla yhdessä mobiilipelejä oppimistarkoitukseen.

Pelillisyys voi tapahtua yksilöinä tai ryhmässä. Se voi tapahtua todellisessa ympäristössä; sisällä tai maastossa. Peliympäristönä voi olla myös virtuaaliympäristö, tai näiden kaikkien ydistelmä. Lisätty todellisuus tuo uusia mielenkiintoisia elementtejä ja avoimet alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämiseen.

Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu

Linkkejä:
Turku Science Park
www.gameturku.fi (Yrityksiä)
www.turkugamelab.fi (Turku AMKn pelit)
Mikä on mooc
http://mooc.cs.helsinki.fi/
http://opetus.tv/
Grafetee
QR-koodiradat ja paikkatietoradat
Mobiilitentti
Lepaan Älypuisto
3D-puimuriympäristö
Luonnonvara-alan mobiilipeli (tulossa)
PhoneGap -videotutoriaali (ks. Mobiiliohjelmointi)
http://viope.com/

Kyllitäti on muotia, kokeile visualisointia!

Omnian oppimisratkaisujen asiantuntijat ja Mobiilisti -osatoteutuksessa aktiivisesti vaikuttaneet henkilöt pääsivät tänään kokemaan mielenkiintoista tapaa kertoa, koota ja käsitellä asioita piirtämisen keinoin. Kuvitellen -yrityksen Maija Kotamäki ohjasi meidät nimittäin lempeästi viivoja vedellen graafisen fasilitoinnin ja visualisoinnin maailmaan. 

Visualisoinnissa yhdistyvät mm. yhdessä tekeminen, monikanavaisuus, kuvien käyttö tiedonrakentelun apuna, tarinallisuus, prosessimaisuus sekä persoonallinen tapa ilmaista itseään. Kuulostaako tutulta? No kyllä, kaikki nämä asiat voidaan yhdistää helposti myös mobiililaitteiden käyttöön oppimisen tukena!

Maija Kotamäki, Kuvitellen

Aloitimme päivän aktivoimalla piirtäjän itsessämme. Papereille kertyi ukkeleita, symboleita, kylttejä, eläimiä, rakennuksia ja kulkuneuvoja. Tuntui hyvältä piirtää oikealla kynällä rapisevalle paperille mutta kieltämättä sormet kihisevät nyt innosta kokeilla samaa Adobe Ideas'illa ja Paper 54 -sovelluksella. Ja kyllä tällainen tapa ilmaista itseään voisi olla myös osa omaa opetusta, joko niin että opiskelijat saavat tehtävän ilmaista itseään tai että osallistujat aktivoidaan katsomaan, kuulemaan ja toimimaan visuaalisten elementtien avulla. Mahdollisuudet ja näkökulmat ovat monet.

Linkitys tarinankerrontaan on myös mielenkiintoinen. Kaikki, jotka katsoivat lastenohjelmia 80-luvulla (itse tai omien lasten kanssa) muistavat Kylli-tädin, tuon mummelin, joka kuvitti tarinaa samalla kun kertoi sitä. Tämänkaltainen kerronta on taas in ja pop, mutta monesti digitaaliseen muotoon muunnettuna. Ranskalaiset viivat täydentyvät pienillä symbolikuvilla ja teksteillä kuormitetut powerpointit (kyllä niitäkin vielä näkee) saavat inhimillisen kilpailijan. Käsillä tekeminen ja verkossa jakaminen yhdistyvät jatkumoksi. 

Paljon puhutaan siitä, miten nykyään vain tuijotetaan ruutua ja istutaan kumarassa koneen ääressä. Varmaan niinkin, mutta sopiva yhdistelmä vaikkapa oikeaa paperia, vahaliituja, mobiililaitetta ja blogia antavat mahdollisuuden luoda, jakaa, säilöä ja jalostaa ajatuksia yhdessä. Näin voi tehdä pähkäilystä taas vähän hauskempaa ja värikkäämpää. Kyllä, tätä täytyy kokeilla lisää! Ja ei, ei haittaa vaikka ei oikeasti osaisikaan piirtää! 

Sarjakuva – onnistuu myös mobiililla!

Mobiilikesäkoulun sarjispisteellä väsäilimme sarjakuvia Androidin ”Create a comic”-ilmaissovelluksella. Sovellus on saatavilla play-kaupasta, ja on periaatteessa helppokäyttöinen. Haittana mainittakoon ohjelman ajoittainen kaatuminen, jota tapahtuu säännöllisen epäsäännöllisesti. Samoin sovelluksen myötä ilmaantuvat mainokset eivät ihastuta ainakaan allekirjoittanutta.

Sarjakuvassa peräkkäiset kuvat muodostavat tarinan. Verkkosarjakuvassa kannattaa olla luovaakin luovempi; kestää ehkä hetken oivaltaa, millainen juttu lukijaan uppoaa, tai miten sarjista parhaiten hyödyntäisi vaikkapa oppimistehtävänä. Mobiilikesäkoulussa nousi esiin ideoita sarjakuvan hyödyntämisestä esimerkiksi kieltenopetuksessa. Myös ohjeistukseen ja opastukseen sarjakuvat soveltuvat mukavasti. Ne herättävät helposti mielenkiinnon, ja niiden avulla voi ”kevyesti” kertoa ”painavaakin” asiaa.

Create a comicissa on valmiita taustakuvia ja hahmoja, mutta omien valokuvien käyttö taustana tuo autenttisuutta viestiin. Sovellus luo kolme ruutua vierekkäin, ja aloittaa neljännen ruudun seuraavalta riviltä. Esimerkiksi neljän tai viiden ruudun sarjiksen loppuun jää tylsästi blankoa tilaa, joten kenties visuaalisesti hienompien sarjakuvien ruutumäärä kannattaa suunnitella kolmella jaolliseksi? Create a comic tallentaa tiedoston png-muotoon; esimerkiksi kolmen ruudun sarjis on kooltaan 320 kb. Kuvan liittäminen onnistuu kätevästi sosiaalisen median kanville (esim. Facebookiin tai Bloggeriin).

Mieti, menisikö vaikkapa opintojakson tehtävänanto perille paremmin sarjakuvan muodossa?

Klikkaa kuvaa, näin näet sen suurempana

Terhi Thuneberg,

Hämeen ammattikorkeakoulu

Tätä opit Mobiilikesäkoulussa: pelillisyyttä ja teknologiaa!

Teemana 3D ja pelit - tulevaisuutta ja oppimisen näkökulmaa! Mobiilikesäkoulussa tässä tapauksessa käytännön harjoitusten pariin eri tehtäväpisteille sinua johdattelee asiantuntevasti Pasi Mattila CIEltä ja SILC-hankkeesta.

Voit suorittaa mittauksia erilaisia sensoreita hyödyntäen IlonaIT:n Risto Korhosen kanssa siirtäen tuloksia mobiililla hyödynnettäväksi sekä uppoutua 3D-tulostuksen saloihin ja tulevaisuuden visioihin CORD-hankkeen Jari Viitalan johdolla. Hannu Äystön avustuksella pääset tekemään omia mobiilikarttoja ja tutustumaan Lepaan älypuiston ideaan. Mukana on myös Anette Rattfelt LaternaVoxilta. Oman paikkatietoon sidotun opetuspelin luomiseen sinua ohjaa Mauri Laakso. Antti Ilomäki Adminotechilta on myös mukana johdatellen syvemmälle 3D-maailmoihin ja virtuaaliympäristöihin oppimisessa.

Tutustu tarkemmin eri pisteiden sisältöihin ja kesäkoulupäivien aikatauluihin täällä: http://www.mobiilikesakoulu.com/ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen-maksut 13.5. mennessä.

Hinta: 195 Eur/2 pv+majoitus, 120 Eur/1 pv

Tervetuloa!

Lisätietoja: www.mobiilikesakoulu.com

Mobiilikesäkoulu Facebookissa: https://www.facebook.com/mobiilikesakoulu

Outi Vahtila, 0500-121261, outi.vahtila(at)hamk.fi

Johanna Salmia, 050-5749555, johanna.salmia(at)hamk.fi

Mobiilikesäkoulun tarkempi ohjelma julkaistu!

Mobiilikesäkoulun tarkempi ohjelma on nyt julkaistu ja se löytyy kesäkoulun sivuilta. Voit perehtyä, millaisia erilaisia retkipisteitä on kahden päivän aikana tarjolla. Luvassa on mm. mobiilipelin tai -karttojen tekemistä, mobiilitentin tuottamista, animaatioiden, sarjakuvien ja monimediaisten videoiden luomista sekä mobiiliviestintää ja lisättyä todellisuutta!

Tule mukaan, koe, kokeile, verkotu ja nauti yhdessä tekemisestä. Mukana myös Mobiilisti-hankkeen tuotosnäyttely.

Tapahtuman ohjelma: http://www.mobiilikesakoulu.com/ohjelma
Hinta: 195 Eur/2 pv+majoitus, 120 Eur/1 pv

Ilmoittautumiset 13.5.2013 mennessä: http://www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen-maksut

Mobiilikesäkoulun 2013 järjestää HAMK, Mobiilisti-hanke ja SILC-hanke

Twitter: @mkesakoulu

Facebook: Mobiilisti

Tervetuloa mukaan!

Mobiilit ja paikkatieto viheralalla

Mobiililaitteiden hyödyt ovat ilmeiset viheralan opiskelijoille ja alalla työskenteleville. Opiskelijat ja työntekijät liikkuvat paljon luonnossa kiinteiden verkkojen ulottumattomissa. Mobiililaitteita voidaan hyödyntää mm. tallentamaan paikkatietoon liittyviä asioita kuten puiden ja istutusalueiden sijainteja, ongelmakohtia sekä reittisuunnitelmia tai dokumentoimaan monimediaisia muistiinpanoja. Laitteita hyödyntämällä voidaan asioita tallentaa suoraan jatkokäsittelyä varten sähköiseen muotoon luopuen alalla vieläkin paljon käytössä olevista papereista ja kynistä.

Lisätyn todellisuuden tarkastelua

Hamkin Lepaan yksikön Maisemasuunnitteluopiskelijat perehtyivät mobiiliuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin niin aikuis- kuin nuoriso-opiskelijoiden toimesta. Viheromaisuuden hallinta ja paikkatietovälineet -opintojakson ennakkotehtävässä koottiin yhteiseen mindmappiin mm. mobiiliuden hyötyjä ja haittoja sekä erilaisia hyödyllisiä paikkatietosovelluskohteita.

Lähiopetuksessa päästiin sitten kiinni itse asiaan. Mindmappiin koostettujen asioiden läpikäynnin jälkeen luotiin lomake, jolla työntekijä voisi raportoida tuntinsa erilaiseen viheralan työtehtäviin liityen ja sen täyttö mobiililla todettiin helpoksi. Opiskelijat tutustuivat ryhmissä Lepaan puistossa lisätyn todellisuuden sovelluksiin, kuten Wikitude ja Junaio, sekä tallensivat reittiä kuvineen kartalle hyödyntäen Sports-Tracker -sovellusta.

Korkeuden mittausta

Rinnakkaisia ryhmiä seurattiin sijainnin jakamisen kautta. Rakennusten ja puiden etäisyyksiä ja korkeuksia mitattiin mobiililla (SmartMeasure -sovellus) ja nämä havainnot sekä muuta havaintokuvaa, -videota että -äänitiedostoja maastosta liitettiin monimediaisiksi muistiinpanoiksi Evernote -sovellukseen (Esimerkkimuistiinpanoja: https://www.evernote.com/pub/mkoulussa/viheromaisuus). Kokeilujen ohessa keskusteltiin, missä erilaisissa tilanteissa näitä erilaisia kokeiltuja asioita voi hyödyntää ja mitä muita mahdollisuuksia ja hyödyllisiä sovelluksia löytyy.

Loppukoosteena opiskelijat saivat tehtäväksi tuottaa lyhyet videoraportit aiheesta, miten pienen kunnan viheromaisuutta voi hallita mobiililaitteiden avulla. Aikuisopiskelijoiden osalta raportin teko jäi omalle ajalle lähiopetuksen pienen tuntimäärän vuoksi. Nuoriso-opiskelijoiden kanssa videot tuotettiin lähiopetuksen päätteeksi ja tehtävään paneuduttiinkin todella innolla ja luovasti. Esimerkkinä ohessa Essin, Maijan, Veeran ja Veeran toteuttama idea.

Kasviopetus talvella

Olette ehkä jo aiemmin lukeneet  kasvitentistä, joka toteutettiin mobiililaitteita hyödyntäen Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan puistossa. Kasviopetuksen yksi kehittämisen tavoite oli kasvitenttien toteuttaminen maastossa, sen sijaan, että kasvinäytteitä tunnistetaan (ainoastaan) luokkatiloissa. Tenttiä päästiin kokeilemaan keväällä 2012 ja opiskelijoiden palaute oli positiivista. Kasvitenttien pitäminen maastossa syksyllä 2012 ei ollut mahdollista, sillä työkaluna toimivat Moodlen Mobiilikeskus ei ollut toiminnassa Moodlen päivityksen johdosta. 

Kasviopiskelua pyritään aktivoimaan tapahtuvaksi kaikkina vuodenaikoina. Google-maps kartoille merkityt kasvireitit ja niiden varrelle kasveihin merkityt QR- koodit ovat käytettävissä myös talvella. Jossain vaiheessa talvea lumikengät kyllä saattavat olla hyvä varustus, mutta toisaalta, jos reittiä käytetään paljon, niin myös polku pysyy maastossa.  Talviasuisten kasvien habitus on tärkeä havainnoitava asia sen lisäksi, että tunnistaa kasvin versosta ilman lehtiä. Mobiililaitteen avulla talviasuisen kasvin saa myös saman tien lehtihabituksessa esimerkiksi tablet- laitteen näytölle. 

 

Talviasuisten kasvien tentti pyritään kehittämään myös ulkona toteutettavaksi.  Opiskelijoiden kokemus talviversojen  opiskelusta on ollut positiivinen siten, että kasvien silmuista ja versoista on avautunut monia uusia kasvin tuntomerkkejä, joihin kesällä ei tule kiinnitetyksi huomioita. Silti osa motivoivaa opetusta ja oppimista on myös koko kasvin havainnointi, joten ulkona toteutettava tentti voi olla osa osaamisen arviointia. Kunhan opettaja saa asioista kokemuksia, sen jälkeen opetusta voi ohjata eri menetelmillä toteutettavaksi kaikkina vuodenaikoina.

 

 

Sari Suomalainen

Lehtori, Maisemasuunnittelun koulutusohjelma

Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa

Kielikoulutuskeskus kokeili iisisti mobiilisti

HAMK:n Kielikoulutuskeskuksen kielten ja viestinnän opettajien koulutuspäivän teemaksi Hämeenlinnassa oli helmikuussa 2013 valittu mobiilius. Kuulimme ja näimme kollegamme Pia Rupposen kokemuksia mobiililaitteiden käytöstä viestinnän opetuksessa ja Johanna Salmia esitteli Mobiilisti-hankkeessa syntyneitä opetustuotoksia.

Sitten oli aika saada sormet kosketusnäytöille ja Jaana Nuuttilan tiiviin laitteiden käyttökoulutuksen jälkeen opettajat jakautuivat pareiksi ja ryhtyivät haastattelemaan ja videoimaan toisiaan kahvikupposten äärellä, eri puolilla rakennusta valitsemissaan paikoissa. Seuraavaksi harjoiteltiin sarjakuvasovelluksen käyttöä dialogin välineenä. Tuotosten jakamista opeteltiin Youtuben ja Dropboxin kautta, mikä todettiin helpoksi ja nopeaksi puuhaksi.

Monta suunnitelmaa omien opintojaksojen toteutuksiin alkoi kieltenopettajien mielissä hahmottua. Yhä enemmän ammatillisen korkea-asteen kielen ja viestinnän opiskelu tulee jatkossa olemaan suoraan kentälle, työelämään ja alakohtaisiin projekteihin integroitua. Mobiilivälineet tarjoavat kevyen ja aina mukana olevan keinon dokumentoida ja jakaa kentällä tapahtuva oppiminen. Todettiin, että opiskelijoiden omien älypuhelinten myötä joka opetusryhmässä on nykyään jo hyvät laitevalmiudet. Opettajien olisi toki hyvä saada työnantajan laitteet käyttöön, jotta emme jää liian kauaksi opiskelijoiden taidoista yhteisöllisten ja seiniin sitomattomien sisältöjen omaksumistapojen hyödyntämisessä.

Kirjoittaja: Lehtori Outi Seppä, Hämeen ammattikorkeakoulu

Opiskelijat ja mobiililaitteet

Tänä syksynä toistimme Mobiilisti-hankkeessa HAMKin ja Hamin Biotalouden opiskelijoille tehdyn mobiililaitekyselyn. Kyselyssä kartoitettiin opiselijoiden mobiililaitteiden käyttöä sekä yleisesti että oppimisessa. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 164 opiskelijaa (sekä nuoriso- että aikuispuolelta).

Älypuhelinten määrä on selkeästi kasvanut ja ohittanut peruspuhelimet. Syynä lienee osittain hintojen lasku sekä se, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla lienee kotona hankittu jo uudempia laitteita käyttöön. Myös tablet -laitteita alkaa löytyä jo jonkun verran.

Mobiilien käytön oppimisessa opiskelijat ovat kokeneet pääosin mielekkääksi. Koska toimimme luonnonvara-alalla, opiskelijat kokevat mobiiliuden keskeiseksi opiskelussa ja työelämässä. Laite on yleensä aina mukana ja sitä hyödynnetään jo erityisesti tiedonhakuun ja yhteydenpitoon mm. somevälinein. Lisäksi esim. kartta- ja paikkatietopalveluiden käyttö on ollut selkeässä nousussa ja tämä liittyy varmasti kiinteästi alaan. Mobiilipilottien kautta tulleet käyttökokemukset tablet-laitteista ovat olleet positiivisia.

Mobiilisti-hankkeessa jatkamme vielä pilotointia ja mobiilius on jo juurtunut osaan opintojaksoja kiinteäksi osaksi opetusta. HAMKin järjestelmät toimivat hyvin mobiililaitteella, joten opiskelija voi suurimman osan opinnoistaan jo halutessan hoitaa hyödyntäen niitä. Mobiiliuden avulla tuomme erilaisia mahdollisuuksia tuottaa, raportoida, dokumentoida ja julkaista, jolloin oppiminen muodostuu ja tapahtuu helpommin aitojen asioiden ääressä.

Syksyn 2012 kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät täältä.
Kooste syksyn 2011 kyselystä.

LuovaKävely - luo sinäkin taidetta liikkumalla!

Etätyöntekijöiden työskentely voi olla hyvin yksinäistä, jos ei työyhteisö osaa työskennellä yhteisöllisesti. HAMK Biotaloudessa on edistetty yhteisöllistä työskentelyä sisäisten kehittämishankkeiden avulla jo vuodesta 2007. Nyt yhä useampi työskentelee etänä, mutta on samalla läsnä kaikkien kollegojen jokapäiväisessä toiminnassa. Yksi haittapuoli kotona työskenteleville on se, ettei tarvitse mennä mihinkään aamulla. Nousee sängystä, tekee aamiaista ja aloittaa samantien työskentelyn, usein syöden aamiaisen samalla. Kahvitaukoja ei tarvitse sen kummemmin pitää, koska kahvia voi juoda työskennellessä. Sama toistuu lounastauolla.

Marraskuun 2012 lopussa päätimme, että nyt riittää tämä liiallinen yhteen menoon istuminen tietokoneen takana. Erityiseksi ongelmaksi koimme sen, että meidän ei tullut ulkoiltua juurikaan päivänvalossa. Päätimme ottaa tavaksi kävellä keskellä päivää - eri paikoissa, mutta yhdessä. Pari sääntöä ja ehtoa tehtiin kävelyyn - reipas kävely tehdään työpäivän aikana ja ulkona pitää olla valoisaa. Keskipäivä pidettiin hyvänä ajankohtana. Pohdittiin sitten, että kävelyn yhteydessä voisi tehdä töitäkin. Otimme testaukseen Sports-Tracker -ohjelman, joka toimii eri mobiililaitteissa.

Pian sitten keksimme, että voisimme yhdistää luovuuden työntekoon eli myös piirtää reittikuvioita ja jakaa kuvat. Kävelyn seurantaa varten perustimme yhteisen Google-taulukon, johon kirjaamme matkan pituuden, keston, kulutetun kilokalorimäärän matkan aikana - sekä linkin reitistä muodostuneelle kuvalle. Seuranta edistää kävelylle lähtemistä ja jos taulukossa on tyhjä päivä, painaa asia mieltä. Näin tulee lähdettyä vaikkapa työpäivän jälkeen kävelemään - pääasia on, ettei päivän rivi jää tyhjäksi.

Reitin tarkkuus perustuu satelliittien saatavuuteen ja esim. säätila vaikuttaa eli tarkkuus vaihtelee päivittäin. Alla olevissa esimerkeissä auringon säde on noin 40 m ja sydän kärjestä kaaren päähän noin 20 m. Kuvioiden piirtäminen on yllättävän vaikeaa ja siihen vaikuttaa paikkakunnan käytettävissä oleva reitistö. Kaupungissa voi helpommin suunnitella reitin katuja hyödyntäen; maalla isoja kuvioita voi piirtää esimerkiksi pelloille. Kuvioiden piirtämisessä voi hyödyntää Sports-Trackerin taukopainiketta.

Esimerkkejä GPS -taiteesta http://www.gps-art.org/

Haastamme sinut mukaan kävelemään ja luomaan kuvioita! Ole luova ja piirrä kävelemällä oma kuviosi ja jaa se Sports-Trackeriin - liitä sen jälkeen kuva kuviostasi Mobiilistin albumiin nimeltä Lenkki. Lähetä kuva osoitteeseen mobiilistihanke.picasa@picasaweb.com. Kirjoita aihekenttään albumin nimi Lenkki. Älä kirjoita tekstiä viestikenttään (ei toimi jos sinulla on automaattinen tietojen liittäminen sisäänrakennettu sähköpostijärjestelmään, esim. että järjestelmä liittää viestiisi aina sun nimi ja yhteystiedot).

Annika ja Johanna

Mobiilitarinoita Online Educa Berlin 2012 -konferenssista

Kuuntele ja katsele Mobiilistilaisten havaintoja, fiiliksiä ja mietteitä Online Educa Berlin 2012 -konferenssista.

Tarinankerrontaa
Online Educa alusta loppuun - Johanna Salmian omakohtainen matkaraportti videotarinana:
My story - OEB 2012, Johanna Salmia, HAMK

30.11.2012 pidetty vajaan kahden tunnin sessio Innovative Uses of Mobile in Education houkutteli tuvan täyteen kuulijoita. Ensimmäisen esityksen tässä osuudessa piti Mobiilistin projektipäällikkö Johanna Salmia, HAMK. Esitys sisälsi runsaasti opettajien kokemuksia mobiilipiloteista ja on katsottavissa SlideSharessa sekä vaihtoehtoisesti YouTube -videona.

• SlideSharessa
• Videona

Mitä ihmettä? - Opiskelija neuvomassa opettajaa ja tuottamassa oppimismateriaalia!
Mobiilioppimiseen ammatillisessa koulutuksessa keskittyvä Learning Café:mme torstaina 29.11.2012 keräsi myös salin täyteen osallistujia. InnoOmnian oppimisratkaisut tiimin jäsenet pitivät 2x30 min. keskustelusessiot kuudessa eri pöydässä aina flipped classroom’ista monimediaiseen tuottamiseen ja teknisestä hallinnoinnista yhteisölliseen tiedon tuottamiseen. Mobiilisti-hankkeessa tuotetut konkreettiset esimerkit olivat pääsisältönä “Supporting learning with rich media” -alustuksessa, jonka vetivät Pauliina Venho ja Helena Rajalinna.

Keskusteluun osallistuneita hämmensi se, että opiskelijakin voi tarvittaessa auttaa opettajaa esim. mobiililaitteen käytössä. Tällainen roolimuutos ei monissa kulttuureissa ole helppoa opettajalle. Sama asia tuli esille päivien KeyNote-puheenvuoroissa, joissa kehotettiin kerta toisensa jälkeen oppimaan uusilta sukupolvilta esim. Twitterin käyttöä. Toinen ihmetystä herättävä asia oli opiskelijan näkeminen aktiivisena materiaalin tuottajana! Online Educa:ssa kun korostui enemmän se, miten opettaja voi tehdä videoita tai tuottaa materiaalia, jota on sitten kätevä jakaa opiskelijoille mm. mobiililaitteiden välityksellä.  

Pauliina Venhon matkaraportti, muistiinpanoja, ajatuksia ja oivalluksia OEB:stä.

Konferenssiterveisin Johanna ja Pauliina

Tuotteistamista: Mobiilioppimisen malleja

Mobiilisti-hankkeessa aletaan olla jo siinä vaiheessa, että voidaan lähteä rakentamaan erilaisia malleja tehtyjen pilottien pohjalta. Hankkeen tuotoksista ja malleista tullaan kokoamaan AVOmobiileissa toteutetun Mobiilioppaan seuraava versio. Opas toteutetaan Google-sivustona ja raakile lähes valmiine sisällysluetteloineen löytyy täältä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat tulevat liittämään hankkeessa rakentamansa mallinsa sivustoon.

Ensimmäiset HAMKin oppimismallit on luotu HAMKin Lepaan yksikössä tehtyjen pilottien pohjalta. Mallien kuvauksessa on pyritty siihen, että kuvaustapa kertoo yhdellä tai kahdella silmäyksellä, mistä on kyse. Lisäksi malliin on liitetty opettajan video, jossa hän kertoo käytännön toteutuksesta. Mallit ovat sovellettavissa eri aloille ja niissä on kuvattu erikseen opettajan ja oppijan osuus sekä mitkä osuudet on toteutettu mobiilisti.

Paikkatietoon perustuva oppimismalli perustuu Lepaan puistossa tehtävään kasviopiskeluun, jossa hyödynnetään Google maps -kasvireittejä ja kasveissa olevia QR-koodeja. Mobiilitentin oppimismalli perustuu Lepaan puistossa järjestetyn kasvi- ja kasvuympäristötentin pilottiin.

Mobiilitentin oppimismalli

Tutustu malleihin tarkemmin Mobiililla - luonnollisesti -sivustossa ja seuraa oppaan kehittymistä!

Tietoiskujen tallenteet

Pasi Silanderin mobiilipedagogiikkaan liittyvän tietoiskun tallenne on katsottavissa Mobiilisti-hankkeen sivuilla Tuotokset - Tietoiskut.

Seuraava tietoisku on ke 8.2.2012 klo 13, jolloin Pasi Mattila kertoo 3D-ulottuvuuksista. Tietoisku pidetään osoitteessa http://amk.adobeconnect.com/mobiilisti

Tervetuloa kuulolle!

Innostusta ja ennakkoluuloja

Teimme Mobiilisti-hankkeen puitteissa HAMKin opiskelijoille syksyllä kyselyn, jolla kartoitimme heidän mobiililaitteiden käyttöään sekä yleisesti että oppimisessa. Tulokset osoittivat, että älypuhelin löytyy jo lähes puolelta vastaajista. Osa opiskelijoista oli innolla ottamassa mobiililaitteita mukaan opetukseen ja heillä oli myös paljon ideoita siitä, miten laitteita voisi hyödyntää. Osalla taas asenne oli täysin päinvastainen.

Mobiilien esteitä

Kynnyskysymykseksi mobiilien käytöstä oppimisessa opiskelijoilla nousivat mobiililaitteiden ja -palveluiden kalleus sekä yleinen asenne laitteita ja yleensä teknisiä vempaimia kohtaan. Varmasti osasyy on se, että laitteita ei välttämättä osata käyttää tarkoituksenmukaisesti eikä tiedetä, mitä mahdollisuuksia oman laitteen uumenista löytyy.

Korjataksemme tilannetta järjestämme HAMKissa tammikuussa Kännykällä kätevästi -päiviä, joissa meiltä Mobiilistilaisilta saa tulla kysymään mitä vaan mobiiliuteen ja esimerkiksi kustannuksiin ja mobiilisovelluksiin liittyen. Niiden jatkeena käynnistyvät helmikuussa sekä opiskelijoille että opettajille suunnatut mobiilityöpajat, joissa perehdytään tarkemmin erilaisiin käyttötapoihin ja mobiililaitteiden hyödyntämiseen oppimisessa. Opettajille on lisäksi tarjolla paja, jossa työstetään heidän omia opintojaksojaan.

Mobiilien mahdollisuuksia

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Tietoiskuja mobiilimaailmasta

Keskiviikkona 9.11. pidettiin ensimmäinen tietoisku, jossa Marko Rantanen (Hamk) kertoi Samsung Androidin peruskäytöstä. Esitys oli verkossa - Adobe Connectissa - ja paikalle tuli parisenkymmentä kuulijaa. Tietoisku tallennettiin, joten jos tämä sessio jäi väliin, voit kuunnella sen jälkikäteen uudelleen.

Seuraava tietoisku on keskiviikkona 16.11. klo 13, jossa Teemu Arina kertoo pilvioppimisesta. Teemu vinkkaa esityksensä sisällöstä videopätkässä, jonka näet YouTubessa.

Mielenkiintoinen esitys on siis luvassa! Tervetuloa kuulolle!

Lisätiedot tietoiskun osoitteesta sekä tallennetut esitykset löydät Mobiilistin sivuilta.

“Oppiminen on aina muutosta”

Lokakuisena maanantaina lähes kaksikymmentä henkeä oli kokoontunut syventymään mobiilioppimisen pedagogisiin lähtökohtiin. Aiheeseen meidät johdatteli mobiilioppimisen asiantuntija Pasi Silander.

Mobiilioppimisessa oppija on mobiili ja se haastaa ohjaajat/opettajat uudenlaiseen tilanteeseen.
Mobiililaitteet mahdollistavat oppimisen ja ohjauksen autenttisissa tilanteissa. Tämä tuo uutta lisäarvoa oppijalähtöiseen ohjaukseen (on demand). Mobiilioppimisen käyttökohteet ovat hyvin laajat, totesi Pasi Silander.

 

Oppimisen syklillä prosessimaisuuteen.

Oppimisen syklin kertaaminen palautti osallistujat pohtimaan oppimisen syvintä olemusta, prossessimaisuutta. Motivaation merkitystä oppimisen syklissä pohdittiin ja lopputulemana oli, että motivaatiota tarvitaan joka vaiheessa. Mutta myös ohjaajana sitä voi synnyttää. Syväsuuntautuneeseen oppimiseen tarvitaan uudenlaisten tietorakenteiden syntymistä, käsitteiden välisten yhteyksien muuttumista ja soveltamista.

Lopuksi harjoittelimme mobiilioppimis- ja ohjausprosessin mallintamista. Mobiilia oppimista voidaan hyödyntää laajasti ja monessa oppimisen vaiheissa ja poluilla. Otetaan siis yhteisesti opettajan teleskooppikäsi käyttöön ja luodaan innostavia oppimisen mobiileja polkuja (SR).

Yhteissuunnittelua Visamäen kampuksella

Mobiilineuvoja tässä, terve!

Tulin huhtikuun puolivälin jälkeen Mobiilisti-hankkeeseen Omniaan mobiilineuvojaksi. Olen pohtinut nimikettäni "mobiilineuvoja" ja erityisesti tuota neuvoja-osaa. Neuvojasta tulee jotenkin sellainen kaiken tietävän asiantuntijan kuva; kysy häneltä, hän tietää! Kenties tämä nimike vaatii jatkossa vielä tarkempaa pohdiskelua, varsinkin kun kyseessä on uusi ja pilotoitava aihealue. Yksi hankkeen tavoitteista onkin luoda ja täsmentää mobiili-/medianeuvojan toimenkuvaa.

Sanakirja.org:in mukaan englanninkielinen käännös sanalle neuvoja on adviser tai advisor. Wikipediassa advisor on määritelty seuraavasti: “an advisor is normally a person with more and deeper knowledge in a specific area i.e. a specialist”. Monien erilaisten talous-advisor’ien jälkeen viitataan opintoneuvojaan (academic advisor), joka jakaa opintoihin liittyviä neuvoja opiskelijoille.

Niin tai näin, olen tullut siihen tulokseen että minun tulee hahmottaa toimintaani mobiilineuvojana asiakkaiden, eli opettajien ja opiskelijoiden, kautta. Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto perustuu uusiin oppimiskäsityksiin. Niissä tiedon äärelle ohjaaminen ja johdattaminen ovat keskeisessä asemassa, niin myös soveltaminen, jakaminen ja itsenäinen tuottaminen. Samanlainen on toimintaympäristö mobiilineuvojan työssä Mobiilisti-hankkeessa. On tärkeää tietää, mitä opettajat ja opiskelijat tietävät ja tuumivat (mobiili)oppimiseen ja oppimisteorioihin liittyvistä käytännön asioista tällä hetkellä, jotta pystytään ottamaan ensimmäinen askel oppimisen tiellä yhdessä kokeillen ja kokemuksia jakaen.

Mietintämyssyssä on nyt pedagogisen kyselylomakkeen pohja.

Samaa aihetta sivuaa Mervi Jansson blogissaan: "Kuka päivittäisi koulun"