Tutustumismatka Uppsalan perhospolun mobiiliopastukseen 30.-31.10.2014 Mobiilistihankkeen tuella

Lepaan  Älypuiston kehittämistä on tehty kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena on ollut tuoda toinen Laterna Opas puistoon edistämään Lepaan virran lähellä sijaitsevan kivikkoryhmän kasvilajitietoutta. Projekti on edennyt etäkokouksissa Annika Michelssonin, Johanna Salmian, Sari Suomalaisen sekä Laterna Vox- yrityksen edustajan Anette Rattfeltin  voimin. Opiskelija Sisko Kaukopuro tuotti Laterna Opas 2:een sisältöä, ja nyt projektissa jatkaa Lepaan puiston erilaiset alueet hyvin tunteva opiskelija Minna Lindén.  Nyt oli myös sopiva vaihe käydä tutustumassa Laterna Vox- tekniikalla toteutettuun perhospolkuun Uppsalassa, Ruotsissa

Luonnonsuojelualueelle toteutettu perhospolku on osa Biotopian, Uppsalan luonnontieteellisen museon toimintaa. Tavoitteena on edistää luonnontuntemusta. Alueella, johon perhospolku on perustettu, on erityisen paljon lajeja. Monet lajit viihtyvät metsäisen ja avointen niittyjen läpikulkevassa maisema-aukossa eli kyseisellä virkistysreitillä. Perhospolun  yhdeksästä opastuspisteestä neljä on mobiiliopastettu. Kohteessa on mahdollisuus liittyä Laterna Vox - verkkoon, vaikka langatonta  yhteyttä  ei muuten ole saatavilla. Tekniikka käyttää aurinkoenergiaa. Opastuksen yhteydessä on mahdollisuus oppia perhoslajeista sekä niiden elinympäristöistä tietovisan avulla, ja lisäksi on mahdollisuus kuunnella videolta asiantuntijan kertomus alueen perhoslajien esiintymisestä http://sites.laterna.at/fjaril/fjaril1/dynamic-se.html?t=1395232709

 

Vierailu paikanpäällä Anette Rattfeltin ja Biotopian edustajan Karin Lindströmin opastuksella antoi myös Lepaan Älypuiston kehittämiseen lisäajatuksia. Minna Lindén valmistelee osaltaan sisältöä ja osa pyritään tuottamaan oppimismoduulien tehtävien kautta. Tavoitteena on Laterna Opas 2 – vaiheen käyttöönotto keväällä 2015.

 

Sari Suomalainen ja Minna Lindén

Hämeen ammattikorkeakoulu

mobiililaite, reitit, luontopolku, opastus

Mobiiliasialla Kanadassa

Kanadassa järjestettiin lokakuussa IFPRA:n (International Federation of Parks and Recreation Administration) ja ARPA:n (Alberta Recreation and Parks Association) yhteinen kongressi, jossa oli yli 500 osallistujaa 17 eri maasta. Kongressin teemana oli ` New Horizons - Learning Together´. Osallistujia olivat niin virkistys- ja viheralueista vastaavat kuin myös koulutusalan ihmiset.  Omassa puheenvuorossani kerroin mobiililaitteiden käytöstä sekä mahdollisuuksista löytää puistoista uusia ulottuvuuksia mobiililaitteiden aviulla. Puheenvuoroni aiheesta herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä.

Itse olisin odottanut saavani uutta tietoa, mutta vaikka sosiaalinen media oli vahvasti mukana kongressissa, niin muita puheenvuoroja ei aiheesta ollut. Muutoin monenlaisista ajankohtaisia teemoista liittyen viher- ja virkistysalueisiin keskusteltiin eri yhteyksissä.

Mobiilioppimista ja mobiililaitteiden käyttöä on kehitetty Lepaalla monialaisessa yhteistyössä parin viime vuoden aikana. Näkyvimpänä kehitysaskeleena on ollut Lepaan Virtuaalipuisto, jossa on tähän mennessä testattu kolmea eri sovellusta. Myös menetelmät kasviopetuksessa ja kasvien tenttimisessä kuuluvat osana tämän hetken Virtuaalipuiston kehittämiskonseptiin.

Kiitos Lepaan Virtuaalipuistotyöryhmälle, joka myös auttoi esityksen valmistelussa:  Johanna Salmia (HAMK), Annika Michelson (HAMK), Hannu Äystö (HAMK) ja Anette Ratfeltt (Laterna Vox, Norway). 

Toivoo virkistäytynyt Kanadan kävijä

Sari Suomalainen
lehtori, HAMK/Lepaa

iPad kesäkokeilussa

Minulla oli mobiilisti-hankkeen iPad kesällä kokeilussa. Sain laitteen kesäkuun alkupäivinä ja ennen kesälomaa testasin iPadilla Lepaan älypuiston toimivuutta. Älypuistossa on käytetty kahta sovellusta ja yhtä laitetta: Google Maps, Wikitude ja LaternaOpas. LaternaOpas on laite, joka sisältää kiintolevyn ja lähettimen, LaternaOpas siis muodostaa ympärilleen pienehkön wifi-verkon, johon mobiililaitteella voi ottaa yhteyttä. Sovellukset ja laite toimivat iPadilla hyvin, ainoastaan Google Mapsin paikannus, sininen piste, joka kertoo missä olet, tuli näytölle vain hetkittäin.

Siviilikäytössä iPad palveli lähinnä sään ennustamisessa. Latasin laitteelle ilmatieteenlaitoksen sääpalvelu appsin. Tämä sovellus ennustaa säätä lähitunneille sekä antaa kymmenen vuorokauden ennusteen. Tämä appsi on helppokäyttöinen ja sääennusteet osuivat koko kesän tosi hyvin oikeaan. Sääpalvelua käytin loman suunnitteluun sekä mehiläishoidon hoitotoimenpiteiden ajoittamiseen.

Pidän mehiläishoidosta omaa blogia, johon merkkaan omia huomioita. Blogi on yksityinen ja toimii ikään kuin päiväkirjana. Blogin päivittämistä varten latasin Blogger-appsin. Bloggeri toimii moitteettomasti ja muistiinpanoja kuvan kera on helppo ladata heti kun kirjoitustarvetta ilmenee.

Käytin iPadiä myös ihan perinteiseen netin selailuun. Eniten käyttötunteja tuli kuitenkin pelaamisesta. Latasin Angry Birds HD -sovelluksen. Tämä appsi on ilmainen ja pelitasoja on useita. Pelasin ensimmäisen kerran "äkälintuja" ja on helppo uskoa syyn siihen, miksi peli on niin suosittu.

IPad toimi muuten moitteettomasti, mutta heinäkuun puolivälissä netti lakkasi toimimasta. Vasempaan yläkulmassa oli elisan logot ja näytti että 3G on toiminnassa, mutta safari tai muut appsit eivät menneet nettiin. Kone tuli kuntoon vasta elokuussa, kun sain Hamk:sta kiinni henkilön, joka osasi auttaa. Syy netin toimimattomuuteen oli se, että asetuksissa mobiilidata-kategoriassa APN-asetukset -kohdasta puuttui teksti Internet. Lisäsin tämän maagisen sanan tähän kohtaan ja taas kone pelitti niin kuin piti. En olisi omin avuin tätä onnistunut tekemään.

Hannu Äystö,
lehtori,  HAMK Lepaa

Mobiilit ja paikkatieto viheralalla

Mobiililaitteiden hyödyt ovat ilmeiset viheralan opiskelijoille ja alalla työskenteleville. Opiskelijat ja työntekijät liikkuvat paljon luonnossa kiinteiden verkkojen ulottumattomissa. Mobiililaitteita voidaan hyödyntää mm. tallentamaan paikkatietoon liittyviä asioita kuten puiden ja istutusalueiden sijainteja, ongelmakohtia sekä reittisuunnitelmia tai dokumentoimaan monimediaisia muistiinpanoja. Laitteita hyödyntämällä voidaan asioita tallentaa suoraan jatkokäsittelyä varten sähköiseen muotoon luopuen alalla vieläkin paljon käytössä olevista papereista ja kynistä.

Lisätyn todellisuuden tarkastelua

Hamkin Lepaan yksikön Maisemasuunnitteluopiskelijat perehtyivät mobiiliuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin niin aikuis- kuin nuoriso-opiskelijoiden toimesta. Viheromaisuuden hallinta ja paikkatietovälineet -opintojakson ennakkotehtävässä koottiin yhteiseen mindmappiin mm. mobiiliuden hyötyjä ja haittoja sekä erilaisia hyödyllisiä paikkatietosovelluskohteita.

Lähiopetuksessa päästiin sitten kiinni itse asiaan. Mindmappiin koostettujen asioiden läpikäynnin jälkeen luotiin lomake, jolla työntekijä voisi raportoida tuntinsa erilaiseen viheralan työtehtäviin liityen ja sen täyttö mobiililla todettiin helpoksi. Opiskelijat tutustuivat ryhmissä Lepaan puistossa lisätyn todellisuuden sovelluksiin, kuten Wikitude ja Junaio, sekä tallensivat reittiä kuvineen kartalle hyödyntäen Sports-Tracker -sovellusta.

Korkeuden mittausta

Rinnakkaisia ryhmiä seurattiin sijainnin jakamisen kautta. Rakennusten ja puiden etäisyyksiä ja korkeuksia mitattiin mobiililla (SmartMeasure -sovellus) ja nämä havainnot sekä muuta havaintokuvaa, -videota että -äänitiedostoja maastosta liitettiin monimediaisiksi muistiinpanoiksi Evernote -sovellukseen (Esimerkkimuistiinpanoja: https://www.evernote.com/pub/mkoulussa/viheromaisuus). Kokeilujen ohessa keskusteltiin, missä erilaisissa tilanteissa näitä erilaisia kokeiltuja asioita voi hyödyntää ja mitä muita mahdollisuuksia ja hyödyllisiä sovelluksia löytyy.

Loppukoosteena opiskelijat saivat tehtäväksi tuottaa lyhyet videoraportit aiheesta, miten pienen kunnan viheromaisuutta voi hallita mobiililaitteiden avulla. Aikuisopiskelijoiden osalta raportin teko jäi omalle ajalle lähiopetuksen pienen tuntimäärän vuoksi. Nuoriso-opiskelijoiden kanssa videot tuotettiin lähiopetuksen päätteeksi ja tehtävään paneuduttiinkin todella innolla ja luovasti. Esimerkkinä ohessa Essin, Maijan, Veeran ja Veeran toteuttama idea.

Lepaalle puuhataan mobiiliälypuistoa

Mobiililaitteiden hyödyntämisestä puistoalueilla on keskusteltu nyt muutamia vuosia. Pohdinta kiteytyy siihen, että mitä informaatiota yleisistä puistoalueista voisi jakaa mobiililaitteiden avulla. Joitakin esimerkkejä jo maailmalta ja Suomestakin löytyy. HAMK:n Lepaan yksikössä aiheeseen herättiin viime keväänä mobiilikesäkoulussa eräällä rastilla, jossa esiteltiin wlan-lähetintä. Tähän lähettimeen voidaan ottaa yhteyttä älykännykällä ja näin selata lähettimen sisältämää tietoa. Laitteen esittelyn jälkeen heräsi välittömästi ajatus siitä, että nyt myös Lepaan oppilaitoksen alueelle on aika lanseerata mobiiliälypuisto, siis puisto, jossa mobiililaitteen avulla voidaan selata puistosta ja sen historiasta tietoa.

Lepaan älypuiston rakentaminen tapahtuu mobiilisti-hankkeessa ja työ aloitettiin kuluvan vuoden syksyllä. Jo heti alussa päätettiin, että älypuisto Lepaan tapauksessa tarkoittaa ainakin aluksi historiallisia paikkoja ja rakennuksia. Mobiililaitteisiin tietoa jaetaan kolmella eri tavalla:

• GoogleMaps
• Junaio
• Laterna Vox (itsenäinen wlan-lähetin)

Älypuistoa on rakennettu muutama kuukausi ja tilanne on nyt se, että Laterna Vox -laitteeseen ladattava materiaali on saatu kerättyä kasaan. Laternan tieto sisältää kuvia, tekstiä ja äänitiedostoja. Laterna sijoitetaan Lepaan maamerkin Mamselli-tuulimyllyn läheisyyteen. Kuvat ja tekstit kertovat tuulimyllyn lähellä sijaitsevista rakennuksista ja alueista sekä niihin liittyvästä historiasta. Äänitteet sisältävät kertomuksia Lepaan historiasta. Kertojana on Erkki Ulamo Lepaalata.

Tässä vaiheessa projektia voi jo todeta, että materiaalien keräämiseen on kulunut enemmän aikaa kuin osasin kuvitella: kuvamateriaalin kerääminen, löydetyn tiedon muuntaminen lyhytsanaiseksi tekstiksi ja kertomuksien äänittäminen ja editointi. Kaikki materiaali on nyt kuitenkin kerätty ja lähettetty laitteen valmistajalle ja odottelemme, että saamme wlan-lähettimen vielä tämän vuoden aikana tänne Lepaalle. Varsinaisesti älypuisto "avataan" vasta ensi elokuussa Lepaa 12 -näyttelyn aikana. Kohderyhmänä älypuistolle ovat Lepaalla vierailevat henkilöt, mutta toinen ehkä se mielestäni tärkein kohderyhmä ovat kuntien ja seurakuntien sekä muut ulkoalueiden ylläpitäjät, jotka haluavat laajentaa ulkoalueiden käyttöä mobiililaitteisiin. Ajatus siis on, että Lepaan älypuisto toimii esimerkkinä siitä, mitä ja miten ulkoalueista voidaan välittää tietoa mobiililaitteisiin.

Tuotteistamista: Mobiilioppimisen malleja

Mobiilisti-hankkeessa aletaan olla jo siinä vaiheessa, että voidaan lähteä rakentamaan erilaisia malleja tehtyjen pilottien pohjalta. Hankkeen tuotoksista ja malleista tullaan kokoamaan AVOmobiileissa toteutetun Mobiilioppaan seuraava versio. Opas toteutetaan Google-sivustona ja raakile lähes valmiine sisällysluetteloineen löytyy täältä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat tulevat liittämään hankkeessa rakentamansa mallinsa sivustoon.

Ensimmäiset HAMKin oppimismallit on luotu HAMKin Lepaan yksikössä tehtyjen pilottien pohjalta. Mallien kuvauksessa on pyritty siihen, että kuvaustapa kertoo yhdellä tai kahdella silmäyksellä, mistä on kyse. Lisäksi malliin on liitetty opettajan video, jossa hän kertoo käytännön toteutuksesta. Mallit ovat sovellettavissa eri aloille ja niissä on kuvattu erikseen opettajan ja oppijan osuus sekä mitkä osuudet on toteutettu mobiilisti.

Paikkatietoon perustuva oppimismalli perustuu Lepaan puistossa tehtävään kasviopiskeluun, jossa hyödynnetään Google maps -kasvireittejä ja kasveissa olevia QR-koodeja. Mobiilitentin oppimismalli perustuu Lepaan puistossa järjestetyn kasvi- ja kasvuympäristötentin pilottiin.

Mobiilitentin oppimismalli

Tutustu malleihin tarkemmin Mobiililla - luonnollisesti -sivustossa ja seuraa oppaan kehittymistä!

Opiskelijat ja opettajat kartalle: auttaako Mobiilisaarnaaja?

Ensimmäiset mobiililaitekokeilut opiskeluun liittyen HAMKin Lepaan yksikössä on nyt tehty. Syyskuun 5.-9. päivä kahden eri opintojakson opiskelijat saivat laite- ja sovelluskoulutukset ja testasivat käytännössä mobiililaitteiden käyttöä maastotilanteissa.

Evon metsäopiskelijoiden nuorisoryhmä
Ensimmäinen ryhmä oli ideaalisen pieni. Seitsemän metsäalan nuoriso-opiskelijaa saapui HAMKin Evon yksiköstä Lepaalle. Heillä oli tavoitteena tutustua Lepaan puistoihin ja siellä oleviin kasveihin sekä tehdä oppimistehtäviä niihin liittyen. Avainasemassa oli paikkatieto, joka on erittäin tärkeässä osassa metsäalalla. Opiskelijoita varten oli luotu Google Mapsiin oma reittikartta ja sitä käytettiin suunnistamisen apuna.

Opiskelijoilla oli käytössä viisi Samsung Galaxy Tab -laitetta ja he saivat tunnin mittaisen käyttökoulutuksen laitteen peruskäytöstä, Google Mapsin käytöstä sekä siihen liittyen sijaintitiedon käyttämisestä. Koulutukseen liittyi käytännön harjoitus oppilaitoksen ympäristössä. Harjoituksessa kokeiltiin kartan käyttöä suunnistamisessa, sijaintiedon tarkkuutta sekä myös puiston kasveihin liitettyjen QR-koodien lukemista. QR-koodin takaa löytyi lisätietoa, jonka avulla opiskelijat pystyivät tekemään oppimistehtäviään.

Koska ryhmä oli pieni, kaikilla oli mahdollisuus päästä heti tutustumaan laitteisiin ja sovelluksiin ja kokeilla niiden käyttöä käytännössä. Tämä edesauttoi uusien asioiden nopeaa omaksumista.

Lepaan maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijat
Toinen ryhmä muodostui maisemasuunnitelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijoista, joita olikin sitten huomattavasti suurempi määrä; 24 henkilöä. Aikuisopiskelijoilla on hyvin vähän lähiopetusta ja mobiililaitteiden käyttökoulutus sijoittui opintojakson osalta heidän ensimmäiselle tapaamiskerralleen, mikä ei välttämättä ollut paras mahdollinen hetki uuden tiedon omaksumisen kannalta. Koulutusluokka oli tietokoneluokka, mikä myöskin vei hieman keskittymiskykyä. Lisäksi laitteita oli käytössä samat viisi tabletlaitetta, jolloin suurin osa joutui seuraaman niiden käyttöä ja kokeilua sivusta.

Laite- ja sovelluskoulutukseen käytiin käsiksi hyvin lyhyen kurssin aloitusosuuden jälkeen. Avoimeksi jäi monia opiskelijoita askarruttavia yleisiä asioita. Lisäksi monellakaan opiskelijalla ei ollut juurikaan kokemusta teknisistä laitteista ja niiden käytöstä, mikä olisi pitänyt huomioida etukäteen koulutusta suunniteltaessa. Myös mobiiliosuuden idea olisi pitänyt esittää havainnollisemmin. Nyt se käytiin läpi lähinnä suullisesti ja visuaalinen malli tehtiin jälkikäteen.

Käytännön kokeilut maastossa kuitenkin auttoivat osaa pääsemään sujuvasti tekemiseen kiinni. Tavoitteena oli kokeilla kasvineuvontapalvelua, jossa osa opiskelijoista muodosti ulkoryhmiä, jotka kuvasivat kasveja puistossa lähettäen kuvia ja videoita verkkopalöveluun ja osa opiskelijaryhmistä toimi tietokoneluokassa selvittäen, mistä kasvista on kyse. Ryhmien väliseen yhteydenpitoon oli tarkoitus käytää chattipalvelua.

Ulkoryhmät onnistuivat kasvien kuvaamisessa hyvin. He käyttivät sekä stillkuvia että videoita; myös reaaliaikaista videointipalvelua (Qik), joka lähtee lähettämään videota suoraan verkkopalveluun välittömästi videoinnin käynnistyttyä. Ongelmaksi muodostui Lepaan WLAN-verkko. Laitteet yrittivät lähettää dataa sen kautta ja jostain syystä tämä ei toiminut. Ongelma havaittiin jonkun ajan kuluttua, kun luokkaryhmät kyllästyivät odottamaan selvitettävää materiaalia. WLANin käytöstä poistamisen jälkeen videot ja kuvat lähtivät siirtymään verkkopalveluun ja myös luokkaryhmä pääsi toimeen.

Haasteet
Ensimmäiset harjoitukset toivat esiin hyvin uusien menetelmien käytön haasteet. Etukäteissuunnittelu on todella tärkeää. Pitää olla tarkalleen mietittynä, miten opetus rakennetaan (mieluiten myös visuaalisesti) ja miten mobiilius tuodaan sen osaksi ilman, että se tuntuu rasitteelta.

Turha kiire pitää pyrkiä poistamaan opetustilanteista. Opiskelijoille pitää jakaa aluksi opintojakson perustieto antaen heidän myös sulatella se rauhassa ja esittää tarkentavat kysymykset. Vasta sen jälkeen lähdetään etenemään aihealueen teoriaan ja käytäntöön. Haasteena ovat luonnollisesti aikuisopiskelijat, joilla on muutenkin vähän lähiopetusta. Etäopetuksen käyttöä mobiiliopetukseen liittyen kannattaa myös suunnitella; tosin tämänhetkinen opiskelijoiden laitekanta vähentää näitä mahdollisuuksia.

On tärkeää kartoittaa osallistujien esitiedon taso. Mitkä ovat opiskelijoiden ja myös opettajien pohjatiedot aiheesta? Miten erilaisia osaajia on mukana? Millä termeillä puhutaan? Millaisia mobiililaitteita mukana olijat ovat käyttäneet?

Tekniset haasteet on myös pystyttävä poistamaan. Lainalaitekanta tulee olla riittävä. Isommat opiskelijaryhmät voidaan ottaa mukaan vasta silloin, kun laitteita on vähintään yksi/pari. Verkon toimivuus kannattaa varmistaa etukäteen. Yllätyksiin kannattaa varautua. Pitää olla olemassa plan B.

Lisäksi on tärkeää, että opettaja pysyy oppilaiden mukana ja pystyy itse ohjaamaan opiskelijoita. Tämän vuoksi on syytä lähteä kouluttamaan aluksi myös opettajia ja muuta henkilökuntaa mobiiliuteen. Aktiivin tapaamisessa kehitimme uudeksi rooliksi Mobiilisaarnaajan (vrt. mobiilineuvoja / mobiiliasiantuntija / lähetyssaarnaaja). Mobiilisaarnaaja voi kiertää toimipisteestä toiseen levittäen 'mobiilia ilosanomaa', kouluttaen eri tahoja laitteiden ja sovellusten käytössä ja kertoen mobiililaitteiden hyödyistä. Olisiko tässä se juju, jolla saadaan kaikki samalle lähtöviivalle?