Opettajan palaute laitteen käytöstä

Käytössäni on ollut Applen ipad 3G laite kohta vuoden. Olen käyttänyt sitä päivittäin sekä työ että henkilökohtaisiin asioihin. Minulla on siinä useita kymmeniä sovelluksia, joista eniten käytän sähköpostia, kalenteria, internetselainta,  viestejä ja kameraa.

Hoidan sen avulla lähes kaikkia työssä käytettäviä ohjelmia: sähköpostia, Helmeä, TOP verkkopalvelua, Asioa, intranettiä ja moodlea. Se mitä laitteella en tee, on arvointien laittaminen Helmeen ja Populuksen täyttö. Lisäksi hyödynnän sen hyviä sovelluksia joita hankkeen tukihenkilöt minulle suosittelevat ja joita käytämme opiskelijatoteutuksissa.

Laite on kätevän kokoinen, kevyt ja helppo kuljettaa mukana ja se aukeaa nopeasti. Sen avulla tunnen että olen kokoajan ajan tasalla, järjestelmällinen ja organisoitu, sillä minulla on tarvittavat yhteydet päästä milloin vain  ja mistä vain tarvittaviin tiedostoihin ja materiaaleihin käsiksi. Olen oppinut tallentamaan  ja hyödyntämän materiaaleja pilvestä tai internetistä. Lisäksi kun ne ovat matkassani koko ajan, ne elävät kaiken aikaa ja ovat ajan tasalla uusimpia asioita myöden eli muokkaan niitä aina kun uusia ajatuksia ja lisäyksiä tulee.

Laitteella on huomattavasti miellyttävämpi hoitaa työasioita, kuin kännykällä (käytössäni E72), ja sen käyttö on jäänyt hyvin minimiin. Siinä työsovellusten aukeaminen kestää kauan ja näyttö ei riitä optimoimaan käytettävyyttä. Hoidan yhteydenpitoni opiskelijoihin, kollegoihin ja työelämän yhteistyökummpaneille lähes poikkeuksetta sähköisesti.

Tunnen että olen nykyaikainen opettaja ja laite auttaa minua hallinnoimaan ja organisoimaan työtäni. Sen käyttö edesauttaa minua myös ymmärtämään paremmin uutta tiedonmuodostuskulttuuria, e-oppimateriaalin mahdollisuuksia ja sitä, mitä kaikkea niillä voi tehdä. Se pitää myös yllä ja kehittää edelleen omia tvt -taitojani. 

Laiteen myötä muistivihkoa en enää tarvitse, opettajan päiväkirjaa  en koe tarvisevani ja  papereilla olevat asiat ovat sähköisenä mobiililaitteilla, ei pinossa työpöydälläni.Työssäoppimisen ohjauksessa, jossa olen lähes kokoajan liikkeellä, pystyn tapaamisten välillä tekemään tabletilla työasioita, eikä tarvitse palata työpaikalle hoitaakseen työtehtäviään. 

Terveisin Kaisa

Kaisa Jussila

Ravintolapalvelun opettaja, Omnia, Ammattiopisto

Lakelankatu 1, PL 77702, 02070 Espoo

Puh: 043 8243 858

kaisa.jussila@omnia.fi

Mobiilidokumentoinnista apua ammatillisen koulutuksen näyttö- ja tutkintotilaisuuksiin

Mobiilisti-hankkeen yhtenä tavoitteena on:

• mallintaa, miten eri tavoin voidaan käyttää mobiililaitteita ja -sovelluksia arvioinnin apuna tutkinnon suorittamisen prosessissa sekä
• tutkia, miten mobiililaitteet ja -sovellukset mahdollistavat tutkinnon suorittajan osaamisen näkyväksi tekemisen monikanavaisesti (kuva, ääni, video)

Syksyn workshopissa päätimme toteutuksista, joita testataan Omnian, Edupolin ja Hamin yksiköissä lukuvuonna 2012-2013. Esimerkkejä tulee sekä aikuis- että nuorisopuolelta näiden erot huomioon ottaen. Toteutukset tehdään ja arvioidaan yhdessä suunnitellun mallin mukaisesti. Keskitämme mobiiliuden pilotoinnin näyttötilanteeseen/tutkintotilaisuuteen sekä arviointitilaisuuteen-/keskusteluun. Näkökulmina ovat oppijan osaamisen näkyväksi tekeminen sekä prosessin sujuvoittaminen mobiililaitteen avulla. Pyrimme osallistamaan tutkintotoimikuntien edustajia toteutusten arvioinnissa.

Tutkinnon suorittamisella on oma erityispiirteensä ammatillisessa nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa

Nuorison ammatillisen peruskoulutuksen puolella näyttöprosessin erityispiirteenä on se, että opettaja ei ole läsnä näyttötilanteessa, vaan näytön ottaa vastaan työpaikkaohjaaja. Tällöin mobiiliuden lisäarvo tulee osaamisen todentamisen kautta, jolloin opettajalle jää materiaalia näytöstä ja hän voi päättää lopullisen arvosanan.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintojen (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) suorittamisen erityispiirteenä on ammattitaidon osoittaminen autenttisessa ympäristössä eli työpaikalla, jolloin kolmikanta (opetusalan edustaja, työnantajan edustaja ja työntekijäpuolen edustaja) ei ehkä ole paikalla. Tutkintotilaisuuksia voidaan esimerkiksi videokuvata ja em. kolmikanta voi arvioida jälkikäteen tutkintosuorituksen eli yksilön osaamisen. Lisäarvo mobiilidokumentoinnista saadaan siis käyttämällä monipuolisempia arvioinnin menetelmiä, jotka huomioivat opiskelijan yksilöllisesti. Mobiilius voisi hyödyntää suuresti myös henkilökohtaistamisen ja arvioinnin dokumentointia.

Käytännön kokeilut tulevat toteuttamaan 2012-2013 Edupoli; tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sekä myynnin ammattitutkinto, Omnia; hotelli- ravintola- ja cateringalan perustutkinto ja Hami; mehiläistarhaajan ammattitutkinto ja maatilatalouden perustutkinto.

Etsimme toteutusten kautta vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten ammattitaito tulee esiin mobiilisti tuotetun aineiston välityksellä?
• Miten hyvin arvioinnin kohteena olevat taidot tulevat esiin?
• Tuntuiko luotettavalta tavalta todeta osaaminen näin?
• Mitä haasteita tai mahdollisuuksia nähdään tämän kaltaisessa toimintatavassa?

Workshopiin osallistuivat: Ari Rapo ja Sakari Castrén (Edupoli), Kaisa Jussila, Helena Rajalinna ja Pauliina Venho (Omnia), Jaana Nuuttila ja Johanna Salmia (HAMK), Anne-Maria Korhonen (HAMK Aokk), Menna Rantala (Hami)

Aikaisempi blogikirjoitus:
http://mobiilisti.blogspot.fi/2011/12/mobiilisti-alkoi-mallintaa-mobiiliutta.html

Tietoiskussa Lumian käyttövinkkejä

Marko Rantanen (HAMK) antoi ke 10.10. vinkkejä Lumian peruskäyttöön. Tietoiskun tallenne on katsottavissa Mobiilistin-sivuilla.

Älykkäät laitteet ja sovellukset tekevät työskentelyn helpommaksi ja mukavammaksi

Kuluvan syksyn aikana olemme kartoittaneet erilaisia luonnonvara-alaan liittyviä mobiilisovelluksia, laitteita ja ohjelmia. Alussa tuntui, ettei niitä ole niin paljon, mutta kun etsii, niin löytää. Tässä haluamme kertoa yhdestä hyvästä turvallisuusvälineestä, joka on ajankohtainen melua tuottavien koneiden kanssa työskenteleville, esim. metsurille ja maanviljelijöille.

Peltor tuottaa paljon erilaisia metsurin turvavarusteita ja useampiin on myös yhdistetty tekniikkaa.
Peltor WS4 Alert Bluetooth headset M2RXS7AWS4 -kuulonsuojaimessa on kaikki tarvittava ilman välijohtoja ja adaptereita. Peltor WS Alert Bluetooth -kuulonsuojaimen avulla saadaan langaton bluetooth -yhteys matkapuhelimeen. Voit kuunnella radiota stereona ja säätää sitä sillä tavalla, että kumminkin kuulet, mitä ääniä lähiympäristössä on.

Ympäristömikrofoneilla kuulet lähiympäristössä olevat puheet ja työskentelevien koneiden ja laitteiden äänet. Kuulosuojaimet toimivat vähän kuin lääkärin stetoskooppi, erityisesti jos laittaa täysillä päälle. Silloin voit kuunnella myös mitä kaverit puhuvat, vaikka olisivat 4 m etäisyydellä ja traktori käynnissä.

Melukompensoitu mikrofoni suodattaa tehokkaasti ympäristön ääniä. Mitä lähempänä mikrfoni on suuta, sitä paremmin se osaa erotella puheen melusta. Kuulokkeet sammuttavat radion, jos se on pääällä, kun joku soittaa. Kestää joitakin sekunteja ja kuulet, kun puhelin soi. Voit vastata painamalla painiketta kuulosuojaimessa tai puhelimesta. Soittaja ei tunnista, että sinulla on työkoneita ympärillä käynnissä (esim. traktori tai moottorisaha). Näin on myös mahdollista osallistua niin kuuntelemalla tai itse puhumalla Adobe Connect -verkkokokoukseen, vaikka työskentelet traktorilla. Adobe Connect edellyttää 3G -verkkoa.

Metsästytilanteissa on mahdollista käyttää Peltor WS Alert -suojainta langattomasti radiopuhelimen kanssa, jossa on bluetooth -yhteys. Linjan voi aukaista joko manuaalisesti radiopuhelimen PTT - kytkimellä tai vähäisessä melussa VOX - ääniohjauksella.

Tärkeätä on, että aina testaat suojaimen ja matkapuhelimen yhteensopivuuden ennen käyttöönottoa.



Terveisin: HAMK Ammattialan mOhjelmat

Innostusta ja ennakkoluuloja

Teimme Mobiilisti-hankkeen puitteissa HAMKin opiskelijoille syksyllä kyselyn, jolla kartoitimme heidän mobiililaitteiden käyttöään sekä yleisesti että oppimisessa. Tulokset osoittivat, että älypuhelin löytyy jo lähes puolelta vastaajista. Osa opiskelijoista oli innolla ottamassa mobiililaitteita mukaan opetukseen ja heillä oli myös paljon ideoita siitä, miten laitteita voisi hyödyntää. Osalla taas asenne oli täysin päinvastainen.

Mobiilien esteitä

Kynnyskysymykseksi mobiilien käytöstä oppimisessa opiskelijoilla nousivat mobiililaitteiden ja -palveluiden kalleus sekä yleinen asenne laitteita ja yleensä teknisiä vempaimia kohtaan. Varmasti osasyy on se, että laitteita ei välttämättä osata käyttää tarkoituksenmukaisesti eikä tiedetä, mitä mahdollisuuksia oman laitteen uumenista löytyy.

Korjataksemme tilannetta järjestämme HAMKissa tammikuussa Kännykällä kätevästi -päiviä, joissa meiltä Mobiilistilaisilta saa tulla kysymään mitä vaan mobiiliuteen ja esimerkiksi kustannuksiin ja mobiilisovelluksiin liittyen. Niiden jatkeena käynnistyvät helmikuussa sekä opiskelijoille että opettajille suunnatut mobiilityöpajat, joissa perehdytään tarkemmin erilaisiin käyttötapoihin ja mobiililaitteiden hyödyntämiseen oppimisessa. Opettajille on lisäksi tarjolla paja, jossa työstetään heidän omia opintojaksojaan.

Mobiilien mahdollisuuksia

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.