Opeopiskelijat mobiilisti - I pilotin tuloksia

Tässä blogiartikkelissa palaamme HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kevään 2014 pilotoinnin tuloksiin. Mobiilisti toteutettavan opintojakson suunnitteluvaihetta käsiteltiin helmikuun kirjoituksessa. Oppimisprosessin suunnittelu lähti liikkeelle opintojakson määritellyistä osaamistavoitteista. Tämän jälkeen prosessia muotoiltiin DIANA-mallin neljän kulmakiven mukaisesti huomioiden pedagogisen mallin dynamiikka. Opintojaksolle valitut sovellukset ja ohjelmat tulivat omalta osaltaan autenttista ja dialogista oppimista sekä mobiilioppimista. Kaikki käytössä olleet oppimis- ja työskentelyympäristöt olivat mobiililaitteille soveltuvia ja mahdollistivat paikasta riippumattoman opiskelun.

Kehittämis- ja pilotointityön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja suorittavaa ryhmää ( N= 16+17 ). Ensimmäinen (16 opiskelijaa) oli ns. monimuotoryhmä, joka opiskeli vuoden aikana edellä mainitut opinnot tavaten  kerran kuukaudessa lähiopetuspäivinä. Tarkastelemme tuloksia tässä ensimmäisen pilotin osalta.
Lähes puolella opiskelijoilla ei ollut mitään lähtöolettamuksia opintojakson pedagogisesta mallista ja lähes puolet tiesivät mallista jonkin verran, mutta mallia pidettiin vaikeana ja työläänä.

Kaikki opiskelijat käyttivät opintojaksolla tietokonetta ja suurin osa mobiililaitteena tablet-laitetta (n=12). Suurin osa vastaajista (n=10) ilmoitti, että mobiilisti toimiva opintojakson kokonaisuus edisti oppimista ja loput olivat sitä mieltä, että tietokoneperustainen opiskelu olisi riittänyt. Mobiilisti tapahtuvassa opiskelussa työskentelyn reaaliaikaisuus nähtiin tärkeänä.

Opintojakson autenttisten kysymyksien luominen ja synteesi niistä (kulmakivet A3 ja B1) muodostuivat luontevasti yhteisöllisesti työskennellen. Työskentelyn tukena käytettiin Google Driveä, LYNC- ja Whatsapp- sovelluksia sekä kasvokkain tapaamisia. Lähes kaikki (n=14) vastaajista oli sitä mieltä, että opintojakson oppiminen perustui aidosti autenttiseen tilanteeseen. Samoin vastaajat (n= 14) olivat sitä mieltä, että blogi opintojakson oppimis- ja ohjausympäristönä oli riittävä. Blogista sanottiin, että se oli mielekäs, riittävä ja toimiva ympäristö. Kaikkien vastaajien mielestä blogi sopi myös erityisen hyvin opintopiirien työskentelyalustaksi. 

Kuva 1. Alkuperäinen DIANA-malli ( Aarnio & Enqvist, 2001).

Opintojaksolla käytettyä DIANA- mallia kuvattiin hyödynnettävän jatkossa laajempien opintokokonaisuuksien opettamisessa, työssäoppimisjaksoilla, asiakaspalvelu- kokonaisuuksissa. Vastaajista lähes kaikki ( n=15) ilmoittivat soveltavansa mallia jossain yhteydessä ammatillisena opettajana toimiessaan. Mobiilia opetustoimintaa arveltiin hyödynnettävän nuorten opetuksessa, työssäoppimisessa ja ylipäätään yhteisöllisessä oppimisessa.

Selkeästi haastavimmaksi kulmakiveksi opintopiirissä koettiin kulmakivi B, jossa luotiin autenttisia oppimiskysymyksiä opintojakson osaamistavoitteista. Tässä vaiheessa opettajan ohjaus koettiin merkitykselliseksi. Yksilötasolla haastavin kulmakivi ei erottunut vaan vastaukset olivat hyvin hajanaisia ja erilaisia.

Mobiilioppimisen ennakkokäsityksinä mainittiin, että opiskelu oletettiin olevan notkeaa ja ajasta riippumatonta, sitovaa, itsenäistä, kiinnostavaa ja täynnä teknisiä ongelmia. Kaikki vastanneet käyttivät mobiilisti Whatsapp-, Facebook- ja Blogger-sovelluksia sen sijaan Google Drivessä tapahtunut yhteisöllinen työskentely tapahtui tietokoneella pääosin.

Opiskelijoiden mielestä pelkkä tietokoneperustainen opintojakso olisi vaatinut muita toimenpiteitä. Tiedottaminen ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman mobiiliperustaisia ohjaus-ja oppimisympäristöjä (blogi, Facebook, WhatsApp) ja ilman mobiilioppimista olisi reaaliaikaista läsnäoloa  pitänyt lisätä sekä lisätä yhteydenpitoon soveltuvia muita välineitä (tekstiviestit).

Blogityöskentelyssä parasta olivat yhteisöllisyyden vahva kokemus ja aito dialogisuus. Opiskelijoiden mielestä kaikki osallistuivat tasavertaisesti ja tavoitteellinen vertaistyöskentely mahdollistui sekä mahdollisti vertaisoppimisen muilta opintopiireiltä avoimista blogialustoilta. Lisäksi palautetta sai uudenlaisen oppimisen mallin haltuunottoa (dialogisuus, autenttisuus ja mobiilius).

Opintojaksolla käytetyt mobiili-ja verkkoympäristöt saivat kiitosta. Ympäristöjen koettiin tukevan autenttista, dialogista ja mobiilisti tapahtuvaa oppimista. Lähes kaikkien vastaajien mielestä (n=15)  Whatsapp-sovellus toimi hyvin yhteydenpidossa sekä tiedottamisessa. Muutamia lisäkomentteja oli sovellukseen liittyen siitä, että liian tiivis viestittely häiritsi ja mobiilityökalujen käyttösäännöistä olisi tullut sopia paremmin opintopiireissä.

Opintojakson opiskeluprosessin (kuvio 3) etenemistä dialogisesti selvitettiin kyselyssä. Vastaajista ( n=11) suurin osa oli sitä mieltä, että orientoituminen opintojakson pedagogisen mallin mukaiseen opiskeluun ja mobiiliympäristöihin eteni esitetyn mukaisesti. Autenttisten oppimiskysymyksien ja opintopiirin yhteisestä tuotoksesta sopiminen onnistui (n=15). Dialoginen työskentely oppimiskymysten ratkaisemiseksi dialogisesti toimi opintopiireissä (n=14) ja  tuotoksien esittelu sekä toiminnan arviointi toteutui dialogisesti (n=13).

Opettajaopiskelijoiden mielestä opintojakson mobiilius toi omaan ammatilliseen opettajuuteen luottamusta toimia mobiiliopettajana, uusia työkaluja ja sovelluksia opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen, dialogista toimintaosaamista ja uskallusta opettamisen monipuolistamiseen.Dialogisen toimintamallin kuvailtiin lisänneen aitoa symmetriaa, ymmärtämystä sekä harjaannuttaneen ja vahvistaneen yhteisöllistä oppimista. Dialogisen toiminnan koettiin edelleen olevan myös haastavaa ja vaativan harjaantumista. Dialogisen pedagogisen mallin ja mobiiliuden yhdistäminen innosti.


HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sanna Ruhalahti

Autentisuutta oppimiseen - DIANA-mallilla syvyyttä ammatillisen osaamisen rakentamiseen

Tämä blogiartikkeli käsittelee HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kuluvan lukuvuoden kehittämistoimia liittyen opettajankoulutuksen opintojakson kehittämiseen mobiilisempaan muotoon. Kehittyväksi opintojaksoksi valikoitui Koulutuksen yhteistyöverkostot, jonka tavoitteena on syventyä ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoihin. Suunnitelun käynnistyessä halusimme löytää vuorovaikuttamiseen ja yhteisölliseen tekemiseen linkittyvän pedagogisen mallin. Luonteva valinta oli DIANA-malli ( Dialogical Authentic Netlearning Activity), jonka ovat kehittäneet yliopettajat Helena Aarnio ja Jouni Enqvist. Mallin juuret ovat vuosituhannen vaihteessa, mutta dialogisen ja yhteisöllisen työskentelyn näkökulmasta perusperiaatteet soveltuvat hienosti tämän päivän mobiilimaailmaan. Toteutusmalli tullaan pilotoimaan kevään ja syksyn 2014 aikana kahdella ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijaryhmällä.

Osaamista rakentaen

Ammatillisen opettajan ydinosaamisalueisiin kuuluu erilaisten  toimintaympäristöjen tuntemus. Arvojen, tieto- ja oppimiskäsityksen pohjalla on sosio-konstruktivistinen ihmiskäsitys sekä ajattelemme vahvasti, että opiskelijat oppivat aktiivisina tiedon käsittelijöinä ja yhteisöllisesti toimien. Opettajuus on yhä enemmän opettajayhteisön kollektiivista osaamista, jossa jokaisella toimijalla on yksilönä merkitystä.  Vahvistamme yhteisesti työskennellen monimuotoita ja yhteisöllistä toimintatapaa, jossa osallisuus ja vuorovaikutus rikastuttaa sekä synnyttää uutta yhteistä osaamista. Tämän toimintakulttuurin tavoitteena on vahvistaa opettajaopiskelijoiden kasvua ammatillisiksi opettajiksi ja oppimisen ohjaajiksi. ( HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2013, 9-10.)

Verkko on vaativa toimintaympäristö, joka haastaa perehtymään ja oivaltamaan tärkeitä taitoja sekä harjoittuttamaan niitä. Opettajien ja opiskelijoiden on yhä edelleen harjoiteltava aktiivista, tutkivaa, dialogista ja yhteisöllistä osaamisen rakentamista. Tämän hetken mallit saattavat olla tuloksettomia verkko-opiskelussa. Hyvää tapaa oppia on etsitty kautta aikojen, mutta kuitenkin usein opiskelija on nähty aktiivisena toimijana. Oppiminen ja oppijakeskeiset toimintatavat muuttavat opettajan työtä. Opettajan tulisi kehittyä oppimisprosessien edistäjäksi, rakentajaksi ja tukijaksi dialogisessa opiskelijayhteisössä. ( Aarnio & Enqvist 2001, 11-12.)

Aarnio & Enqvistin (2001, 14) mukaan verkossa oppimisen avainkäsitteitä on dialogi. He määrittelevät, että dialogi arkikielessä tarkoittaa keskustelua tai vuoropuhelua. Dialogi on ilmiönä laajempi ja monitahoisempi.  Dialogi on tasavertaista osallistumista, joka perustuu yhdessä ajattelemiseen ja perehtymiseen johonkin asiaan tai tai toimintaan.

Tasavertainen osallistuminen on sitä, että jokainen osallistuja on aktiivinen ja jokaisella osallistujalla on oikeus ja arvo olla mukana dialogissa. Tälle tasavertaisuudelle on ominaista olla avoin, se on myös kunnioittavaa vastaanottamista ja ilmaisemista. Kun valitsee hyvä keskusteluyhteys ovat osallistujat halukkaita sitoutumaan yhdessä tekemiseen, huolimatta siitä, että asioista voidaan olla eri mieltä. Tälläisessä vuorovaikutustilanteessa ei nouse pinnalle yksilölliset tai itsekeskeiset tavoitteet. (Aarnio & Enqvist 2001, 15.)

Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittaa sitä, että tietoa ja konkreettista sovellusta haetaan yhteisen työskentelyn avulla. Se on siis yhdessä tutkimista, uuden ymmärryksen luomista ja osaamisen löytymistä.  Osallistujat ovat aidosti uteliaina oppimassa itselleen autenttisia asioita. Jokaisella on tärkeä rooli toimia tiedonrakentajana- ja vastaanottajana. Dialogissa jokainen kantaa oman osaamisensa yhteiseen kekoon. Näin syntyy yhteinen ymmärrys ja jotain uutta tietoa jokaiselle. (Aarnio & Enqvist 2001, 16.)

Kuvio 1. DIANA-toimintamalli ammatillisen osaamisen rakentamiseen ( Aarnio & Enqvist 2001, 30).

Autenttinen, dialoginen oppiminen verkossa ja yhteisöllisesti rakentuva ammatillinen osaaminen voidaan jäsentää toimintamalliksi (kuvio 1.), jonka avulla on helppo havaita oppimisen osatekijät sekä mallin dynamiikka. DIANA-malli koostuu neljästä kulmakivestä, jotka tukevat autenttista oppimista dialogisesti. (Aarnio & Enqvist 2001, 30- 31.)

DIANA-mallin sovellus käytännössä

Tulevan lukuvuoden aikana tulemme soveltamaan DIANA-mallin mukaista oppimis-ja opetusprosessia Koulutuksen yhteistyöverkostot-opintojaksoilla. Mallin kehittäjät puhuvat verkko-opetuksesta, mutta yhtä hyvin malli on sovellettavissa tämän päivän joustaviin ja mobiileihin oppimisympäristöihin. Opintojaksolla tullaan yhdistämään monta elementtiä:

• mobiilit oppimisympäristöt (blogi, pilvipalvelut, sosiaalisen median yhteisö)
• autenttinen oppiminen
• yhteisöllinen ajattelu, perehtyminen ja tiedonrakentelu
• dialoginen toimintakulttuuri ( arvostus, kunnioitus, tasavertainen osallistuminen)

Näiden elementtien yhdistämistä on ollut tukemassa pedagogisesti DIANA-malli ja oppimisprosessi on rakennettu kulmakivien mukaisesti.

Kuvio 2. Koulutuksen yhteistyöverkostot-opintojakson mallinnus DIANA-mallin mukaisesti (Sanna Ruhalahti).

Mallin (kuvio 2.) suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista tullaan raportoimaan tulevien kuukausien aikana. Me malliin uudelleen perehtyneet opettajankouluttajat olemme kaikella autenttisuudella uteliaina käynnistämässä uutta opintojaksoa.



Lähteet:

Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa - DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Hakapaino Oy. Helsinki.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opinto-opas 2013-2014. Tammerprint Oy. Tampere.


Kirjoittajat: Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Anne-Maria Korhonen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mobiilisti vahvasti esillä Mobiilikesäkoulussa

Mobiilisti -hankkeessa on syksyn ja kevään aikana tehty kovasti pilotteja testaten mobiilioppimista ihan käytännössä. Oppia on haettu ja jaettu myös erilaisten koulutusten ja workshoppien kautta.

21.-22.5. HAMKin Mustialan yksikössä pidettyssä Mobiilikesäkoulussa Mobiilisti-hanke oli hyvin vahvasti mukana jakamassa kokemuksiaan. Mobiilit ja ubiikit -keitaalla Mobiilistilla oli oma polkunsa, jossa pystyi seuraamaan HAMKin tiimien ja Omnian tuotoksia ja tuloksia. Keitaalla esiteltiin mm. mobiilioppimisen toteuttamisen sykliä, mobiilien käyttökokemuksia näyttötutkinnoissa sekä mobiilitenttiä luontoympäristössä. Mobiilistin esittelykalvot pyörivät myös keitaalla kahden päivän ajan.

Lisäksi Ammattialan ohjelmissa Mobiili sisällöntuotanto -keitaalla pääsi kokeilemaan mm. maatalouteen ja metsätalouteen liittyvä mobiilisovelluksia MobiWisua ja EasyGota sekä ideoimaan mobiiliuden hyödyntämistä puistoissa. Samaisella keitaalla oli toisena päivänä Johtajuus -teeman alla tarjolla Mobiilistin kautta tietoa mobiililaitteista, käyttöjärjestelmistä ja kustannuksista yleensä.

Mobiilikesäkoulun Mobiilipolku - MobileTrack 2012 -sivuilta voi käydä kurkkimassa videoita ja kuvia kesäkoulun eri tilanteista.

Syksyllä Mobiilisti -hankkeessa jatketaan mm. tuotteistamisen, mobiilipedagogiikan ja älypuistojen merkeissä workshopeissa.

Mobiileilla autenttisuutta oppimiseen

Oppiminen kulkee kädessä

Mobiilius niin oppimisymäristönä kuin oppimisen välineenäkin erilainen toimintaympäristö. Voidaan sanoa, että mobiililaitteet tuovat uudenlaisen mahdollisuuden oppimisen autenttisuuden toteutumiselle. Edessä on uudenlainen mahdollisuus autenttiselle oppimiselle, joka on aidoimmillaan silloin kun  oppimisen kohteena olevasta aiheesta muodostuu merkityksellinen ja energisoiva. Oppimisprosessin olessa  avoin ja jaettu tulee oppimisesta usein merkityksellistä.

Opiskelijalla oman toimintansa subjektina on keskeinen merkitys oman oppimis- ja osaamispolun kehittäjänä. Opiskelijan oma rooli subjektina, tietäjänä, vaatii uteliasta läsnä oloa esimerkiksi työelämän aidoissa tilanteissa. Tämä utelias läsnäolo vaatii sitä, että aidot tilanteet muokkaavat hänen toimintaansa rakentaen tietoa ja osaamista aina uuden tiedon päälle. Tiedonrakentaminen ja osaamisen kehittyminen vaativat opiskelijalta erityisesti osaamisen tunnistamisen ja  reflektion taitoja. 

Mitä sinun autenttinen opetustarjotin sisältää?

Työelämän autenttiset ongelmat poikkeavat selvästi koulumaisista ongelmista ja tämän johdosta on erityisen tärkeää linkittää oppimisen ongelmat autenttisiin työtehtäviin, ongelmiin tai haasteisiin. Aidossa autenttisessa oppimisessa tavoitteena on, että yhdessä kehitetään osaamista. Oikea osaaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pystyy yhdistämään teoreettisen tiedon käytäntöön. Oppimisen tai osaamisen ongelman ollessa aito, autenttinen tilanne herättää sen mielenkiinnon selvittää asiaa syvemmin ja teoreettisemmin. Näin halu tietää ja taitaa tulee sisältä päin ja se yhdistyy käytännön osaamiseen.

Mobiiliope: Mitä autenttisuus on tarkoittaa sinun opetuksessa?

Mobiilioppimisessa opiskelijat ovat pedagogisesti uudessa asetelmassa - autenttisessa tilanteessa. Tämä uusi asetelma edellyttää myös mobiilioppimisprosessin suunnittelulta ja mobiilioppimisen pedagogisilta malleilta uutta näkökulmaa ja uusia pedagogisia tekoja.

Opettajan näkökulmasta opintokokonaisuuden suunnittelu lähtee oppimistavoitteista ja kohderyhmästä sekä aihealueesta. Tämän jälkeen suunnittelussa edetään oppimisprosessin vaiheistamiseen ja pohditaan sopivia opetusmenetelmiä sekä oppimisteknologian suomia mahdollisuuksia päästä opintokokonaisuuden tavoitteisiin.

Bonk, Kim ja Zeng (2006) viitoittavat tutkimuksessaan, että autenttisen oppimisen elementtien merkitys opetuksen saralla kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Huomion arvioista on myös se, että vaikutuksellisimmaksi opetusteknologiseksi mahdollisuudeksi kohdejoukko koki langattoman oppimisen mahdollisuudet. Oppimisen on siis kuljettava mukana takataskussa entistä enemmän, jotta opiskelija voi kehittää aidosti omaa asiantuntijuuttaan työelämän osaamisvaatimuksiin.

Autenttisen oppimisen mahdollisuuksien vahvistaminen edellyttää opetusta, joka käyttää aitojen ammatillisten toimintatilanteiden ja asiantuntijakulttuurin kanssa yhteensopivia työtapoja ja -opetuskäytänteitä.

Omaa autenttista mobiiliopetusta voisi tarkastella mukaillen Herrington, Reeves & Oliver (2010) julkaiseman yhdeksän autenttisen elementin pohjalta; tarjoaako opetuksesi:

1) autenttisen kontekstin/ linkityksen todelliseen työelämään
2) aitoja/autenttisia tehtäviä
3) yhteyden asiantuntijaosaamiseen ja - työskentelyyn
4) monipuolisia rooleja ja näkökulmia
5) mahdollisuuden työskennellä yhteisöllisesti
6) reflektointimahdollisuuksia
7) tietämyksen ilmaisemista ja hiljaisen tiedon esille nostamista
8) ohjausta ja tukea oppimisprosessin kriittisissä vaiheissa (scaffolding)
9) autenttista arviointia oppimistehtäviin

Tämän päivän työelämä odottaa oma-aloitteisia käytännön osaajia ja tekijöitä, jotka osaavat itse johtaa omaa työtään. Tämä edellyttää opiskelijalta harjaantumista jo opiskeluaikana ammattiin ja työtehtäviin liittyvien käytännön ongelmien ja kysymysten löytämiseen työyhteisöistä ja -tehtävistä, puhumattakaan ratkaisujen löytämisestä. Tässä opettajilla on merkittävä rooli autenttisten oppimisprosessien ja - tilanteiden luomisessa. Mobiiliopettajan on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan millaisia autenttisia oppimistilanteita on itse tarjoamassa ja tuomassa opetukseen.

Autenttisuutta etsimässä,

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu/
Anne-Maria Korhonen ja Sanna Ruhalahti

Lähteet:

Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANA –toimintamalli

Herrington, Reeves and Oliver (2010) A Guide to Authentic e-Learning
http://www.line.co.uk/book-reviews/a-guide-to-authentic-e-learning-by-herrington-reeves-oliver/

Kim, K.-J., & Bonk, C. J. (2006). The Future of Online Teaching and Learning
in Higher Education.