Innostuin testailemaan aikajana-sovelluksia. Yksi vaihtoehto oli Dipity, toinen Tiki-Toki. Kokeiluversiona päädyin tekemään linkillisen ja kuvallisen joulukortin. Tiki-toki oli ulkonäöllisesti tyylikkäämpi, mutta siihen olisi pitänyt kuvat liittää linkin takaa. Koska kuvia oli jo valmiiksi kovalevyllä, päädyin (laiskuuttani) tykästymään tässä vaiheessa enemmän Dipityyn. Jatkossa varmasti tutustun paremmin vielä toiseenkin; ja kenties muihinkin vaihtoehtoihin.
Aikajana-sovelluksia voinee käyttää monella tavoin. Henkilön tai yrityksen historian tapahtumien kirjaaminen on ehkä yksi luonnollisimmista, mutta sillä voi yhtä hyvin suunnitella tulevaisuutta. Opiskelija voisi rakentaa sinne portfolionsa tai perehtyä johonkin tiettyyn aiheeseen keräten siihen liittyvää tietoa aikajanaan. Pari esimerkkiä:
Joulukortissani on ideana 'avata luukkuja' joulun ajan ja uudenvuoden tiettyinä päivinä. Niistä löytyy linkkejä mukaviin joulutarinoihin sekä hiukan letkeää lempimusiikkia. Hyvää joulua kaikille tämän kortin myötä - nauttikaa täysin rinnoin joulun tunnelmista: http://www.dipity.com/salmia/Merry-Christmas/
Thinglink.com on ympäristö, jonne voit viedä kuvan ja upottaa siihen haluamaasi sisältöä; linkkejä, videoita, tekstiä, muita kuvia jne. Thinglinkin saa mobiilisovelluksena, mutta käyttö onnistuu myös tabletin selaimella kätevästi.
Tässä esimerkki Mobiilioppimisen syklistä Thinglinkissä. Posterikuvaan on upotettu jokaisesta syklin vaiheesta kertovat minuutin mittaiset mobiilivideot. Kosketa kuvaa kerran, niin videopainikkeet aktivoituvat.
Mobiililaite on hyvin henkilökohtainen. Siihen asennellaan erilaiset palvelut tunnuksineen ja kiinnytään niin, että sitä näpelöidään pitkin päivää (ja joskus yötäkin). Varsinkin ammatillisessa opetuksessa toisella ja korkea-asteella tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa mobiilioppimisen toteutuksia. BYOD eli Bring Your Own Device on tätä päivää. Tämä asettaa opettajalle ja tukihenkilöille tarvetta oppia hallitsemaan mobiilipedagogiikan lisäksi erilaiset käyttöjärjestelmät ja laitteet sekä niissä parhaiten toimivat sovellukset.
Kolmannen kerran toteutettu mobiilikysely HAMK Biotalouden KTn opiskelijoille kertoo paljon nopeasta teknologiakehityksestä ja muutoksen vauhdista. Vielä viime vuonna tablet-laitteen omisti vain muutama. Tänä vuonna näitä on jo 20 prosentilla vastaajista. Käyttö on myös monipuolistunut ja käytettävien sovellusten kirjo kasvanut. Luonnonvara-alalla toimivina voimme iloita erityisesti siitä, että paikkatietosovelluksien käyttö on lisääntynyt.
‘Luo lisää uusia ulottuvuuksia opiskeluun,
suosittelen esim. tabletin tai ipadin hankintaa oppilaan käyttöön,
oppikirjat, tieto ym mahtuu kaikki samaan pakettiin,
ja kulkee helposti mukana esim pellolle tai metsään :) ‘
Opiskelijat kokevat mobiilien käytön hyödylliseksi. Näistä todetaan olevan hyötyä myös työelämässä. Vielä on kuitenkin käyttöönotossa työsarkaa:
mobiilit hyötykäyttöön opinnoissa laajasti
käytetään opinnoissa aktiivisesti jo vapaa-aikana käytössä olevia sovelluksia kuten videotuotanto, Facebook, blogit
Peliala on edelleen huimassa nousussa ja mobiilipelien kasvu on n. 35 % vuodessa. Eikä mikään ihme: esimerkiksi Suomessa käytetään eri medioiden seuraamiseen Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Niemisen mukaan 8 tuntia 39 minuuttia päivittäin. Tästä osa selittyy sillä, että yhtä aikaa käytetään sekä televisiota että mobiililaitetta surffaillen, pelaten ja myös oppien.
Pelit koukuttavat ja houkuttavat. Lapsille mobiilipelien pelaaminen on kiinnostavaa, innostavaa ja luontaista. Valmiita oppimispelejäkin löytyy jo runsaasti; niin tietokoneella kuin mobiililla pelattavaksi. Ammatillisen opetuksen pelillistäminen on yksi seuraavista askelista. Tähän liittyvät niin elämyksellisyys, virtuaalisuus, tavoitteellisuus ja palkitseminen kuin erilaisen datan keruu.
Kävin tällä viikolla muutaman muun HAMKilaisen kanssa tutustumassa Turku Science Parkiin sekä Turku AMKn peliopetukseen.
Turku AMKssa pelialan opetus on viety käytännön tekemisen tasolle. Opiskelijat ovat mukana Turku Game Labissa, jossa he tekevät erilaisia pelejä osana portfoliotaan. Pelejä esitellään julkisesti ICT showroomissa. Yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään ja tätä kautta opiskelijat ovat valmistuessaan jo kiinni työelämässä. Yliopiston kanssa järjestetään pelialan täydennyskoulutusta. Ympäristö on hedelmällinen ja inspiroiva tuottaen uusia ideoita ja innovaatioita. Pelit ovat paitsi viihdyttäviä myös kohdennettuja esimerkiksi konepajateollisuuden tai hyvinvointialan tarpeisiin.
Pelikehityksessä hyvä idea ja tarina, visuaalisuus, käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteet, grafiikka ja logiikka yhdistyvät. Pelillisyyttä voi tuoda opetukseen melko yksinkertaisinkin keinoin: eläydytään aiheeseen ja esitetään ryhmässä jokin tapahtuma (esim. asiakastilanne) täydentäen vaikkapa mobiilisarjakuvin ja videoin tai rakennetaan tehtäväpolkuja esimerkiksi QR-koodeja tai Grafeteeta hyödyntäen. Oppilaitoksissa voidaan hyödyntää myös eri oppimisen aloja kokoamalla eri koulutusohjelmien opiskelijoita ja opettajia yhteen ja tuottamalla yhdessä mobiilipelejä oppimistarkoitukseen.
Pelillisyys voi tapahtua yksilöinä tai ryhmässä. Se voi tapahtua todellisessa ympäristössä; sisällä tai maastossa. Peliympäristönä voi olla myös virtuaaliympäristö, tai näiden kaikkien ydistelmä. Lisätty todellisuus tuo uusia mielenkiintoisia elementtejä ja avoimet alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämiseen.
Kanadassa järjestettiin
lokakuussa IFPRA:n (International Federation of Parks and Recreation
Administration) ja ARPA:n (Alberta Recreation and Parks Association) yhteinen
kongressi, jossa oli yli 500 osallistujaa 17 eri maasta. Kongressin teemana oli
` New Horizons - Learning Together´. Osallistujia olivat niin virkistys- ja
viheralueista vastaavat kuin myös koulutusalan ihmiset.Omassa puheenvuorossani kerroin
mobiililaitteiden käytöstä sekä mahdollisuuksista löytää puistoista uusia
ulottuvuuksia mobiililaitteiden aviulla. Puheenvuoroni aiheesta herätti
mielenkiintoa ja kysymyksiä. Itse olisin odottanut saavani uutta tietoa, mutta
vaikka sosiaalinen media oli vahvasti mukana kongressissa, niin muita
puheenvuoroja ei aiheesta ollut. Muutoin monenlaisista ajankohtaisia teemoista
liittyen viher- ja virkistysalueisiin keskusteltiin eri yhteyksissä.
Mobiilioppimista ja
mobiililaitteiden käyttöä on kehitetty Lepaalla monialaisessa yhteistyössä parin
viime vuoden aikana. Näkyvimpänä kehitysaskeleena on ollut Lepaan
Virtuaalipuisto, jossa on tähän mennessä testattu kolmea eri sovellusta. Myös
menetelmät kasviopetuksessa ja kasvien tenttimisessä kuuluvat osana tämän
hetken Virtuaalipuiston kehittämiskonseptiin.
Kiitos Lepaan
Virtuaalipuistotyöryhmälle, joka myös auttoi esityksen valmistelussa:Johanna Salmia (HAMK), Annika Michelson
(HAMK), Hannu Äystö (HAMK) ja Anette Ratfeltt (Laterna Vox, Norway).
Mobiilisti-hankkeessa on koottu yhteen tähänastiset kokemukset, mallit ja menetelmät, erilaiset esimerkit, käyttökelpoiset toimintatavat sekä yleistä tietoa mobiiliasioista. Tästä kaikesta on muodostunut erittäin laaja materiaalipankki, aarrearkuksikin kutsuttu, niin opettajien, yrittäjien, opiskelijoiden kuin kenen tahansa kansalaisten käyttöön. Sovellettavuus eri aloille on hyvä.
Oppaasta löytyvät mm.
Mobiilipedagogiset mallit opetuksen suunnittelun tueksi
Tietoa mobiililaitteista ja niiden kustannuksista sekä mobiilisovelluksista
Menetelmiä mobiilikoulutukseen ja -tukeen
Runsaasti toteutusesimerkkejä liityen esim. asiakapalvelutyöhön, kieltennopetukseen, opiskelijaprojekteihin, oppimateriaalin tuottamiseen, video-oppimiseen, tehtäväratoihin, paikkatietoon, työttäoppimiseen ja näyttöihin
Asiaa mobiilityöstä, mobiilikokouksista, viestinnästä ja mobiileiden hyödyntämisestä luontoympäristössä
Käytin tabletteja Lapin metsien käytön erityispiirteet -opintojaksolla Evon metsäinssiopiskelijoilla, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta tablettien tai bloggerin käytöstä. Tarkoitus oli kokeilla, miten tabletit ja blogger soveltuvat yhteisen tietopankin luomiseen 7 päivää kestävällä opintoretkellä. Opintoretki oli eräänlainen tiedonhankintamatka, johon sisältyi vierailukohteita ympäri Pohjois-Suomea sisä- ja ulkotiloissa. Jokaiselle pienryhmällä (2-3 hlöä) oli vastuullaan yksi vierailukohde, jonka keskeinen anti piti päivittää yhteiseen blogiin ja täydentää tekstiä kuvilla vierailupäivän iltaan mennessä. Bloggeriin koottua tietopankkia opiskelijat hyödyntävät yhteisenä tietolähteenä opintoretken jälkeen tehtävää tutkimusraporttia varten.
Annoin bloggerin päivittämisestä suulisesti pikaohjeistuksen ja itse tehdyn kirjallisen ohjeen. Samalla tehtiin yksi testipäivitys bloggeriin ryhmittäin. Opiskelijat saivat laitteet viikoksi testikäyttöön ennen opintoretkeä. Tablettien käyttö omaksuttiin melko nopeasti ja bloggerin päivittäminen onnistui ilman suurempia ongelmia opintoretkellä. Yritin innostaa opiskelijoita myös täydentämään opintoretken aikana toisten tekemiä muistiinpanoja, ja saada näin vuoropuhelua bloggerin kautta aikaiseksi, mutta ainakaan tällä kertaa asia ei edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Syynä tähän lienee se, että opiskelijat keskustelivat asioista niin paljon autoissa siirtymien aikana ja iltaisin, ettei bloggerissa toisten muistiinpanojen täydentäminen enää innostanut ketään. Käytin alkumatkasta bloggeria myös päiväkohtaisten tehtävien antopaikkana, josta ilmoitin aamuisin. Pyrin tällä saamaan opiskelijat käymään bloggerissa tiiviimmin ja seuraamaan sen sisältöä. Antamiini tehtäviin liittyi tiedonhankintaa tabletilla sekä vierailuilla saatujen tietojen yhteensovittamista. Tehtävien purku tehtiin illan päätteeksi majoituspaikassa koko ryhmän voimin. Käytössä oli 1 tablet/ryhmä (2-3 hlöä).
Alla koonti opiskelijoiden palautteesta laitteiden ja bloggerin käytöstä:
Pääsääntöisesti tabletin käyttö ja muistiinpanojen koonti yhteiseen bloggeriin koettiin hyvä juttuna. Tabletti koettiin hyödyllisenä apuvälineenä, jonka käyttöä kannattaa harjoitella. Perinteinen kynä ja paperi todettiin edelleen tablettia toimivimmaksi (ei tarvita sähköä, ei sovellusvirheitä tai kuuluvuusongelmia) tavaksi tehdä muistiinpanoja vierailun/luennon aikana ja asioiden hahmotteluun. Tiedon jakamisessa tabletti koettiin toimivaksi apuvälineeksi erityisesti sen takia, että kuvia saattoi lisätä tekstin tueksi. Kirjoittaminen tabletilla tarvitsee totuttelua. Suullisessa palautteessa opiskelijat totesivat, että tabletteja olisi voinut käyttää paljon tehokkaamminkin, mutta sitä ei tajunnut silloin. Opiskelijat kokivat, että osaisivat nyt hyödyntää tabletteja (ja bloggeria?) paljon paremmin oppimisen apuvälineenä. Valtaosa tuntui suhtautuvan positiivisesti tablettien käyttöön opetuksessa jatkossa.
Kehitysehdotuksia/havaintoa opiskelijoilta:
Päivitettäessä muistiinpanoja bloggeriin on huomioitava, että teksti on selkeää ja helposti ymmärrettävää. Tabletin tehokas käyttö vaatii paljon totuttelua ja harjoittelua.
T: Lauri Värri
HAMK / Metsätalouden koulutusohjelma, Evo
Mobiilisti-hankkeessa olemme jo kohta kolme vuotta myllänneet mobiilioppimisen parissa kehitellen jos jonkinlaista mallia, pilottia ja kokemusta. Lisäksi Mobiilikesäkouluissa on laajennettu mobiiliosaamista. Kokemuksia on siis karttunut rutkasti niin paljon, että pitää pysähtyä pohtimaan, miten saadaan se juurrutettua parhaalla mahdollisella tavalla sekä organisaatiomme sisällä että ulospäin tahoille, joille mobiilien hyödyntämisestä on opetuksessa, oppimisessa tai työnteossa hyötyä.
Mobiilit helpottavat elämää, lyhentävät tuotosten prosessointiaikaa ja tuovat aivan uusia mahdollisuuksia toimia; erityisesti kun astutaan ulos totutuista ympyröistä ja lähestytään toimintaa uusista näkökulmista.
Mobiilien mahdollisuuksia (Johanna Salmia 2013)
Aktiivi -koordinointihankkeen kautta olemme saaneet apua tuotteistamiseen ja tällä kertaa tapaamisessa pureuduttiin vielä erityisesti viestintään ja markkinointiin. Lähdin pohtimaan palveluita ja palvelulupauksia, ja erityisesti mobiilikoulutustarjonnassa räätälöidysti asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellen on paljon mahdollisuuksia. Olemmekin jo rakentaneet erilaisia moduuleita ja kokonaisuuksia mobiilioppimiseen, mobiilien hyödyntämiseen, sovellusten tehokäyttämiseen ja yhteisölliseen toimintatapaan liittyen. Näitä voimme tarjota eri asiakasryhmille.
Miten mobiilit auttavat viher- ja luonnonvara-alojen toimijoita? Miten oppilaitokset ottavat mobiilit haltuun ja saavat niistä parhaat puolet irti? Kuinka oppimista voi tapahtua vaikkapa metsässä, puistossa tai luontoretkellä? Miten yritykset löytävät mobiilien hyödyt tuottamiseen, kokoustamiseen, viestintään ja markkinointiin? Kuinka yhteisöllinen tuottaminen tapahtuu?
Pystymme ratkomaan mm. näitä ongelmia ja tuomaan uusia tuulia, innostusta ja luovuutta toimintaan. Kaikki lähtee asiakkaan tarpeista, jotka kartoitamme yhdessä. Näin saamme parhaat lähtökohdat koulutuksille ja kehittämiselle.
ARea13 -seminaari järjestettiin Tampereella 1.10. MindTrekin yhteydessä. Tilaisuus oli todella hyvä: kuulimme viimeisintä uutta, näimme ihmeellisyyksiä ja pääsimme käytännössä kokeilemaan itse!
Augmented Reality eli lisätty todellisuus tulee hitaasti mutta varmasti. Jo vuosia siitä on puhuttu ja erilaisia toteutuksia, ideoita ja esimerkkejä on nähty. Päivän aikana kehitimme HAMK Lepaan lehtorin Hannu Äystön kanssa ideoita mm. luonnonvara-alalle, jolla on potentiaalia tähän suuntaan valtavasti. Esittelimme seminaarin demo-osuudessa Lepaan älypuistoa, jossa on jo mukana hiukan ARaa Wikitude-sovelluksen muodossa, jonka kautta tuodaan näkymiä historiaan.
Mitä AR eli Augmented Reality käytännössä tarkoittaa?
Thomas Olsson Tampereen teknilliseltä yliopistolta kiteytti puheenvuorossaan ARn digitaaliseksi täydennykseksi reaalimaailmaan. Siihen liittyy siis todellisen ja virtuaalisen yhdistely, digitaalisen sisällön (esim. grafiikan) tarkka kohdistus 3D-ympäristön päälle sekä interaktiivisuus ja reaaliaikaisuus. ARlla voidaan tuoda ympäristöön kohdennettua digitaalista sisältöä, viihdettä, mainontaa ja vuorovaikutteisuutta. Esimerkiksi kaavoitussuunnittelussa voidaan rakennusten 3D-mallit tuoda aitoon maisemaan tarkasteltaviksi. ARaa voidaan käyttää mobiililaittein; tänä päivän löytyy jo runsaasti mobiilisovelluksia tähän tarkoitukseen.
Mitä ARlla voidaan saavuttaa?
AR tuo tietyn alueen käyttäjille tietoisuutta ympäristöstä. Vaikka alue olisi tuttu entuudestaan, AR-sovellusten avulla voidaan tuoda yllätyksellisyyttä ja aivan uusia näkökulmia. Käyttäjälle voidaan suodattaa häntä kiinnostavia asioita ja niitä elementtejä, jotka sijaitsevat lähituntumassa.
Ympäristö voidaan nähdä erilaisin ‘linssein’. Käyttäjät voivat saada mahdollisuuden vaikuttaa sisältöön, kehittää sitä ja toimia vuorovaikutteisesti. Toteutus voi olla myös pelimäinen (esim. digitaalisten geokätköjen etsintä) ja sillä voidaan herätellä ihmisten luovuutta ja tuoda löytämisen riemua. ARn kautta voidaan myös tulla tietoisiksi ja kokea yhteyttä toisiin.
Nokia LiveSight:
Tulevaisuus
Lähitulevaisuudessa kaikki tuntuvat odottavan Google-laseja (myös me). Näillä voidaan saavuttaa vapautta toimintaan ja lisää vuorovaikutteisuutta ympäristön kanssa.
Tulevaisuudessa ARlla voidaan entisestään laajentaa ihmisen aisteja. Kenties jossain vaiheessa voimme jopa zoomata ajassa eteenpäin!
Esimerkkejä - ARea13sta poimittua
OAMKissa on otettu käyttöön 3D-virtuaalilaboratorio Cave, joissa voidaan tarkastella 3D-malleja. Näin saadaan uusia ulottuvuuksia mm. LVI-suunnitteluun, koneiden ja laitteiden mallintamiseen, rakentamiseen ja aluesuunnitteluun. Käyttäjät ja suunnittelijat voidaan osallistaa paremmin suunnittelutyöhön.
Cave
Sastamalan koulutuskuntayhtymässä on käytössä ensimmäisen vuosikurssin ajoneuvoasentajien opinnoissa auton AR-sovellus, jolla voidaan eriyttää opetusta. AR-auton pääsee AR-lasien avulla purkamaan kolmiulotteisesti ja tutkimaan sen toiminnallisuutta. Tämä opetus on auttanut arvosanojen parantumista mm. erityisopiskelijoilla.
QR-koodia laajempaa ZappScan -sovellusta päästiin myös testaamaan. Se tuo kuvasta useita linkkejä kuvakkeina ja näistä voi siirtyä eteenpäin (esim. nettiselain, Twitter, Facebook, kalenteri).
Pintakillan autohallin mallinnus lisälinkkeineen
Mm. eKarttoja tuottava Valopi oli esillä erilaisin toteutuksin esim. markkinointi- ja matkailutarkoituksiin. Ympäristöön voi liittää erilaisia kuvia, videoita, linkkejä ja muuta materiaalia.
Turun yliopistossa kehitetään sovellutuksia mm. museoihin ja laivanrakennusteollisuuteen. Hoitoalalla on paljon opetusta virtuaalimaailmoissa. Löytyy mm. tuntoon perustuvia AR-sovelluksia (esim. miltä hammaslääkärin pora tuntuu kädessä).
Museototeutus ja AR-lasit
Laivan rungon 3D-malli, johon voi täpätä kommentteja
3D-malli, jota pystyi pyörittämään käden liikkeellä
Aloitin projektin, jossa tavoitteena on tuottaa tuleville työssäoppijoille video työssäoppimispaikasta, johon koulutuksensa aikana menevät työssäoppimisjaksolle. Projektiin valittiin ryhmästä kolme opiskelijaa satunnaisesti.
Projektin aloituksessa yhden opiskelijan "voitin"mukaan, kaksi muuta olivat aivan vastentahtoisesti mukana asiassa. En tiedä mikä meni niin pahasti pieleen, että nuori ei innostu ja tule mukaan projektiin, joka hyödyttää työpaikkaa, tulevia opiskelijoita ja häntä itseään. Projektiin, jossa saat vapaat kädet, mobiililaitteita lainaan ja tehdä oman näköisen tuotoksen.
Missä meni vikaan?
Olen kolmatta vuotta projektissa mukana ja nyt kävi näin. Muut ryhmät on helppo ollut puhua mukaan, mutta mitä nyt tein väärin. Tästä itsereflektioita käyn varmaan läpi mielessäni tulevat päivät.
Tähän asti kaikki onkin sujunut hyvin tässä hankkeessa osaltani, ehkä takapakki on oikeutettuakin. Pitäisi vain olla itselleen armollinen.
Kesän aikana testasimme älypuhelimien ja tabletlaitteiden kanssa lisälaitetta, jolla voidaan suurentaa kaikenlaista mielenkiintoista jälkeenpäin tutkittavaksi.
KeepLoop on suurentava minimikroskooppi, joka tuo ‘tutkijalle’ uusia ulottuvuuksia tarkkailuun, kuvaamiseen ja videointiin. Mobiiliin kiinnitetään laitteen mukana tuleva metallinen tarra ja magneettinen laite voidaan aina tarvittaessa helposti liittää kuvatessa tai videoitaessa mobiililaitteen kameran linssin eteen. Laitteen mukana tulee pieni kotelo, jossa sen säilyttäminen esim. taskussa on kätevää.
Laitteen avulla voidaan tutkia tarkkaan mm. kasvien solukkoja, lehtisuomuja, siitepölyä ja muita yksityiskohtia. Sillä voidaan tehdä esimerkiksi tarkkaa kuitujen, kuten villan, tutkimusta. Myös pieneläinten, kuten tuholaisten, mehiläisten, muurahaisten, hyttysten ja kärpästen, yksityiskohtien tarkastelu ja elämän tarkkailu alkoi kiinnostaa.
Laite innosti aikuisten lisäksi myös erityisesti lapset ja nuoret tutkimaan!
Huomioita
kaarevan mobiililaitteen taakse KeepLoopin kiinnittäminen oli hiukan haastavaa; aina sitä ei saanut pysymään oikeassa asennossa
mobiililaitteseen, jossa oli värilliset tarrakuoret, metallitarrat eivät tarttuneet kunnolla
mikäli mobiililaitteen kamerassa on zoomaustoiminto, saa sillä kuvan ympärille tulevan rengasefektin pois zoomaamalla lähemmäs
ötökät ovat nopeita ;)
Videoesimerkki (Lumia 900 + KeepLoop)
Kuvakooste: Lumia 900 + KeepLoop, sovellus: PhotoGrid, Johanna Salmia
Kuvakooste: Samsung Galaxy Tab + KeepLoop, sovellus: FotoRus, Johanna Salmia)
Yhdessä tekemisen taito on nykypäivänä taas noussut keskiöön. Tämä nähtiin ja etenkin koettiin myös HAKKYn henkilöstöpäivillä viime viikon lopulla, kun innostimme koko henkilöstön mukaan tekemään ja tuottamaan mobiilisti. Henkilöstöpäivien teemana oli Strategiasta teoiksi. Meidän tulee uudistua, toimia yhteisöllisesti, solmia uusia verkostoja ja tarttua toimeen.
Mobiilisti-hankkeen tarjoamassa Tehdään yhdessä -mobiiliworkshopissa oli kaksi teemaa. Ensin opittiin, kuinka helposti Outlookin kalenterilla onnistuu Lync-verkkokokouksen luominen ja siihen osallistuminen (myös mobiililla). Sen jälkeen käynnistyi kutkuttavan herkullinen osuus. Eikä nyt puhuta buffet-päivällisestä… Porukka jaettiin tiimeihin, jotka etukäteen valmennettujen ‘matkanjohtajien’ avulla lähtivät tuottamaan mobiilivideot linkittäen niihin strategiamme keskeiset sanomat: yhdessä tekeminen, opiskelija keskiössä sekä korjataan heti.
Uskokaa tai älkää, näistä aiheista irtosi toinen toistaan hauskempia videonpätkiä YouTubeen. Naurunpurskahduksista ja iloisesta puheensorinasta kuuli, että yhteistyö todellakin sujui mukavasti tiimeissä. Monella käsikirjoitus oli jo valmis ennen kuin oltiin ehditty siirtyä ohjeidenantopaikasta edes kuvauspaikalle. Lopullisesti ryhmähenki lähti liitoon alun lyhyen rentoutusharjoituksen siivittämänä. Näitä harjoituksia olivat esim. aurinkorusina, hampaaton esittely ja numeroleikki 1-20. Videolle luotiin aihe ja käsikirjoitus. Tämän jälkeen se kuvattiin mobiililaitteella ja jaettiin yhteiselle YouTube -kanavalle.
Lopputuloksena syntyi yli 20 hyvin erilaista, innovatiivista ja nauruhermoja kutkuttavaa puolen minuutin mittaista videota, joista tällä viikolla henkilöstö pääsee äänestämään parhaan. Tässä muutama maistiaisiksi:
Sivujuonteena koko henkilöstöpäivillä innostunutta yhteistä tuottamista nähtiin myös ‘Operaatio HAKKY virkkaa’ - yhteisöllisessä virkkaustapahatumassa. Käsillä tekemisellä on tutkitusti vaikutusta uuden luomiseen, asioiden jäsentämiseen, ihmisten hyvinvointiin ja keskittymiskyvyn parantumiseen. Henkilöstö oli etukäteen ohjeistettu ottamaan virkkuukoukut mukaan; langat saatiin lahjoituksena Wetterhoffilta ja HAMKin muotoilun koulutusohjelmasta.
Isoäidinneliöiden virkkaaminen käynnistyi jo menomatkalla busseissa ohjaajien avustuksella eikä keskeytynyt ennen kuin langat loppuivat henkilöstöpäivien aikana! Tavoitteena oli saada kokoon yli 500 palaa hyväntekeväisyyspeittoja varten. Tämäkin tekeminen kokosi yhteen erilaisia ihmisiä ja itse kukin sai toimia opastajana ja auttajana. Tuskinpa laivan yökerhossa on koskaan virkattu niin ahkerasti! Koukut heiluivat ja lanka hupeni kerästä myös sellaisten ihmisten käsissä, joiden sisältä ei ihan välttämättä heti uskoisi pientä virkkaajaa löytyvän. Virkkaamisesta löytyy lisää kuvia Facesta Operaatio HAKKY virkkaa -tapahtumasta
Yhteisöissä on voimaa. Yhdessä saamme enemmän aikaiseksi ja erilaiset osaamiset tukevat toisiaan. Toisen tuella jokainen voi oppia uuden taidon ja hyödyntää sitä jatkossa työssään!
Johanna, Jaana, Lotta, Hanna-Kaisa ja Liisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
Omnian oppimisratkaisujen asiantuntijat ja Mobiilisti -osatoteutuksessa aktiivisesti vaikuttaneet henkilöt pääsivät tänään kokemaan mielenkiintoista tapaa kertoa, koota ja käsitellä asioita piirtämisen keinoin. Kuvitellen -yrityksen Maija Kotamäki ohjasi meidät nimittäin lempeästi viivoja vedellen graafisen fasilitoinnin ja visualisoinnin maailmaan.
Visualisoinnissa yhdistyvät mm. yhdessä tekeminen, monikanavaisuus,
kuvien käyttö tiedonrakentelun apuna, tarinallisuus, prosessimaisuus
sekä persoonallinen tapa ilmaista itseään. Kuulostaako tutulta? No
kyllä, kaikki nämä asiat voidaan yhdistää helposti myös
mobiililaitteiden käyttöön oppimisen tukena!
Maija Kotamäki, Kuvitellen
Aloitimme päivän aktivoimalla piirtäjän itsessämme. Papereille kertyi ukkeleita, symboleita, kylttejä, eläimiä, rakennuksia ja kulkuneuvoja. Tuntui hyvältä piirtää oikealla kynällä rapisevalle paperille mutta kieltämättä sormet kihisevät nyt innosta kokeilla samaa Adobe Ideas'illa ja Paper 54 -sovelluksella. Ja kyllä tällainen tapa ilmaista itseään voisi olla myös osa omaa opetusta, joko niin että opiskelijat saavat tehtävän ilmaista itseään tai että osallistujat aktivoidaan katsomaan, kuulemaan ja toimimaan visuaalisten elementtien avulla. Mahdollisuudet ja näkökulmat ovat monet.
Linkitys tarinankerrontaan on myös mielenkiintoinen. Kaikki, jotka
katsoivat lastenohjelmia 80-luvulla (itse tai omien lasten kanssa)
muistavat Kylli-tädin, tuon mummelin, joka kuvitti tarinaa samalla kun
kertoi sitä. Tämänkaltainen kerronta on taas in ja pop, mutta monesti
digitaaliseen muotoon muunnettuna. Ranskalaiset viivat täydentyvät
pienillä symbolikuvilla ja teksteillä kuormitetut powerpointit (kyllä
niitäkin vielä näkee) saavat inhimillisen kilpailijan. Käsillä tekeminen
ja verkossa jakaminen yhdistyvät jatkumoksi.
Paljon puhutaan siitä, miten nykyään vain tuijotetaan ruutua ja istutaan kumarassa koneen ääressä. Varmaan niinkin, mutta sopiva yhdistelmä vaikkapa oikeaa paperia, vahaliituja, mobiililaitetta ja blogia antavat mahdollisuuden luoda, jakaa, säilöä ja jalostaa ajatuksia yhdessä. Näin voi tehdä pähkäilystä taas vähän hauskempaa ja värikkäämpää. Kyllä, tätä täytyy kokeilla lisää! Ja ei, ei haittaa vaikka ei oikeasti osaisikaan piirtää!
Minulla oli kuluvan kesän ajan käytössäni Samsung Galaxy Note 10.1. Laite itsessään oli jo entuudestaan tuttu, olen vastaavanlaista käytellyt kuluvan vuoden mittaan mm. osana Mustialan perustutkintolaisten näyttöjä.
Olen erittäin rajoittunut mobiililaitteiden käyttäjä. Omassa puhelimessani ei edes ole datapakettia sisältävää liittymää ja mallikin jo markkinoilta poistunut pieni ”simpukkapuhelin”. Lainalaitteellakin lähinnä vain kuvasin ja selasin nettiä. Erilaisten sovellusten käyttö on itselleni täysin vierasta, enkä erityisesti edelleenkään koe kosketusnäyttöä omakseni. Enemmän kuin kerran tai pari ovat mobiililaitteella tehdyt paikkamerkinnät myös sijoittanut minut vallan jonnekin muualle ja täysin eri henkilöiden seuraan, kuin mitä todellisuudessa olen yrittänyt esim. Facebookissa jakaa. Koen tämän kuitenkin hyvinkin käyttäjäperäiseksi, kuin varsinaisesti laitteesta johtuvaksi ongelmaksi.
En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut mistään teknisistä laitteista. Mielestäni tabletit ja erilaiset älypuhelimet ovat kuitenkin varsin helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä. Ihaillen seuraan vierestä, mitä kaikkea ne mahdollistavat ja kuinka sujuvasti hyvin erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset niitä käyttävät. Meillä kotona erityisesti esikoululainen on sangen näppärä oman tablettimme kanssa.
En siis tässä pysty luettelemaan summamääriä sovelluksia tai muitakaan asioita, joita kesän aikana tuolla lainalaitteella käyttelin tai touhusin. Tein kuitenkin tuon minulla lainassa olleen laitteen kanssa erään mielenkiintoisen ja itseäni aina välillä huolestuttaneenkin huomion. Kesän mittaan laitteeseen soitettiin ja lähetettiin kymmeniä puheluita sekä viestejä. Koska pidin laitetta lähes aina äänettömällä, en niihin juurikaan pystynyt reagoimaan, mutta ne muutamat joihin vastasin, tulivat mm. Kuuban suurlähetystöstä sekä eri lentoyhtiöiltä ja pääsinkin käymään mielenkiintoisia keskusteluja, kun kerroin mihin laitteeseen ko. puhelut olivat tulleet. Huolestumistani herättivät lähinnä ne lentoyhtiöiden viestit, joissa tiedotettiin muuttuneista lentoajoista tai porteista. Ketä kyseisen laitteen numerosta on yritetty tavoitella ja seisooko tämä raukka nyt Havannassa tai Kiovassa täysin väärän lähtöportin edessä? Myös muutamat nimipäiväonnittelut jäivät tältä henkilöltä saamatta. Välitän nekin nyt tässä – Hyvää nimipäivää!
Saimme kumpikin tahoillamme käyttöön kesän ajaksi Samsung Galaxy -kameran ja tykästyimme tuohon laitteeseen monestakin syystä.
Kuvaaminen sillä on helppoa, ja yksi parhaista ominaisuuksista onkin laitteen todella hyvälaatuinen kamera pitkine zoomeineen ja tarkkoine kuvineen.
Helppoa kuvan muokkausta
Luonnollisesti laitteella voi myös videoida ja kuvaaminen ja videointi onnistuvat jopa yhtä aikaa. Ja koska mukana on myös ihan täysverinen tabletti, kuvien ja videoiden jako onnistuu vaivattomasti erilaisiin sosiaalisen median palveluihin. Meidän käytössämme olevissa laitteissa oli myös 3G-valmius, jolloin verkkoyhteys ja sitä myötä sisältöjen jakaminen onnistuu muuallakin kuin langattomien verkkojen kuuluvuusalueella.
Ja toki käytössä ovat kaikki ne sovellukset ja ominaisuudet, jotka ovat ihan tavallisessa tabletissa tai Android-älypuhelimessakin. Koska laite on tablet-laite, se tietenkin on henkilökohtainen. Jos vaikka kamera hankitaan perheen yhteiseksi, pitää muistaa esimerkiksi kuvia facebookiin jakaessa olla kirjautuneena aina kunkin käyttäjän omalle facebook-tilille.
Nuoriso otti Galaxy Cameran heti haltuunsa. Laite innosti luovuuteen ja aluksi sillä tuotettiin videokoosteita kasveista ja lemmikeistä sekä muokattiin kuvia. Laitteessa onkin valmiina tarjolla normitablettiin verrattuna monipuoliset kuvien ja videoiden muokkaussovellukset. Kuviin saa niin tekstiä, piirroksia, väriä kuin valmiita kuvioita. Koostevideoita on helppo tuottaa valmiita pohjia ja taustamusiikkeja hyödyntäen. Videoihin voi lisätä myös kuvia, videopätkiä sekä välitekstejä.
Elokuva Mr. Dubant ja pupuhattu - kuvassa salaperäinen Pupuhattu
Pian porukka keksikin, että he tuottavat elokuvan. Lopullisena tuotoksena syntyi 43 min mittainen tarina ‘Mr. Dubant ja pupuhattu’, josta ei jännittäviä käänteitä puuttunut. Elokuva katsottiin joukolla sen valmistuttua. Tekeillä on jo jatko-osakin!