Opiskelijat ja opettajat kartalle: auttaako Mobiilisaarnaaja?

Ensimmäiset mobiililaitekokeilut opiskeluun liittyen HAMKin Lepaan yksikössä on nyt tehty. Syyskuun 5.-9. päivä kahden eri opintojakson opiskelijat saivat laite- ja sovelluskoulutukset ja testasivat käytännössä mobiililaitteiden käyttöä maastotilanteissa.

Evon metsäopiskelijoiden nuorisoryhmä
Ensimmäinen ryhmä oli ideaalisen pieni. Seitsemän metsäalan nuoriso-opiskelijaa saapui HAMKin Evon yksiköstä Lepaalle. Heillä oli tavoitteena tutustua Lepaan puistoihin ja siellä oleviin kasveihin sekä tehdä oppimistehtäviä niihin liittyen. Avainasemassa oli paikkatieto, joka on erittäin tärkeässä osassa metsäalalla. Opiskelijoita varten oli luotu Google Mapsiin oma reittikartta ja sitä käytettiin suunnistamisen apuna.

Opiskelijoilla oli käytössä viisi Samsung Galaxy Tab -laitetta ja he saivat tunnin mittaisen käyttökoulutuksen laitteen peruskäytöstä, Google Mapsin käytöstä sekä siihen liittyen sijaintitiedon käyttämisestä. Koulutukseen liittyi käytännön harjoitus oppilaitoksen ympäristössä. Harjoituksessa kokeiltiin kartan käyttöä suunnistamisessa, sijaintiedon tarkkuutta sekä myös puiston kasveihin liitettyjen QR-koodien lukemista. QR-koodin takaa löytyi lisätietoa, jonka avulla opiskelijat pystyivät tekemään oppimistehtäviään.

Koska ryhmä oli pieni, kaikilla oli mahdollisuus päästä heti tutustumaan laitteisiin ja sovelluksiin ja kokeilla niiden käyttöä käytännössä. Tämä edesauttoi uusien asioiden nopeaa omaksumista.

Lepaan maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijat
Toinen ryhmä muodostui maisemasuunnitelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijoista, joita olikin sitten huomattavasti suurempi määrä; 24 henkilöä. Aikuisopiskelijoilla on hyvin vähän lähiopetusta ja mobiililaitteiden käyttökoulutus sijoittui opintojakson osalta heidän ensimmäiselle tapaamiskerralleen, mikä ei välttämättä ollut paras mahdollinen hetki uuden tiedon omaksumisen kannalta. Koulutusluokka oli tietokoneluokka, mikä myöskin vei hieman keskittymiskykyä. Lisäksi laitteita oli käytössä samat viisi tabletlaitetta, jolloin suurin osa joutui seuraaman niiden käyttöä ja kokeilua sivusta.

Laite- ja sovelluskoulutukseen käytiin käsiksi hyvin lyhyen kurssin aloitusosuuden jälkeen. Avoimeksi jäi monia opiskelijoita askarruttavia yleisiä asioita. Lisäksi monellakaan opiskelijalla ei ollut juurikaan kokemusta teknisistä laitteista ja niiden käytöstä, mikä olisi pitänyt huomioida etukäteen koulutusta suunniteltaessa. Myös mobiiliosuuden idea olisi pitänyt esittää havainnollisemmin. Nyt se käytiin läpi lähinnä suullisesti ja visuaalinen malli tehtiin jälkikäteen.

Käytännön kokeilut maastossa kuitenkin auttoivat osaa pääsemään sujuvasti tekemiseen kiinni. Tavoitteena oli kokeilla kasvineuvontapalvelua, jossa osa opiskelijoista muodosti ulkoryhmiä, jotka kuvasivat kasveja puistossa lähettäen kuvia ja videoita verkkopalöveluun ja osa opiskelijaryhmistä toimi tietokoneluokassa selvittäen, mistä kasvista on kyse. Ryhmien väliseen yhteydenpitoon oli tarkoitus käytää chattipalvelua.

Ulkoryhmät onnistuivat kasvien kuvaamisessa hyvin. He käyttivät sekä stillkuvia että videoita; myös reaaliaikaista videointipalvelua (Qik), joka lähtee lähettämään videota suoraan verkkopalveluun välittömästi videoinnin käynnistyttyä. Ongelmaksi muodostui Lepaan WLAN-verkko. Laitteet yrittivät lähettää dataa sen kautta ja jostain syystä tämä ei toiminut. Ongelma havaittiin jonkun ajan kuluttua, kun luokkaryhmät kyllästyivät odottamaan selvitettävää materiaalia. WLANin käytöstä poistamisen jälkeen videot ja kuvat lähtivät siirtymään verkkopalveluun ja myös luokkaryhmä pääsi toimeen.

Haasteet
Ensimmäiset harjoitukset toivat esiin hyvin uusien menetelmien käytön haasteet. Etukäteissuunnittelu on todella tärkeää. Pitää olla tarkalleen mietittynä, miten opetus rakennetaan (mieluiten myös visuaalisesti) ja miten mobiilius tuodaan sen osaksi ilman, että se tuntuu rasitteelta.

Turha kiire pitää pyrkiä poistamaan opetustilanteista. Opiskelijoille pitää jakaa aluksi opintojakson perustieto antaen heidän myös sulatella se rauhassa ja esittää tarkentavat kysymykset. Vasta sen jälkeen lähdetään etenemään aihealueen teoriaan ja käytäntöön. Haasteena ovat luonnollisesti aikuisopiskelijat, joilla on muutenkin vähän lähiopetusta. Etäopetuksen käyttöä mobiiliopetukseen liittyen kannattaa myös suunnitella; tosin tämänhetkinen opiskelijoiden laitekanta vähentää näitä mahdollisuuksia.

On tärkeää kartoittaa osallistujien esitiedon taso. Mitkä ovat opiskelijoiden ja myös opettajien pohjatiedot aiheesta? Miten erilaisia osaajia on mukana? Millä termeillä puhutaan? Millaisia mobiililaitteita mukana olijat ovat käyttäneet?

Tekniset haasteet on myös pystyttävä poistamaan. Lainalaitekanta tulee olla riittävä. Isommat opiskelijaryhmät voidaan ottaa mukaan vasta silloin, kun laitteita on vähintään yksi/pari. Verkon toimivuus kannattaa varmistaa etukäteen. Yllätyksiin kannattaa varautua. Pitää olla olemassa plan B.

Lisäksi on tärkeää, että opettaja pysyy oppilaiden mukana ja pystyy itse ohjaamaan opiskelijoita. Tämän vuoksi on syytä lähteä kouluttamaan aluksi myös opettajia ja muuta henkilökuntaa mobiiliuteen. Aktiivin tapaamisessa kehitimme uudeksi rooliksi Mobiilisaarnaajan (vrt. mobiilineuvoja / mobiiliasiantuntija / lähetyssaarnaaja). Mobiilisaarnaaja voi kiertää toimipisteestä toiseen levittäen 'mobiilia ilosanomaa', kouluttaen eri tahoja laitteiden ja sovellusten käytössä ja kertoen mobiililaitteiden hyödyistä. Olisiko tässä se juju, jolla saadaan kaikki samalle lähtöviivalle?