Tiedote: Mobiilioppimisen verkoston jatko ja Mobiilikesäkoulu 2015

Mobiilisti-hanke on päättymässä vuoden 2014 lopussa. Hankkeen kautta on koordinoitu Mobiilioppimisen verkostoa sekä oltu keskeisinä toimijoina järjestämässä kahta viimeistä Mobiilikesäkoulua (2013 ja 2014).

Mobiilioppimisen verkosto

Mobiilioppimisen verkosto on ollut mainio kohtaamispaikka mobiilioppimisen merkeissä eri oppilaitoksille ja yrityksille. Yhteistyö on poikinut mielenkiintoisia kokeiluja ja kokemuksia sekä vierailuja. Verkoston toimintaa tullaan jatkamaan ja se tullaan mahdollisesti organisoimaan Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteyteen. Tätä asiaa käsitellään tarkemmin yhtenä aiheena seuraavassa tapaamisessa Hämeenlinnassa tiistaina 3.2.2015.

Mobiilikesäkoulu

Mobiilikesäkoulun osalta pidetään välivuosi vuonna 2015. HAMK Mustiala viettää 175-vuotisjuhlavuotta ensi vuonna. Runsaasti järjestelyresursseja vaativa juhla ajoittuu läheiseen ajankohtaan Mobiilikesäkoulun ajan kanssa. Mobiilikesäkoulujärjestelyissä mukana olleet HAMKin henkilöstön edustajat ovat mukana 175-vuotisjuhlan järjestelyissä tämän vieden heidän resurssinsa.
Lisäksi hankkeet ovat välivaiheessa. Suuri osa hankkeita on päättymässä ja uusia vasta haussa. Kun uudet hankkeet pääsevät käyntiin, on varmasti luvassa monta uutta, innovatiivista kehittämisen tulosta ja kokemusta, joita voidaan tuoda seuraavassa Mobiilikesäkoulussa esiin.



Mobiilioppimisen verkoston ja Mobiilikesäkoulun puolesta

Johanna Salmia
Kehittämispäällikkö, HAMK & Biotalouden KT
Projektipäällikkö/Mobiilisti-hanke
johanna.salmia@hamk.fi


Mobiilioppimisen verkosto: https://sites.google.com/site/mobiilioppiminen/ (Ryhmä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/groups/Mobiilioppimisen-verkosto-4648618?home=&gid=4648618&trk=anet_ug_hm)
Mobiilikesäkoulu: http://www.mobiilikesakoulu.com/
Mobiilistin tuottama Mobiiliopas: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/
Mobiilistin blogi: http://mobiilisti.blogspot.fi/
Mobiilisti Facebookissa: https://www.facebook.com/Mobiilisti
Mobiilikesäkoulu Facebookissa: https://www.facebook.com/mobiilikesakoulu

Opeopiskelijat mobiilisti - I pilotin tuloksia

Tässä blogiartikkelissa palaamme HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kevään 2014 pilotoinnin tuloksiin. Mobiilisti toteutettavan opintojakson suunnitteluvaihetta käsiteltiin helmikuun kirjoituksessa. Oppimisprosessin suunnittelu lähti liikkeelle opintojakson määritellyistä osaamistavoitteista. Tämän jälkeen prosessia muotoiltiin DIANA-mallin neljän kulmakiven mukaisesti huomioiden pedagogisen mallin dynamiikka. Opintojaksolle valitut sovellukset ja ohjelmat tulivat omalta osaltaan autenttista ja dialogista oppimista sekä mobiilioppimista. Kaikki käytössä olleet oppimis- ja työskentelyympäristöt olivat mobiililaitteille soveltuvia ja mahdollistivat paikasta riippumattoman opiskelun.

Kehittämis- ja pilotointityön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja suorittavaa ryhmää ( N= 16+17 ). Ensimmäinen (16 opiskelijaa) oli ns. monimuotoryhmä, joka opiskeli vuoden aikana edellä mainitut opinnot tavaten  kerran kuukaudessa lähiopetuspäivinä. Tarkastelemme tuloksia tässä ensimmäisen pilotin osalta.
Lähes puolella opiskelijoilla ei ollut mitään lähtöolettamuksia opintojakson pedagogisesta mallista ja lähes puolet tiesivät mallista jonkin verran, mutta mallia pidettiin vaikeana ja työläänä.

Kaikki opiskelijat käyttivät opintojaksolla tietokonetta ja suurin osa mobiililaitteena tablet-laitetta (n=12). Suurin osa vastaajista (n=10) ilmoitti, että mobiilisti toimiva opintojakson kokonaisuus edisti oppimista ja loput olivat sitä mieltä, että tietokoneperustainen opiskelu olisi riittänyt. Mobiilisti tapahtuvassa opiskelussa työskentelyn reaaliaikaisuus nähtiin tärkeänä.

Opintojakson autenttisten kysymyksien luominen ja synteesi niistä (kulmakivet A3 ja B1) muodostuivat luontevasti yhteisöllisesti työskennellen. Työskentelyn tukena käytettiin Google Driveä, LYNC- ja Whatsapp- sovelluksia sekä kasvokkain tapaamisia. Lähes kaikki (n=14) vastaajista oli sitä mieltä, että opintojakson oppiminen perustui aidosti autenttiseen tilanteeseen. Samoin vastaajat (n= 14) olivat sitä mieltä, että blogi opintojakson oppimis- ja ohjausympäristönä oli riittävä. Blogista sanottiin, että se oli mielekäs, riittävä ja toimiva ympäristö. Kaikkien vastaajien mielestä blogi sopi myös erityisen hyvin opintopiirien työskentelyalustaksi. 

Kuva 1. Alkuperäinen DIANA-malli ( Aarnio & Enqvist, 2001).

Opintojaksolla käytettyä DIANA- mallia kuvattiin hyödynnettävän jatkossa laajempien opintokokonaisuuksien opettamisessa, työssäoppimisjaksoilla, asiakaspalvelu- kokonaisuuksissa. Vastaajista lähes kaikki ( n=15) ilmoittivat soveltavansa mallia jossain yhteydessä ammatillisena opettajana toimiessaan. Mobiilia opetustoimintaa arveltiin hyödynnettävän nuorten opetuksessa, työssäoppimisessa ja ylipäätään yhteisöllisessä oppimisessa.

Selkeästi haastavimmaksi kulmakiveksi opintopiirissä koettiin kulmakivi B, jossa luotiin autenttisia oppimiskysymyksiä opintojakson osaamistavoitteista. Tässä vaiheessa opettajan ohjaus koettiin merkitykselliseksi. Yksilötasolla haastavin kulmakivi ei erottunut vaan vastaukset olivat hyvin hajanaisia ja erilaisia.

Mobiilioppimisen ennakkokäsityksinä mainittiin, että opiskelu oletettiin olevan notkeaa ja ajasta riippumatonta, sitovaa, itsenäistä, kiinnostavaa ja täynnä teknisiä ongelmia. Kaikki vastanneet käyttivät mobiilisti Whatsapp-, Facebook- ja Blogger-sovelluksia sen sijaan Google Drivessä tapahtunut yhteisöllinen työskentely tapahtui tietokoneella pääosin.

Opiskelijoiden mielestä pelkkä tietokoneperustainen opintojakso olisi vaatinut muita toimenpiteitä. Tiedottaminen ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman mobiiliperustaisia ohjaus-ja oppimisympäristöjä (blogi, Facebook, WhatsApp) ja ilman mobiilioppimista olisi reaaliaikaista läsnäoloa  pitänyt lisätä sekä lisätä yhteydenpitoon soveltuvia muita välineitä (tekstiviestit).

Blogityöskentelyssä parasta olivat yhteisöllisyyden vahva kokemus ja aito dialogisuus. Opiskelijoiden mielestä kaikki osallistuivat tasavertaisesti ja tavoitteellinen vertaistyöskentely mahdollistui sekä mahdollisti vertaisoppimisen muilta opintopiireiltä avoimista blogialustoilta. Lisäksi palautetta sai uudenlaisen oppimisen mallin haltuunottoa (dialogisuus, autenttisuus ja mobiilius).

Opintojaksolla käytetyt mobiili-ja verkkoympäristöt saivat kiitosta. Ympäristöjen koettiin tukevan autenttista, dialogista ja mobiilisti tapahtuvaa oppimista. Lähes kaikkien vastaajien mielestä (n=15)  Whatsapp-sovellus toimi hyvin yhteydenpidossa sekä tiedottamisessa. Muutamia lisäkomentteja oli sovellukseen liittyen siitä, että liian tiivis viestittely häiritsi ja mobiilityökalujen käyttösäännöistä olisi tullut sopia paremmin opintopiireissä.

Opintojakson opiskeluprosessin (kuvio 3) etenemistä dialogisesti selvitettiin kyselyssä. Vastaajista ( n=11) suurin osa oli sitä mieltä, että orientoituminen opintojakson pedagogisen mallin mukaiseen opiskeluun ja mobiiliympäristöihin eteni esitetyn mukaisesti. Autenttisten oppimiskysymyksien ja opintopiirin yhteisestä tuotoksesta sopiminen onnistui (n=15). Dialoginen työskentely oppimiskymysten ratkaisemiseksi dialogisesti toimi opintopiireissä (n=14) ja  tuotoksien esittelu sekä toiminnan arviointi toteutui dialogisesti (n=13).

Opettajaopiskelijoiden mielestä opintojakson mobiilius toi omaan ammatilliseen opettajuuteen luottamusta toimia mobiiliopettajana, uusia työkaluja ja sovelluksia opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen, dialogista toimintaosaamista ja uskallusta opettamisen monipuolistamiseen.Dialogisen toimintamallin kuvailtiin lisänneen aitoa symmetriaa, ymmärtämystä sekä harjaannuttaneen ja vahvistaneen yhteisöllistä oppimista. Dialogisen toiminnan koettiin edelleen olevan myös haastavaa ja vaativan harjaantumista. Dialogisen pedagogisen mallin ja mobiiliuden yhdistäminen innosti.


HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sanna Ruhalahti

Tutkintotilaisuuksien dokumentointia mobiilisti

Näyttötutkintomestarit kokoontuivat Lånvikin kauniisiin maisemiin syyskuun lopulla. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä on tapahtumassa suuria muutoksia henkilökohtaistamismääräystä myöten. Syy muutoksille on TUTKE2-selvitystyön tulokset ammatillisen koulutuksen kehittämishaasteista. Vastauksia vaille jäätiin vielä monessa asiassa, mutta vuoden 2015 alussa jo tiedetään enemmän.

Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää paljon resursseja koulutuksen järjestäjältä eli oppilaitoksilta ja työpaikoilta. Työpaikat erityisesti, mutta varmasti myös koulutuksen järjestäjät peräänkuuluttavat nykyään ajankäytöllisesti tehokasta toimintaa. Koska tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien ulottuvilla, sen hyödyntämisessä myös näyttötutkintotoiminnassa on nähtävissä useita merkittäviä hyöytyjä. Tällaisia ovat mm. helpot dokumentointiympäristöt tuktinnon suorittamissuunnitelmien laatimisessa, samoin kuin tutkintotilaisuuksien arviointilausuntojen kirjaamisessa. Lisäksi arvioinnin dokumentoinnissa hyöty on suuri esimerkiksi tutkintotilaisuuksien videoinnin ja valokuvauksen muodossa. Kaiken kaikkiaan em. asiathan ovat osa henkilökohtaistamisen prosessia ja nähtävissä on modernien ja digitaalisten työvälineiden helpottavan suuresti tätä toimintaa.

Seminaarissa TTS - Työtehoseuralta Taavi Forssell kertoi, miten TTS on hyödyntänyt videoiden käyttöä tutkintotilaisuuksien dokumentoinnissa. Taavi näytti videon mm. puunkaatamisesta:

“Kyseessä oli puistopuutarhurin ammattitutkinnon tutkinnon osa Viheralueiden ylläpito ja siitä yksi arviointikriteeri. Samaisesta videosta näkee monien muidenkin kriteerien toteutumisen. Kriteeri on kirjattu tutkinnon perusteisiin näin: ”osaa kaataa puun niin, että siitä ei aiheudu vaaraa ympäristölle”. Samasta videosta (tai toiminnasta ylipäätään) nähdään kuitenkin myös moottorisahan käyttötaito, työturvallisuusnäkökohdat ja työtekniikoiden hallinta. Videoon liittyvän haastattelun avulla tietoa saadaan vieläkin useammasta kriteeristä.” (Taavi Forssell)

Seminaarissa harjoiteltiin pienissä ryhmissä mobiililaitteilla videokuvaamista Taavin alustuksen innoittamana. Videoinnin sisällön tuotantoon annettiin vaihtoehtoja, joiden kautta saatiin hienoja kommentteja, näytelmiä ja avoimia kysymyksiä tutkintotilaisuuksien digitaaliseen dokumentointiin liittyen. Mikäli kiinnostut katselemaan tuotoksia, ne on koottu seminaarin sivustolle blogimerkinnöiksi: http://ntmseminaari2014.wordpress.com/ Halutessasi voit osallistua keskusteluun em. foorumilla kommentoiden.

Jotta videotaltiointi saatiin lyhyessä ajassa tehtyä käsikirjoituksineen, mukana oli Mobiilistihankeen toimijoista opastamassa laitteiden käytössä Johanna Salmia, Jaana Nuuttila ja Eero Jaakkola. He olivat myös fasilitoinnin osalta tärkeässä roolissa pienryhmäharjoituksissa. iPadit olivat lainassa Hamk Ammatilliselta opettajakorkeakoululta ja Mikko Kekki vastasi laitteiden toimivuudesta ja toimi myös fasilitaattorina. Koko mobiiliosuuden toteutuksen olivat suunnitelleet Anne-Maria Korhonen Hamk ammatilliselta opettajakorkeakoululta ja Hannele Torvinen Jamk Ammatilliselta opettajakorkeakoululta.

Näyttötutkintotoiminnassa ollaan siirtymässä digiaikaan, kuten kaikissa muissakin elämän osa-alueissa. Tämä seminaari oli yhdenlainen päänavaus ja toivottavasti siinä tehdyt tuotokset blogissamme (http://ntmseminaari2014.wordpress.com/) jäävät elämään ja saavat rakentavia kommentteja ja kehittämisehdotuksia jatkossakin.

Kirjoittaja:

Anne-Maria Korhonen

Hamk Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Vierailu Turkuun: pelejä ja pedagogiikkaa

Kauniina syyskuisena päivänä Mobiilistin projektiporukka tai kaikki tuona hetkenä kynnelle kykenevät suuntasivat kulkuneuvonsa kohti sivistyksen kehtoa, Suomen Turkua. Mukana oli aktiiveja sekä HAMK Biotaloudesta, Omniasta että Edupolista. Päivän tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua opetuksen pelillistämisestä ja mobiilipedagogiikasta kiinnostuneiden kanssa.

Saimmekin runsaasti mielenkiintoisia esimerkkejä ja demoja Turku Game Labissa, jonka vetäjänä toimii yliopettaja Mika Luimula (aiempi kirjoitus). Osa opiskelijoita on hankerahoituksen kautta työsuhteessa Game Labiin ja he toimivat mm. nuorempien opiskelijoiden tutoreina. Pelilabra tekee yhteistyötä ulkopuolisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. He ottavat vastaan erilaisia pelillisyyteen liittyviä projekteja.

Kinect-peli OculusRift -lasit

Rohkeimmat pääsivät kokeilemaan vaikkapa Oculus Rift –laseja tai Kinectiin toteutettua väistely- ja hyppypeliä. Game Labin opiskelijat esittelivät myös mm. 3D-mallinnuksen voimalasta, johon oli liitetty pelillistä toimintaa. Opiskelijat olivat tehneet myös erilaisia mobiililaitteilla toimivia oppimispelejä; esimerkiksi matematiikkaan liittyen. Näimme myös ammunnan tarkkuusharjoitteluun liittyvän sovelluksen, jonka tilaaja on ollut pistooliammunnassa kilpaileva henkilö. Pelillä on ollut selkeä vaikutus kilpailijan menestymiseen kisoissa. Lisättyä todellisuutta hyödynnettiin murhamysteerissä, jota voitiin pelata oppilaitoksen tiloissa.

Matikkapeli, voimalamallinnos ja AR-murhamysteeri

Tämän vierailuosion päätteeksi kävimme vielä hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti poikii uusia yhteistyömahdollisuuksia. Varmasti opetuksen pelillistäminen on jo nyt todellisuutta monessa paikassa, siksipä tästä veneestä ei kannata pudota.

Iltapäivällä kuulimme paljon mielenkiintoista asiaa (materiaalit) Mobiilipeda-hankkeessa toimivilta henkilöiltä hankekoordinaattori Päivi Kujanpään johdolla. Oli innostavaa ja mielenkiintoista kuulla, miten monella tavalla mobiililaitteita voi käyttää opetuksessa. Esimerkkeinä vaikkapa Virtuaalisairaala, erityisopetus ja työssäoppiminen. Huomasimme, että paljon yhtymäkohtia löytyy myös oman Mobiilistimme kanssa. Samojen asioiden parissa sitä pyöritään puolin ja toisin. Kuulimme myös, miten eri oppilaitoksissa hyödynnettiin GoogleDrivea ja Microsoftin OneDrivea. Parissa oppilaitoksessa oli käytössä opiskelijoiden ePortfoliona Mopo, jota testailimme toukokuussa 2013 Mobiilikesäkoulussa. Työssäoppimisessa ja ammattivalmennuksessa hyödynnettiin kuvia ja videoita sekä uutena oppilaat tekivät työkirjaa (sovelluksena BookCreator). Opiskelijat arvioivat itse omia tuotoksiaan.

Vastavuoroisesti myös me kerroimme Mobiilistin tekemisiä ja kuulumisia. Mobiiliopas todettiin erittäin laajaksi ja sen kautta voi löytää uusia ideoita mobiilioppimiseen ja sen kehittämiseen. Kerroimme lisäksi myös mm. BYOD-projektistamme, jossa opiskelijat käyttävät omia laitteitaan oppimisessa. Iltapäivänkin sessio herätti keskustelua ja toivottavasti myös poikii yhteistyötä ja uusia ideoita ja tekemisiä molemmissa hankkeissa ja hankkeiden jälkeenkin.



Jaana Nuuttila ja Johanna Salmia
Hämeen Ammattikorkeakoulu

Videot oppimisessa meillä ja maailmalla

Videot Mobiilistissa

Mobiilisti-hankkeessa on lähes neljän vuoden aikana pilototoitu runsaasti videoiden hyödyntämistä oppimisessa ja opetuksessa. Opiskelijat ovat tuottaneet runsaasti materiaalia ja näitä sekä malleja videoiden hyödyntämiseen on koottu Mobiilioppaaseen mm. Oppimisprosessit- ja Caset -otsikoiden alle.

Oppilaitoksen laajuinen YouTuben käyttöönotto

HAMKin yhteiseksi videoidenjakopalveluksi valikoitui vuodenvaihteessa YouTube,  jolloin solmimme myös Google Education Apps -sopimuksen. Sitä kautta henkilökunta ja opiskelijat voivat käyttää YouTubea työ/opiskelijatunnuksillaan. Palvelu on turvallinen, sillä kirjautuminen tapahtuu Sibbolethin kautta.

Jotta kaikki osaisivat hyödyntää videoita parhaalla mahdollisella tavalla sekä toimia yhteisiä käytänteitä seuraten, käynnistimme keväällä YouTube -käyttöönottoprojektin. Lähestyimme aihetta erityisesti teknisestä mutta myös pedagogisesta näkökulmasta. Etsimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin

• missä vaiheessa opetusta videoita voi hyödyntää
• miten huomioidaan tekijänoikeudet
• mitä tekijänoikeuslisenssiä käytämme
• kuka tuottaa ja miten
• mitä kuvaamisessa tulisi ottaa huomioon
• miten videoiden tulisi näkyä ulospäin - millaisen kuvan annamme meistä
• miten tehdään videokäsikirjoitus
• millä ja kuinka videoita muokataan
• millaiset aloitus- ja loppusivut tarvitsemme
• mitä asetuksia pitää olla YouTubessa käytössä
• miten videot jaetaan yhteisille kanaville

Aihe paljastui hyvin moniulotteiseksi, mutta suhteellisen nopeassa ajassa saimme materiaalit ja ohjeet koottua kasaan. Tässä auttoi tehokas projektitiimi sekä se, että meillä oli mm. hankkeiden ja opetuksen kautta jo koottuna materiaalia aiempana käyttöön. Luonnollisesti hyödynsimme myös maailmalta (YouTubesta) löytyvää valmismateriaalia.

Projektin päätteeksi järjestämme vielä henkilökunnalle workshoppeja, joissa opastamme kädestä pitäen näissä asioissa. Juurruttaminen organisaation sisällä jatkuu laajemmin sitten näiden henkilöiden kautta, jotka voivat tukea paikallisesti lähipiiriään. Perustamme myös Yammer-ryhmän, jonka kautta saa vertaistukea.

Maailmaalla

Aktiivin standilla (kuva: Aktiivi-hanke)

Osallistuin EdMedia 2014 -konferenssiin kesäkuussa, sillä pidin siellä esityksen aiheesta ‘An Inspiring Outdoor Learning Model’ (= Mobiilikesäkoulumalli). Tämä sai todella hyvän vastaanoton ja kiinnostusta mallin käyttämiseen maailmalla sekä Mobiilikesäkouluun osallistumiseen virisi kuulijoiden joukossa. Lisäksi olin välillä apuna Aktiivin standilla jakaen tietoa eri hankkeista.

Learning Analytics, Simon Buckingham Shum

Konferenssissa oli osallistujia kaiken kaikkiaan noin 60 eri maasta. Keskeisiä teemoja konferenssissa olivat mm. data ja learning analytics, MOOCit, pelillisyys ja videoiden hyödyntäminen. Videoita oli käytetty mm. tutoriaaleihin, digitaalisessa tarinankerronnassa, lukemisen sujuvuuden parantamiseen, haastatteluihin, dialogin tallentamiseen ja analysointiin.

Videot itsessään eivät välttämättä aktivoi oppimista, vaan on hyvä miettiä kokonaisprosessi. Missä kohtaa niitä käytetään, tekisikö oppija niitä itse, mitä oppimistehtäviä niihin liittyy, voisiko niistä rakentaa esim. pelillisen tehtävä- tai oppimisradan?


Johanna Salmia
Hämeen ammattikorkeakoulu

Linkit:

Videotuotannon ohjeistukset: http://www.hamk.fi/ohjeet/digitaalisuus/
Mobiiliopas 2: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/
EdMedia-esitys ‘An Inspiring Outdoor Learning Model’: http://www.slideshare.net/JohannaSalmia/an-inspiring-outdoor-learning-model-edmedia-2014

Mobiilikesäkoulun tuliaiset

Osallistuimme Mobiilikesäkouluun tänä vuonna isolla, ensikertalaisten porukalla. Odotukset tapahtumalle olivat aikamoiset. Yksi odotti verkostoitumista, toinen uusia sovelluksia ja kolmas uusia ajatuksia. Samalla voisimme tiivistää omaa verkkopedagogiikkatoimintaa ja sitä kautta saada toiminnalle boostia. Näin kävikin. Mobiilikesäkoulu sattui säiden puolesta mitä parhaimpaan saumaan ja ympäristö tuki ulkona tapahtuvaa työpajatoimintaa mitä parhaimmalla tavalla.

Olimme ennen tapahtumaa tutustuneet saatuihin ohjeistuksiin ja pitää sanoa, että oli aikamoinen homma ladata kaikki sovellukset ja keksiä kaikkiin käyttäjätunnukset ja salasanat. Hommaa siis riitti. Paikan päällä hakeuduimme omiin ryhmiimme ja aloitimme verkostoitumisen. Verkostoitumaan todellakin pääsi. Kiersimme ryhmissä erilaisia aktiviteettipisteitä oppien uusia asioista mm. 3D –tulostamisesta ja täydennetystä todellisuudesta. Mielenkiintoista. Kävipähän mielessä se, että olisi ollut kiva päästä kokeilemaan useampia Windows –laitteillekin sopivia sovelluksia. Se kun on meillä monella omassa työssä se vallalla oleva alusta ja ympäristö. Päivän lomassa oli innostavaa jutella muiden edupolilaisten kanssa päivän kokemuksista ja uusista ideoista. Itselleni uutta oli juuri mainitsemani täydennetty todellisuus. Osa meistä innostui kovin erilaisista paikannusta hyödyntävistä sovelluksista ja niille löytyikin useita käyttöideoita. Katsotaan, mitä keksimme porukalla tulevina kuukausina.

Mobiilikesäkoulusta on kulunut tovi ja nyt on hyvä aika pohtia sitä, mitä hyötyä meille osallistuneille ja koko Edupolille tapahtumasta oli. Ensinnäkin olemme saaneet uusia innostuneita tulenkantajia verkkopedagogiikan piiriin ja se näin verkkopedagogiikan koordinaattorin roolissa toimivalle tuntuu voitolta ja onnistumiselta. Nyt meitä on useampi viemässä ilosanomaa eteenpäin Edupolin sisällä. Tutustuimme uusiin sovelluksiin ja mikä parasta, saimme heti keksittyä niille meille sopivia käyttökohteita. Maija kokeilee opiskelijoiden kanssa suunnistusta QR –koodeineen, Suvi-Riikka  sekä Mikko  miettivät pelirasteja paikannusovelluksen avulla ja Sakari suunnittelee täydennetyn todellisuuden käyttöönottoa datanomiopiskelijoiden kanssa.

Yhteenvetona voisin todeta, että kokemus oli opettava ja hyödyllinen ja verkostoitumista tapahtui. Tavoitteemme ja odotuksemme siis täyttyivät. Oma verkkopedagogiikkamme sai uutta puhtia ja nyt on aika ottaa opittu osaksi käytäntöä. Tästä on hyvä yhdessä jatkaa! ”

Tiina Kuusisto

Edupoli
Kouluttaja, Verkkopedagogiikan koordinaattori

Mobiilikesäkoulun jälkeen - pelillisyys oppimisessa

Viides Mobiilikesäkoulu saatiin reilut kolmisen viikkoa sitten onnellisesti päätökseen. Tunnelma oli loistava, oppimista tapahtui monen eri teeman kautta ja jopa sää suosi ihanalla auringonpaisteellaan ja lämmöllään. Osallistujapalaute on ollut todella positiivista. Suurkiitos vielä kaikille osallistujille ja toteuttajille!

Itselläni on monta vuotta elämä jakautunut kahtia: ennen Mobiilikesäkoulua ja Mobiilikesäkoulun jälkeen. Noin puoli vuotta kesäkoulua ideoidaan, suunnitellaan, kontaktoidaan tekijöitä ja toteuttajia, markkinoidaan, hoidetaan käytännön asioita. Jossain vaiheessa palataan vielä edellisiin kesäkouluvuosiinkin. Kesäkoulun jälkeen on aika katsoa tulevaisuuteen - mitä uutta on tarjolla, mitä voisi pilotoida ja kokeilla käytännössä opetuksessa.

Tuotoksia, koosteita, palautetta

Olen koonnut toukokuun 2014 Mobiilikesäkoulusta kirvonneita blogikirjoituksia ja tarinoita yhteen. Näitä löytyy Scoopitin kautta; ja täydentelen tätä vielä pikkuhiljaa: http://www.scoop.it/t/mobilesummer-school. Lisäksi Mobiilikesäkoulun eri somekanaville jaettuja tuotoksia voi tarkastella Mobiilipolku-sivuilla. Mobiilikesäkoulun sivujen www.mobiilikesakoulu.com kautta löytyy Parhaita paloja vuosilta 2010-2014 sekä linkit aiempiin Mobiilikesäkouluihin ja niiden tuotoksiin.

Animoto-video Mobiilikesäkoulusta (koostaja Anne Rongas; Suomen eOppimiskeskus)

Mobiilikesäkoulu on oppimispeli!

Kun luin ennen tämänvuotista Mobiilikesäkoulua Tarmo Toikkasen blogikirjoituksen ‘PBL vai magic circle? Pelillistäminen on korvien välissä’, oivalsin, että koko Mobiilikesäkouluhan on peli. Pelillisyys toimii läpileikkaavasti - ryhmissä toimiminen, teemat, toiminnallisuus, hands-on, ulkoiset puitteet musiikkeineen ja asuineen, rentous ja heittäytyminen.

Halusimme tänä vuonna tuoda lisää täydennetyn todellisuuden ja pelillisyyden oppimista osallistujien ulottuville. Tarjolla oli niin Aurasmojen lukemista kuin tekemistä, AR-autoa, historiaan tutustumista täydennetyn todellisuuden kautta kuin erilaisia pelirata-alustoja, mobiilipelejä ja 360-ympäristöä. En tiedä kuinka moni osallistuja kiinnitti huomiota, mutta olimme rakentaneet pelillistä sisältöä niin, että eri toteutuksilla saatettiin käydä samoissa pisteissä eri näkökulmista (tehtävä, kysymys, havainto). Uudet teknologiat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia oppimiseen - voidaan tuoda aidot ympäristöt lähelle, hyödyntää olemassa olevia tiloja uudella tavalla, rakentaa oppimistehtäviä ratkottavaksi virtuaalisesti tai fyysisesti.

Mobiilikesäkoulumalli toimii hyvin ja sitä on käytetty myös muissa yhteyksissä (henkilöstöpäivät, Innovaatioleiri 2013). Avaan mallia juhannuksen jälkeen EdMedia -konferenssissa, jossa toivottavasti voin tuoda myös palasen tunnelmista kansainvälisen yleisön ihmeteltäväksi. Tästä lisää tuonnempana.

Johanna Salmia

Hämeen ammattikorkeakoulu