Opeopiskelijat mobiilisti - I pilotin tuloksia

Tässä blogiartikkelissa palaamme HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kevään 2014 pilotoinnin tuloksiin. Mobiilisti toteutettavan opintojakson suunnitteluvaihetta käsiteltiin helmikuun kirjoituksessa. Oppimisprosessin suunnittelu lähti liikkeelle opintojakson määritellyistä osaamistavoitteista. Tämän jälkeen prosessia muotoiltiin DIANA-mallin neljän kulmakiven mukaisesti huomioiden pedagogisen mallin dynamiikka. Opintojaksolle valitut sovellukset ja ohjelmat tulivat omalta osaltaan autenttista ja dialogista oppimista sekä mobiilioppimista. Kaikki käytössä olleet oppimis- ja työskentelyympäristöt olivat mobiililaitteille soveltuvia ja mahdollistivat paikasta riippumattoman opiskelun.

Kehittämis- ja pilotointityön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja suorittavaa ryhmää ( N= 16+17 ). Ensimmäinen (16 opiskelijaa) oli ns. monimuotoryhmä, joka opiskeli vuoden aikana edellä mainitut opinnot tavaten  kerran kuukaudessa lähiopetuspäivinä. Tarkastelemme tuloksia tässä ensimmäisen pilotin osalta.
Lähes puolella opiskelijoilla ei ollut mitään lähtöolettamuksia opintojakson pedagogisesta mallista ja lähes puolet tiesivät mallista jonkin verran, mutta mallia pidettiin vaikeana ja työläänä.

Kaikki opiskelijat käyttivät opintojaksolla tietokonetta ja suurin osa mobiililaitteena tablet-laitetta (n=12). Suurin osa vastaajista (n=10) ilmoitti, että mobiilisti toimiva opintojakson kokonaisuus edisti oppimista ja loput olivat sitä mieltä, että tietokoneperustainen opiskelu olisi riittänyt. Mobiilisti tapahtuvassa opiskelussa työskentelyn reaaliaikaisuus nähtiin tärkeänä.

Opintojakson autenttisten kysymyksien luominen ja synteesi niistä (kulmakivet A3 ja B1) muodostuivat luontevasti yhteisöllisesti työskennellen. Työskentelyn tukena käytettiin Google Driveä, LYNC- ja Whatsapp- sovelluksia sekä kasvokkain tapaamisia. Lähes kaikki (n=14) vastaajista oli sitä mieltä, että opintojakson oppiminen perustui aidosti autenttiseen tilanteeseen. Samoin vastaajat (n= 14) olivat sitä mieltä, että blogi opintojakson oppimis- ja ohjausympäristönä oli riittävä. Blogista sanottiin, että se oli mielekäs, riittävä ja toimiva ympäristö. Kaikkien vastaajien mielestä blogi sopi myös erityisen hyvin opintopiirien työskentelyalustaksi. 

Kuva 1. Alkuperäinen DIANA-malli ( Aarnio & Enqvist, 2001).

Opintojaksolla käytettyä DIANA- mallia kuvattiin hyödynnettävän jatkossa laajempien opintokokonaisuuksien opettamisessa, työssäoppimisjaksoilla, asiakaspalvelu- kokonaisuuksissa. Vastaajista lähes kaikki ( n=15) ilmoittivat soveltavansa mallia jossain yhteydessä ammatillisena opettajana toimiessaan. Mobiilia opetustoimintaa arveltiin hyödynnettävän nuorten opetuksessa, työssäoppimisessa ja ylipäätään yhteisöllisessä oppimisessa.

Selkeästi haastavimmaksi kulmakiveksi opintopiirissä koettiin kulmakivi B, jossa luotiin autenttisia oppimiskysymyksiä opintojakson osaamistavoitteista. Tässä vaiheessa opettajan ohjaus koettiin merkitykselliseksi. Yksilötasolla haastavin kulmakivi ei erottunut vaan vastaukset olivat hyvin hajanaisia ja erilaisia.

Mobiilioppimisen ennakkokäsityksinä mainittiin, että opiskelu oletettiin olevan notkeaa ja ajasta riippumatonta, sitovaa, itsenäistä, kiinnostavaa ja täynnä teknisiä ongelmia. Kaikki vastanneet käyttivät mobiilisti Whatsapp-, Facebook- ja Blogger-sovelluksia sen sijaan Google Drivessä tapahtunut yhteisöllinen työskentely tapahtui tietokoneella pääosin.

Opiskelijoiden mielestä pelkkä tietokoneperustainen opintojakso olisi vaatinut muita toimenpiteitä. Tiedottaminen ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman mobiiliperustaisia ohjaus-ja oppimisympäristöjä (blogi, Facebook, WhatsApp) ja ilman mobiilioppimista olisi reaaliaikaista läsnäoloa  pitänyt lisätä sekä lisätä yhteydenpitoon soveltuvia muita välineitä (tekstiviestit).

Blogityöskentelyssä parasta olivat yhteisöllisyyden vahva kokemus ja aito dialogisuus. Opiskelijoiden mielestä kaikki osallistuivat tasavertaisesti ja tavoitteellinen vertaistyöskentely mahdollistui sekä mahdollisti vertaisoppimisen muilta opintopiireiltä avoimista blogialustoilta. Lisäksi palautetta sai uudenlaisen oppimisen mallin haltuunottoa (dialogisuus, autenttisuus ja mobiilius).

Opintojaksolla käytetyt mobiili-ja verkkoympäristöt saivat kiitosta. Ympäristöjen koettiin tukevan autenttista, dialogista ja mobiilisti tapahtuvaa oppimista. Lähes kaikkien vastaajien mielestä (n=15)  Whatsapp-sovellus toimi hyvin yhteydenpidossa sekä tiedottamisessa. Muutamia lisäkomentteja oli sovellukseen liittyen siitä, että liian tiivis viestittely häiritsi ja mobiilityökalujen käyttösäännöistä olisi tullut sopia paremmin opintopiireissä.

Opintojakson opiskeluprosessin (kuvio 3) etenemistä dialogisesti selvitettiin kyselyssä. Vastaajista ( n=11) suurin osa oli sitä mieltä, että orientoituminen opintojakson pedagogisen mallin mukaiseen opiskeluun ja mobiiliympäristöihin eteni esitetyn mukaisesti. Autenttisten oppimiskysymyksien ja opintopiirin yhteisestä tuotoksesta sopiminen onnistui (n=15). Dialoginen työskentely oppimiskymysten ratkaisemiseksi dialogisesti toimi opintopiireissä (n=14) ja  tuotoksien esittelu sekä toiminnan arviointi toteutui dialogisesti (n=13).

Opettajaopiskelijoiden mielestä opintojakson mobiilius toi omaan ammatilliseen opettajuuteen luottamusta toimia mobiiliopettajana, uusia työkaluja ja sovelluksia opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen, dialogista toimintaosaamista ja uskallusta opettamisen monipuolistamiseen.Dialogisen toimintamallin kuvailtiin lisänneen aitoa symmetriaa, ymmärtämystä sekä harjaannuttaneen ja vahvistaneen yhteisöllistä oppimista. Dialogisen toiminnan koettiin edelleen olevan myös haastavaa ja vaativan harjaantumista. Dialogisen pedagogisen mallin ja mobiiliuden yhdistäminen innosti.


HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sanna Ruhalahti

Blogger blogi haltuun

Tänä keväänä minulla on ohjattavana työssäoppimisessa viime syksynä aloittanut peruskoulupohjainen majoitus- ja ravitsemispalveluiden koulutusohjelmaa suorittava ryhmä. Ryhmässä on 15 opiskelijaa ja he suorittavat helmi-toukokuun ajan työssäoppimista alan perustehtävissä hotellin ravintolassa tai henkilöstöravintolassa.
Työpaikan löytyminen oli aluksi melko haastavaa, sillä minulla ei ollut lainkaan opetustunteja heille, joten näimme vain kun kutsuin heidät TOP ohjaustunneille. Kun ei opeta ryhmälle mitään, kutsut eivät välttämättä mene perille tai tavoita opiskelijoita kun "ei tiedä kuka toi on kun kutsuu ja miksi". Olen huomannut kuinka tärkeää on opiskelijaan tutustuminen ennen työssäoppimisen ohjaamisen aloittamista.

Tämä on minulle uusi tilanne ja olen kokenut ryhmän ohjaamisen melko haastavaksi ja tiedonvälitys on ollut hyvin haastavaa. Osa lukee sähköpostia, osa ei. Osa haluaa Whatsapp viestittelyä. Osalle menee tekstiviestit perille, osalle ei. Osalla on vaihtunut numero, näyttörikki, ei saldoa.. Olen kuullut kaikki mahdolliset selitykset viestieni tavoittamattomuuteen.

Olen nyt päättänyt kokeilla heidän tavoittamistaan ja tiedonjakoa blogilla ja olen luonut Bloggeriin heitä varten oman top -ohjaussivun. Saa nähdä miten se otetaan vastaan. Olen suunnitellut niin sanottuja viikkoasioita tai -kysymyksiä, joita sinne laitan.

Toivon, että tästä blogista tulisi ryhmälle kanava, jossa he myös jakaisivat ja kommentoisivat viestejä ja tietoja. Toivon, että se myös lähentäisi heitä ja vahvistaisi ryhmäidentiteettiä. Toivon, että he saisivat toisiltaan tukea, sillä ovat nyt oikeassa työelämässä ja siellä tulee vastaan milloin mitäkin. Blogi jää myös muistoksi tästä harjoittelusta.

Olen käyttänyt bloggeria pari vuotta, mutta en tässä tarkoituksessa. Sivun tekemiseen olen käyttänyt muutamia tunteja, testannut ja koittanut miltä se näyttää. Löydät sen nimellä oppimista työelämässä myöhemmin keväällä, jos kiinnostaa katsoa. Sen olisi tarkoitus elää toukokuun 2014 loppuun.

mHarjoittelu – kokemuksia Moodlen mobiilipalvelusta

HAMK:n Mustialan yksikössä kokeiltiin kuluneen kesän aikana Maatilaharjoittelun ohjauksessa Moodlen mobiilipalvelun toimivuutta. Kokemuksia kertyi ja kehitettävää löytyi. Harjoittelijoita levittäytyi maailmalle kaikkiaan 71 kappaletta, joista kaukaisimmat Australiaan saakka. Pitkän matkan lisäksi löytyi siis myös aikaeroa, joka tuli huomioida lähetysajankohdan valinnassa.

Harjoitteluaikana viestejä lähetettiin viisi kappaletta. Viestien vähyys johtui siitä, että jo harjoittelun alkuvaiheessa kävi selväksi, että kaikki eivät viestejä saaneet. Viestitys olikin siten enemmän kokeiluluontoista. Viestien sisällön tarkastus jälkikäteen ei myöskään onnistunut. Moodlesta löytyi aina vain viimeisin lähetty viesti.

Harjoittelun jälkeen Mobiili Moodlen toiminnasta tehtiin kysely, johon vastasi lähes puolet harjoittelijoista. Vastauksien mukaan 85 % harjoittelijoista oli varmuudella kirjautunut järjestelmään, mutta vain 74 % oli saanut yhden tai useampia viestejä järjestelmän kautta. Vapaansanan vastauksissa oli mm. maininta siitä, että ainoa viesti, minkä harjoittelija sai järjestelmän kautta, tuli vasta Suomeen paluun jälkeen. Järjestelmää testattiin kyllä ulkomaanviestien osalta ennen harjoittelujakson alkua ja se osoitti silloin toimivuutensa, mutta, mutta….

Minkälaisia viestejä opiskelijat sitten halusivat? 

Yli puolet vastaajista halusi muistutuksia havaintojen tekemiseen kasvukauden aikana sekä muistutuksia ja vinkkejä raportointiin ja harjoittelukirjan täyttöön. Vastauksista voikin vetää hätäisen johtopäätöksen: mobiiliMoodle toimii parhaiten muistutustyökaluna.

Jatkoa ajatellen

Harjoittelunvalvojalle mobiiliMoodle on toimiva työkalu. Ennen harjoittelujakson alkua tulee kuitenkin hyvissä ajoin varmistua, että kaikkien kirjautuminen järjestelmään onnistuu. Jatkossa pyrin hyödyntämään järjestelmää, mikäli uusi Moodle antaa siihen mahdollisuuden.

20.11.2012 klo 10 Webinaari mobiilien käytöstä näytöissä ja harjoittelun ohjauksessa

Tiistaina 20.11.klo 10-10.30 webinaarissa Rauno Lahti (HAMK Mustiala) kertoo kokemuksista viime kesänä toteutetusta harjoittelun mobiiliohjauksesta (mMoodle). Esityksessä kuullaan myös ohjattaville tehdystä kyselystä sekä sen tuloksista.

Menna Rantala (HAMI Mustiala) kertoo käytännössä eteen tulleista mobiililaitteisiin liittyvistä haasteista sekä mahdollisuuksista.

Webinaarin osoite on https://connect.funet.fi/mobiilisti

Tervetuloa kuulolle!