Opeopiskelijat mobiilisti - I pilotin tuloksia

Tässä blogiartikkelissa palaamme HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kevään 2014 pilotoinnin tuloksiin. Mobiilisti toteutettavan opintojakson suunnitteluvaihetta käsiteltiin helmikuun kirjoituksessa. Oppimisprosessin suunnittelu lähti liikkeelle opintojakson määritellyistä osaamistavoitteista. Tämän jälkeen prosessia muotoiltiin DIANA-mallin neljän kulmakiven mukaisesti huomioiden pedagogisen mallin dynamiikka. Opintojaksolle valitut sovellukset ja ohjelmat tulivat omalta osaltaan autenttista ja dialogista oppimista sekä mobiilioppimista. Kaikki käytössä olleet oppimis- ja työskentelyympäristöt olivat mobiililaitteille soveltuvia ja mahdollistivat paikasta riippumattoman opiskelun.

Kehittämis- ja pilotointityön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja suorittavaa ryhmää ( N= 16+17 ). Ensimmäinen (16 opiskelijaa) oli ns. monimuotoryhmä, joka opiskeli vuoden aikana edellä mainitut opinnot tavaten  kerran kuukaudessa lähiopetuspäivinä. Tarkastelemme tuloksia tässä ensimmäisen pilotin osalta.
Lähes puolella opiskelijoilla ei ollut mitään lähtöolettamuksia opintojakson pedagogisesta mallista ja lähes puolet tiesivät mallista jonkin verran, mutta mallia pidettiin vaikeana ja työläänä.

Kaikki opiskelijat käyttivät opintojaksolla tietokonetta ja suurin osa mobiililaitteena tablet-laitetta (n=12). Suurin osa vastaajista (n=10) ilmoitti, että mobiilisti toimiva opintojakson kokonaisuus edisti oppimista ja loput olivat sitä mieltä, että tietokoneperustainen opiskelu olisi riittänyt. Mobiilisti tapahtuvassa opiskelussa työskentelyn reaaliaikaisuus nähtiin tärkeänä.

Opintojakson autenttisten kysymyksien luominen ja synteesi niistä (kulmakivet A3 ja B1) muodostuivat luontevasti yhteisöllisesti työskennellen. Työskentelyn tukena käytettiin Google Driveä, LYNC- ja Whatsapp- sovelluksia sekä kasvokkain tapaamisia. Lähes kaikki (n=14) vastaajista oli sitä mieltä, että opintojakson oppiminen perustui aidosti autenttiseen tilanteeseen. Samoin vastaajat (n= 14) olivat sitä mieltä, että blogi opintojakson oppimis- ja ohjausympäristönä oli riittävä. Blogista sanottiin, että se oli mielekäs, riittävä ja toimiva ympäristö. Kaikkien vastaajien mielestä blogi sopi myös erityisen hyvin opintopiirien työskentelyalustaksi. 

Kuva 1. Alkuperäinen DIANA-malli ( Aarnio & Enqvist, 2001).

Opintojaksolla käytettyä DIANA- mallia kuvattiin hyödynnettävän jatkossa laajempien opintokokonaisuuksien opettamisessa, työssäoppimisjaksoilla, asiakaspalvelu- kokonaisuuksissa. Vastaajista lähes kaikki ( n=15) ilmoittivat soveltavansa mallia jossain yhteydessä ammatillisena opettajana toimiessaan. Mobiilia opetustoimintaa arveltiin hyödynnettävän nuorten opetuksessa, työssäoppimisessa ja ylipäätään yhteisöllisessä oppimisessa.

Selkeästi haastavimmaksi kulmakiveksi opintopiirissä koettiin kulmakivi B, jossa luotiin autenttisia oppimiskysymyksiä opintojakson osaamistavoitteista. Tässä vaiheessa opettajan ohjaus koettiin merkitykselliseksi. Yksilötasolla haastavin kulmakivi ei erottunut vaan vastaukset olivat hyvin hajanaisia ja erilaisia.

Mobiilioppimisen ennakkokäsityksinä mainittiin, että opiskelu oletettiin olevan notkeaa ja ajasta riippumatonta, sitovaa, itsenäistä, kiinnostavaa ja täynnä teknisiä ongelmia. Kaikki vastanneet käyttivät mobiilisti Whatsapp-, Facebook- ja Blogger-sovelluksia sen sijaan Google Drivessä tapahtunut yhteisöllinen työskentely tapahtui tietokoneella pääosin.

Opiskelijoiden mielestä pelkkä tietokoneperustainen opintojakso olisi vaatinut muita toimenpiteitä. Tiedottaminen ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman mobiiliperustaisia ohjaus-ja oppimisympäristöjä (blogi, Facebook, WhatsApp) ja ilman mobiilioppimista olisi reaaliaikaista läsnäoloa  pitänyt lisätä sekä lisätä yhteydenpitoon soveltuvia muita välineitä (tekstiviestit).

Blogityöskentelyssä parasta olivat yhteisöllisyyden vahva kokemus ja aito dialogisuus. Opiskelijoiden mielestä kaikki osallistuivat tasavertaisesti ja tavoitteellinen vertaistyöskentely mahdollistui sekä mahdollisti vertaisoppimisen muilta opintopiireiltä avoimista blogialustoilta. Lisäksi palautetta sai uudenlaisen oppimisen mallin haltuunottoa (dialogisuus, autenttisuus ja mobiilius).

Opintojaksolla käytetyt mobiili-ja verkkoympäristöt saivat kiitosta. Ympäristöjen koettiin tukevan autenttista, dialogista ja mobiilisti tapahtuvaa oppimista. Lähes kaikkien vastaajien mielestä (n=15)  Whatsapp-sovellus toimi hyvin yhteydenpidossa sekä tiedottamisessa. Muutamia lisäkomentteja oli sovellukseen liittyen siitä, että liian tiivis viestittely häiritsi ja mobiilityökalujen käyttösäännöistä olisi tullut sopia paremmin opintopiireissä.

Opintojakson opiskeluprosessin (kuvio 3) etenemistä dialogisesti selvitettiin kyselyssä. Vastaajista ( n=11) suurin osa oli sitä mieltä, että orientoituminen opintojakson pedagogisen mallin mukaiseen opiskeluun ja mobiiliympäristöihin eteni esitetyn mukaisesti. Autenttisten oppimiskysymyksien ja opintopiirin yhteisestä tuotoksesta sopiminen onnistui (n=15). Dialoginen työskentely oppimiskymysten ratkaisemiseksi dialogisesti toimi opintopiireissä (n=14) ja  tuotoksien esittelu sekä toiminnan arviointi toteutui dialogisesti (n=13).

Opettajaopiskelijoiden mielestä opintojakson mobiilius toi omaan ammatilliseen opettajuuteen luottamusta toimia mobiiliopettajana, uusia työkaluja ja sovelluksia opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen, dialogista toimintaosaamista ja uskallusta opettamisen monipuolistamiseen.Dialogisen toimintamallin kuvailtiin lisänneen aitoa symmetriaa, ymmärtämystä sekä harjaannuttaneen ja vahvistaneen yhteisöllistä oppimista. Dialogisen toiminnan koettiin edelleen olevan myös haastavaa ja vaativan harjaantumista. Dialogisen pedagogisen mallin ja mobiiliuden yhdistäminen innosti.


HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sanna Ruhalahti

Autentisuutta oppimiseen - DIANA-mallilla syvyyttä ammatillisen osaamisen rakentamiseen

Tämä blogiartikkeli käsittelee HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kuluvan lukuvuoden kehittämistoimia liittyen opettajankoulutuksen opintojakson kehittämiseen mobiilisempaan muotoon. Kehittyväksi opintojaksoksi valikoitui Koulutuksen yhteistyöverkostot, jonka tavoitteena on syventyä ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoihin. Suunnitelun käynnistyessä halusimme löytää vuorovaikuttamiseen ja yhteisölliseen tekemiseen linkittyvän pedagogisen mallin. Luonteva valinta oli DIANA-malli ( Dialogical Authentic Netlearning Activity), jonka ovat kehittäneet yliopettajat Helena Aarnio ja Jouni Enqvist. Mallin juuret ovat vuosituhannen vaihteessa, mutta dialogisen ja yhteisöllisen työskentelyn näkökulmasta perusperiaatteet soveltuvat hienosti tämän päivän mobiilimaailmaan. Toteutusmalli tullaan pilotoimaan kevään ja syksyn 2014 aikana kahdella ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijaryhmällä.

Osaamista rakentaen

Ammatillisen opettajan ydinosaamisalueisiin kuuluu erilaisten  toimintaympäristöjen tuntemus. Arvojen, tieto- ja oppimiskäsityksen pohjalla on sosio-konstruktivistinen ihmiskäsitys sekä ajattelemme vahvasti, että opiskelijat oppivat aktiivisina tiedon käsittelijöinä ja yhteisöllisesti toimien. Opettajuus on yhä enemmän opettajayhteisön kollektiivista osaamista, jossa jokaisella toimijalla on yksilönä merkitystä.  Vahvistamme yhteisesti työskennellen monimuotoita ja yhteisöllistä toimintatapaa, jossa osallisuus ja vuorovaikutus rikastuttaa sekä synnyttää uutta yhteistä osaamista. Tämän toimintakulttuurin tavoitteena on vahvistaa opettajaopiskelijoiden kasvua ammatillisiksi opettajiksi ja oppimisen ohjaajiksi. ( HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2013, 9-10.)

Verkko on vaativa toimintaympäristö, joka haastaa perehtymään ja oivaltamaan tärkeitä taitoja sekä harjoittuttamaan niitä. Opettajien ja opiskelijoiden on yhä edelleen harjoiteltava aktiivista, tutkivaa, dialogista ja yhteisöllistä osaamisen rakentamista. Tämän hetken mallit saattavat olla tuloksettomia verkko-opiskelussa. Hyvää tapaa oppia on etsitty kautta aikojen, mutta kuitenkin usein opiskelija on nähty aktiivisena toimijana. Oppiminen ja oppijakeskeiset toimintatavat muuttavat opettajan työtä. Opettajan tulisi kehittyä oppimisprosessien edistäjäksi, rakentajaksi ja tukijaksi dialogisessa opiskelijayhteisössä. ( Aarnio & Enqvist 2001, 11-12.)

Aarnio & Enqvistin (2001, 14) mukaan verkossa oppimisen avainkäsitteitä on dialogi. He määrittelevät, että dialogi arkikielessä tarkoittaa keskustelua tai vuoropuhelua. Dialogi on ilmiönä laajempi ja monitahoisempi.  Dialogi on tasavertaista osallistumista, joka perustuu yhdessä ajattelemiseen ja perehtymiseen johonkin asiaan tai tai toimintaan.

Tasavertainen osallistuminen on sitä, että jokainen osallistuja on aktiivinen ja jokaisella osallistujalla on oikeus ja arvo olla mukana dialogissa. Tälle tasavertaisuudelle on ominaista olla avoin, se on myös kunnioittavaa vastaanottamista ja ilmaisemista. Kun valitsee hyvä keskusteluyhteys ovat osallistujat halukkaita sitoutumaan yhdessä tekemiseen, huolimatta siitä, että asioista voidaan olla eri mieltä. Tälläisessä vuorovaikutustilanteessa ei nouse pinnalle yksilölliset tai itsekeskeiset tavoitteet. (Aarnio & Enqvist 2001, 15.)

Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittaa sitä, että tietoa ja konkreettista sovellusta haetaan yhteisen työskentelyn avulla. Se on siis yhdessä tutkimista, uuden ymmärryksen luomista ja osaamisen löytymistä.  Osallistujat ovat aidosti uteliaina oppimassa itselleen autenttisia asioita. Jokaisella on tärkeä rooli toimia tiedonrakentajana- ja vastaanottajana. Dialogissa jokainen kantaa oman osaamisensa yhteiseen kekoon. Näin syntyy yhteinen ymmärrys ja jotain uutta tietoa jokaiselle. (Aarnio & Enqvist 2001, 16.)

Kuvio 1. DIANA-toimintamalli ammatillisen osaamisen rakentamiseen ( Aarnio & Enqvist 2001, 30).

Autenttinen, dialoginen oppiminen verkossa ja yhteisöllisesti rakentuva ammatillinen osaaminen voidaan jäsentää toimintamalliksi (kuvio 1.), jonka avulla on helppo havaita oppimisen osatekijät sekä mallin dynamiikka. DIANA-malli koostuu neljästä kulmakivestä, jotka tukevat autenttista oppimista dialogisesti. (Aarnio & Enqvist 2001, 30- 31.)

DIANA-mallin sovellus käytännössä

Tulevan lukuvuoden aikana tulemme soveltamaan DIANA-mallin mukaista oppimis-ja opetusprosessia Koulutuksen yhteistyöverkostot-opintojaksoilla. Mallin kehittäjät puhuvat verkko-opetuksesta, mutta yhtä hyvin malli on sovellettavissa tämän päivän joustaviin ja mobiileihin oppimisympäristöihin. Opintojaksolla tullaan yhdistämään monta elementtiä:

• mobiilit oppimisympäristöt (blogi, pilvipalvelut, sosiaalisen median yhteisö)
• autenttinen oppiminen
• yhteisöllinen ajattelu, perehtyminen ja tiedonrakentelu
• dialoginen toimintakulttuuri ( arvostus, kunnioitus, tasavertainen osallistuminen)

Näiden elementtien yhdistämistä on ollut tukemassa pedagogisesti DIANA-malli ja oppimisprosessi on rakennettu kulmakivien mukaisesti.

Kuvio 2. Koulutuksen yhteistyöverkostot-opintojakson mallinnus DIANA-mallin mukaisesti (Sanna Ruhalahti).

Mallin (kuvio 2.) suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista tullaan raportoimaan tulevien kuukausien aikana. Me malliin uudelleen perehtyneet opettajankouluttajat olemme kaikella autenttisuudella uteliaina käynnistämässä uutta opintojaksoa.



Lähteet:

Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa - DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Hakapaino Oy. Helsinki.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opinto-opas 2013-2014. Tammerprint Oy. Tampere.


Kirjoittajat: Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Anne-Maria Korhonen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu