keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Videotietoiskuista ePortfolioon

YouTube -kanava Edu -appsissa
Opetussuunnitelmauudistus on ollut oppilaitoksessamme käynnissä koko viime vuoden. Nyt ollaan siirtymävaiheessa ja syksyllä alkavat tositoimet uusien opetusmoduulien toteutusten kautta. Strategiassamme digitaalisuus on yksi keskeinen teema ja se tulee näkymään entistä enemmän mm. materiaalin tuottamisessa niin opettajan kuin opiskelijan näkökulmasta kuin yhteisöllisen työskentelyn entistä laajemmassa hyödyntämisessä.

Opettajan tai ohjaajan työ on pitkälti etupainotteista. Tässä vaiheessa lähdemme työstämään ensimmäisten syksyllä alkavien moduulien sisältöjä. Yhtenä osana materiaaleja ovat opettajan tuottamat tietoiskut, joita opiskelijat voivat hyödyntää oppimistehtävien tukimateriaalina. Tietoiskut tullaan toteuttamaan videoina, jotka jaetaan YouTube Edu -kanaville. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, mutta myös ripeyttä ja tehokkuutta. Yhden videon tuottamiseen ei voi käyttää välttämättä päivääkään. Luonnollisesti hyödynnämme jo olemassa olevaa materiaalia. Kaikkea ei tarvitse itse tuottaa alusta asti.

Tietoiskumaisten videoiden osalta kannattaa huomioida mm:
  • Tehokkuus: suoraan asiaan
  • Videon pituus: mieluummin lyhyt :)  (2-5 min on hyvä mitta)
  • Visuaalisuus
  • Selkeys

Lisäksi tulee suunnitella:
  • Minne jaetaan: media ja kanavat
  • Keille jaetaan: näkyvyys
  • Tekijänoikeudet: mitä CC-lisenssiä käytetään
  • Kuvausluvat

Opiskelijat tulevat tekemään jatkossa ePortfoliot, jotka ovat digitaaliselle alustalle kootut opiskelijoiden osaamista ja asiantuntijuutta esittelevät ‘tuotospankit’. Oppilaitoksessamme tuetaan Kyvyt.fi -palvelun käyttöä, mutta opiskelijalle annetaan vapaat kädet valita oma ePortfolio -alustansa, jonne hän kokoaa tuotoksensa esimerkiksi linkkeinä tai upotettuina tiedostoina. Opettajalle/opettajatiimille riittää, että päästään käsiksi moduuliin liittyviin opiskelijan tai opiskelijaryhmään tuotoksiin, joita käytetään osaamisen arvioinnissa. Linkki portfolioon liitetään moduulisivuston yhteyteen, jotta opettajan ei tarvitse sitä haeskella.



ePortfolio voi olla vaikkapa internetsivustolla, LinkedInissä, Facebookissa, aikajanasovelluksessa tai blogissa. Nykyteknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia ePortfolion toteuttamiseen. Tuotoksissa kirjo on vielä laajempi: video, videokooste, monimediainen dokumentti, sarjakuva, miellekartta, kuvakollaasi, sävelletty runo, Twitterin #-kooste, kartta, jne. Ja lähes kaikki voidaan toteuttaa jo myös mobiililaitteen avulla.

Lisää kuvausohjeista sekä tekijänoikeuksista, kuvausluvista yms. sopimuksista Mobiilioppaassa:
https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/materiaalit

Johanna Salmia
Hämeen ammattikorkeakoulu

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Aikajanasovellustestailua: Hyvää joulua!

Innostuin testailemaan aikajana-sovelluksia. Yksi vaihtoehto oli Dipity, toinen Tiki-Toki. Kokeiluversiona päädyin tekemään linkillisen ja kuvallisen joulukortin. Tiki-toki oli ulkonäöllisesti tyylikkäämpi, mutta siihen olisi pitänyt kuvat liittää linkin takaa. Koska kuvia oli jo valmiiksi kovalevyllä, päädyin (laiskuuttani) tykästymään tässä vaiheessa enemmän Dipityyn. Jatkossa varmasti tutustun paremmin vielä toiseenkin; ja kenties muihinkin vaihtoehtoihin.

Aikajana-sovelluksia voinee käyttää monella tavoin. Henkilön tai yrityksen historian tapahtumien kirjaaminen on ehkä yksi luonnollisimmista, mutta sillä voi yhtä hyvin suunnitella tulevaisuutta. Opiskelija voisi rakentaa sinne portfolionsa tai perehtyä johonkin tiettyyn aiheeseen keräten siihen liittyvää tietoa aikajanaan. Pari esimerkkiä:


Joulukortissani on ideana 'avata luukkuja' joulun ajan ja uudenvuoden tiettyinä päivinä. Niistä löytyy linkkejä mukaviin joulutarinoihin sekä hiukan letkeää lempimusiikkia. Hyvää joulua kaikille tämän kortin myötä - nauttikaa täysin rinnoin joulun tunnelmista: http://www.dipity.com/salmia/Merry-Christmas/


Johanna Salmia
Hämeen ammattikorkeakoulu

tiistai 17. joulukuuta 2013

Thinglink ja mobiilioppimisen sykli

Thinglink.com on ympäristö, jonne voit viedä kuvan ja upottaa siihen haluamaasi sisältöä; linkkejä, videoita, tekstiä, muita kuvia jne. Thinglinkin saa mobiilisovelluksena, mutta käyttö onnistuu myös tabletin selaimella kätevästi.

Tässä esimerkki Mobiilioppimisen syklistä Thinglinkissä. Posterikuvaan on upotettu jokaisesta syklin vaiheesta kertovat minuutin mittaiset mobiilivideot. Kosketa kuvaa kerran, niin videopainikkeet aktivoituvat.


maanantai 2. joulukuuta 2013

Oma laite aktiivikäyttöön - opiskelijakyselyn tulokset 2013

Mobiililaite on hyvin henkilökohtainen. Siihen asennellaan erilaiset palvelut tunnuksineen ja kiinnytään niin, että sitä näpelöidään pitkin päivää (ja joskus yötäkin). Varsinkin ammatillisessa opetuksessa toisella ja korkea-asteella tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa mobiilioppimisen toteutuksia. BYOD eli Bring Your Own Device on tätä päivää. Tämä asettaa opettajalle ja tukihenkilöille tarvetta oppia hallitsemaan mobiilipedagogiikan lisäksi erilaiset käyttöjärjestelmät ja laitteet sekä niissä parhaiten toimivat sovellukset.

Kolmannen kerran toteutettu mobiilikysely HAMK Biotalouden KTn opiskelijoille kertoo paljon nopeasta teknologiakehityksestä ja muutoksen vauhdista. Vielä viime vuonna tablet-laitteen omisti vain muutama. Tänä vuonna näitä on jo 20 prosentilla vastaajista. Käyttö on myös monipuolistunut ja käytettävien sovellusten kirjo kasvanut. Luonnonvara-alalla toimivina voimme iloita erityisesti siitä, että paikkatietosovelluksien käyttö on lisääntynyt.

‘Luo lisää uusia ulottuvuuksia opiskeluun,
suosittelen esim. tabletin tai ipadin hankintaa oppilaan käyttöön,
oppikirjat, tieto ym mahtuu kaikki samaan pakettiin,
ja kulkee helposti mukana esim pellolle tai metsään :) ‘

Opiskelijat kokevat mobiilien käytön hyödylliseksi. Näistä todetaan olevan hyötyä myös työelämässä. Vielä on kuitenkin käyttöönotossa työsarkaa:

  • mobiilit hyötykäyttöön opinnoissa laajasti
  • käytetään opinnoissa aktiivisesti jo vapaa-aikana käytössä olevia sovelluksia kuten videotuotanto, Facebook, blogit
  • opastetaan opettajat opastamaan opiskelijoita

Tutustu kyselyn tuloksiin tarkemmin Mobiilioppaassa: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/opiskelijakyselyn-tulokset

Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu

torstai 28. marraskuuta 2013

Pelillistä oppimista

Peliala on edelleen huimassa nousussa ja mobiilipelien kasvu on n. 35 % vuodessa. Eikä mikään ihme: esimerkiksi Suomessa käytetään eri medioiden seuraamiseen Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Niemisen mukaan 8 tuntia 39 minuuttia päivittäin. Tästä osa selittyy sillä, että yhtä aikaa käytetään sekä televisiota että mobiililaitetta surffaillen, pelaten ja myös oppien.

Pelit koukuttavat ja houkuttavat. Lapsille mobiilipelien pelaaminen on kiinnostavaa, innostavaa ja luontaista. Valmiita oppimispelejäkin löytyy jo runsaasti; niin tietokoneella kuin mobiililla pelattavaksi. Ammatillisen opetuksen pelillistäminen on yksi seuraavista askelista. Tähän liittyvät niin elämyksellisyys, virtuaalisuus, tavoitteellisuus ja palkitseminen kuin erilaisen datan keruu.

Kävin tällä viikolla muutaman muun HAMKilaisen kanssa tutustumassa Turku Science Parkiin sekä Turku AMKn peliopetukseen.

Turku AMKssa pelialan opetus on viety käytännön tekemisen tasolle. Opiskelijat ovat mukana Turku Game Labissa, jossa he tekevät erilaisia pelejä osana portfoliotaan. Pelejä esitellään julkisesti ICT showroomissa. Yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään ja tätä kautta opiskelijat ovat valmistuessaan jo kiinni työelämässä. Yliopiston kanssa järjestetään pelialan täydennyskoulutusta. Ympäristö on hedelmällinen ja inspiroiva tuottaen uusia ideoita ja innovaatioita. Pelit ovat paitsi viihdyttäviä myös kohdennettuja esimerkiksi konepajateollisuuden tai hyvinvointialan tarpeisiin.


Pelikehityksessä hyvä idea ja tarina, visuaalisuus, käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteet, grafiikka ja logiikka yhdistyvät. Pelillisyyttä voi tuoda opetukseen melko yksinkertaisinkin keinoin: eläydytään aiheeseen ja esitetään ryhmässä jokin tapahtuma (esim. asiakastilanne) täydentäen vaikkapa mobiilisarjakuvin ja videoin tai rakennetaan tehtäväpolkuja esimerkiksi QR-koodeja tai Grafeteeta hyödyntäen. Oppilaitoksissa voidaan hyödyntää myös eri oppimisen aloja kokoamalla eri koulutusohjelmien opiskelijoita ja opettajia yhteen ja tuottamalla yhdessä mobiilipelejä oppimistarkoitukseen.

Pelillisyys voi tapahtua yksilöinä tai ryhmässä. Se voi tapahtua todellisessa ympäristössä; sisällä tai maastossa. Peliympäristönä voi olla myös virtuaaliympäristö, tai näiden kaikkien ydistelmä. Lisätty todellisuus tuo uusia mielenkiintoisia elementtejä ja avoimet alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämiseen.

Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu

Linkkejä:
Turku Science Park
www.gameturku.fi (Yrityksiä)
www.turkugamelab.fi (Turku AMKn pelit)
Mikä on mooc
http://mooc.cs.helsinki.fi/
http://opetus.tv/
Grafetee
QR-koodiradat ja paikkatietoradat
Mobiilitentti
Lepaan Älypuisto
3D-puimuriympäristö
Luonnonvara-alan mobiilipeli (tulossa)
PhoneGap -videotutoriaali (ks. Mobiiliohjelmointi)
http://viope.com/

torstai 14. marraskuuta 2013

Mobiiliasialla Kanadassa






Kanadassa järjestettiin lokakuussa IFPRA:n (International Federation of Parks and Recreation Administration) ja ARPA:n (Alberta Recreation and Parks Association) yhteinen kongressi, jossa oli yli 500 osallistujaa 17 eri maasta. Kongressin teemana oli ` New Horizons - Learning Together´. Osallistujia olivat niin virkistys- ja viheralueista vastaavat kuin myös koulutusalan ihmiset.  Omassa puheenvuorossani kerroin mobiililaitteiden käytöstä sekä mahdollisuuksista löytää puistoista uusia ulottuvuuksia mobiililaitteiden aviulla. Puheenvuoroni aiheesta herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä.

Itse olisin odottanut saavani uutta tietoa, mutta vaikka sosiaalinen media oli vahvasti mukana kongressissa, niin muita puheenvuoroja ei aiheesta ollut. Muutoin monenlaisista ajankohtaisia teemoista liittyen viher- ja virkistysalueisiin keskusteltiin eri yhteyksissä.

Mobiilioppimista ja mobiililaitteiden käyttöä on kehitetty Lepaalla monialaisessa yhteistyössä parin viime vuoden aikana. Näkyvimpänä kehitysaskeleena on ollut Lepaan Virtuaalipuisto, jossa on tähän mennessä testattu kolmea eri sovellusta. Myös menetelmät kasviopetuksessa ja kasvien tenttimisessä kuuluvat osana tämän hetken Virtuaalipuiston kehittämiskonseptiin.

Kiitos Lepaan Virtuaalipuistotyöryhmälle, joka myös auttoi esityksen valmistelussa:  Johanna Salmia (HAMK), Annika Michelson (HAMK), Hannu Äystö (HAMK) ja Anette Ratfeltt (Laterna Vox, Norway). 

Toivoo virkistäytynyt Kanadan kävijä
Sari Suomalainen
lehtori, HAMK/Lepaa






tiistai 12. marraskuuta 2013

Mobiilioppimisen aarteita - Mobiiliopas 2 valmistunut!

Mobiilisti-hankkeessa on koottu yhteen tähänastiset kokemukset, mallit ja menetelmät, erilaiset esimerkit, käyttökelpoiset toimintatavat sekä yleistä tietoa mobiiliasioista. Tästä kaikesta on muodostunut erittäin laaja materiaalipankki, aarrearkuksikin kutsuttu, niin opettajien, yrittäjien, opiskelijoiden kuin kenen tahansa kansalaisten käyttöön. Sovellettavuus eri aloille on hyvä.
Oppaasta löytyvät mm.
  • Mobiilipedagogiset mallit opetuksen suunnittelun tueksi
  • Tietoa mobiililaitteista ja niiden kustannuksista sekä mobiilisovelluksista
  • Menetelmiä mobiilikoulutukseen ja -tukeen
  • Runsaasti toteutusesimerkkejä liityen esim. asiakapalvelutyöhön, kieltennopetukseen, opiskelijaprojekteihin, oppimateriaalin tuottamiseen, video-oppimiseen, tehtäväratoihin, paikkatietoon, työttäoppimiseen ja näyttöihin
  • Asiaa mobiilityöstä, mobiilikokouksista, viestinnästä ja mobiileiden hyödyntämisestä luontoympäristössä

Ota mobiilit käyttöön ja tutustu oppaaseen osoitteessa: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/
Kuva: Teemu Korpi
Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu