keskiviikko 28. syyskuuta 2011

mWorkshoppausta


Tiistaina kokoontui parisenkymmentä HAMKilaista workshoppiin käynnistämään Mobiilisti-hankkeen toimenpiteitä. Silanderin Pasi johdatti mPedagogiikkaan: "on-demand", "ad hoc-ohjaus", "scaffolding", "just-in-time" jne. puhutti ja mietitytti, mutta pidetään mielessä, että opimme vain ajattelemalla :)

Alustusten ja esimerkkien jälkeen mTiimiydyimme eli ryhdyimme raakaan mTyöhön ;) mNäytöt, mToimisto, mTuottaminen ja muut mRyhmät listasivat kynät sauhuten (lue näppäimet hehkuen) ideoita kehitettävistä asioista. Kertyihän niitä ja jatkotyöstöä on luvassa!

Päivän päätteeksi kuulimme opastusta Android-käyttiksen ja -ohjelmistojen käyttöön - "täbbäilemisiin" :)

maanantai 26. syyskuuta 2011

Opiskelijat ja opettajat kartalle: auttaako Mobiilisaarnaaja?

Ensimmäiset mobiililaitekokeilut opiskeluun liittyen HAMKin Lepaan yksikössä on nyt tehty. Syyskuun 5.-9. päivä kahden eri opintojakson opiskelijat saivat laite- ja sovelluskoulutukset ja testasivat käytännössä mobiililaitteiden käyttöä maastotilanteissa.

Evon metsäopiskelijoiden nuorisoryhmä
Ensimmäinen ryhmä oli ideaalisen pieni. Seitsemän metsäalan nuoriso-opiskelijaa saapui HAMKin Evon yksiköstä Lepaalle. Heillä oli tavoitteena tutustua Lepaan puistoihin ja siellä oleviin kasveihin sekä tehdä oppimistehtäviä niihin liittyen. Avainasemassa oli paikkatieto, joka on erittäin tärkeässä osassa metsäalalla. Opiskelijoita varten oli luotu Google Mapsiin oma reittikartta ja sitä käytettiin suunnistamisen apuna.

Opiskelijoilla oli käytössä viisi Samsung Galaxy Tab -laitetta ja he saivat tunnin mittaisen käyttökoulutuksen laitteen peruskäytöstä, Google Mapsin käytöstä sekä siihen liittyen sijaintitiedon käyttämisestä. Koulutukseen liittyi käytännön harjoitus oppilaitoksen ympäristössä. Harjoituksessa kokeiltiin kartan käyttöä suunnistamisessa, sijaintiedon tarkkuutta sekä myös puiston kasveihin liitettyjen QR-koodien lukemista. QR-koodin takaa löytyi lisätietoa, jonka avulla opiskelijat pystyivät tekemään oppimistehtäviään.

Koska ryhmä oli pieni, kaikilla oli mahdollisuus päästä heti tutustumaan laitteisiin ja sovelluksiin ja kokeilla niiden käyttöä käytännössä. Tämä edesauttoi uusien asioiden nopeaa omaksumista.

Lepaan maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijat
Toinen ryhmä muodostui maisemasuunnitelun ja puutarhatalouden aikuisopiskelijoista, joita olikin sitten huomattavasti suurempi määrä; 24 henkilöä. Aikuisopiskelijoilla on hyvin vähän lähiopetusta ja mobiililaitteiden käyttökoulutus sijoittui opintojakson osalta heidän ensimmäiselle tapaamiskerralleen, mikä ei välttämättä ollut paras mahdollinen hetki uuden tiedon omaksumisen kannalta. Koulutusluokka oli tietokoneluokka, mikä myöskin vei hieman keskittymiskykyä. Lisäksi laitteita oli käytössä samat viisi tabletlaitetta, jolloin suurin osa joutui seuraaman niiden käyttöä ja kokeilua sivusta.

Laite- ja sovelluskoulutukseen käytiin käsiksi hyvin lyhyen kurssin aloitusosuuden jälkeen. Avoimeksi jäi monia opiskelijoita askarruttavia yleisiä asioita. Lisäksi monellakaan opiskelijalla ei ollut juurikaan kokemusta teknisistä laitteista ja niiden käytöstä, mikä olisi pitänyt huomioida etukäteen koulutusta suunniteltaessa. Myös mobiiliosuuden idea olisi pitänyt esittää havainnollisemmin. Nyt se käytiin läpi lähinnä suullisesti ja visuaalinen malli tehtiin jälkikäteen.

Käytännön kokeilut maastossa kuitenkin auttoivat osaa pääsemään sujuvasti tekemiseen kiinni. Tavoitteena oli kokeilla kasvineuvontapalvelua, jossa osa opiskelijoista muodosti ulkoryhmiä, jotka kuvasivat kasveja puistossa lähettäen kuvia ja videoita verkkopalöveluun ja osa opiskelijaryhmistä toimi tietokoneluokassa selvittäen, mistä kasvista on kyse. Ryhmien väliseen yhteydenpitoon oli tarkoitus käytää chattipalvelua.

Ulkoryhmät onnistuivat kasvien kuvaamisessa hyvin. He käyttivät sekä stillkuvia että videoita; myös reaaliaikaista videointipalvelua (Qik), joka lähtee lähettämään videota suoraan verkkopalveluun välittömästi videoinnin käynnistyttyä. Ongelmaksi muodostui Lepaan WLAN-verkko. Laitteet yrittivät lähettää dataa sen kautta ja jostain syystä tämä ei toiminut. Ongelma havaittiin jonkun ajan kuluttua, kun luokkaryhmät kyllästyivät odottamaan selvitettävää materiaalia. WLANin käytöstä poistamisen jälkeen videot ja kuvat lähtivät siirtymään verkkopalveluun ja myös luokkaryhmä pääsi toimeen.

Haasteet
Ensimmäiset harjoitukset toivat esiin hyvin uusien menetelmien käytön haasteet. Etukäteissuunnittelu on todella tärkeää. Pitää olla tarkalleen mietittynä, miten opetus rakennetaan (mieluiten myös visuaalisesti) ja miten mobiilius tuodaan sen osaksi ilman, että se tuntuu rasitteelta.

Turha kiire pitää pyrkiä poistamaan opetustilanteista. Opiskelijoille pitää jakaa aluksi opintojakson perustieto antaen heidän myös sulatella se rauhassa ja esittää tarkentavat kysymykset. Vasta sen jälkeen lähdetään etenemään aihealueen teoriaan ja käytäntöön. Haasteena ovat luonnollisesti aikuisopiskelijat, joilla on muutenkin vähän lähiopetusta. Etäopetuksen käyttöä mobiiliopetukseen liittyen kannattaa myös suunnitella; tosin tämänhetkinen opiskelijoiden laitekanta vähentää näitä mahdollisuuksia.

On tärkeää kartoittaa osallistujien esitiedon taso. Mitkä ovat opiskelijoiden ja myös opettajien pohjatiedot aiheesta? Miten erilaisia osaajia on mukana? Millä termeillä puhutaan? Millaisia mobiililaitteita mukana olijat ovat käyttäneet?

Tekniset haasteet on myös pystyttävä poistamaan. Lainalaitekanta tulee olla riittävä. Isommat opiskelijaryhmät voidaan ottaa mukaan vasta silloin, kun laitteita on vähintään yksi/pari. Verkon toimivuus kannattaa varmistaa etukäteen. Yllätyksiin kannattaa varautua. Pitää olla olemassa plan B.

Lisäksi on tärkeää, että opettaja pysyy oppilaiden mukana ja pystyy itse ohjaamaan opiskelijoita. Tämän vuoksi on syytä lähteä kouluttamaan aluksi myös opettajia ja muuta henkilökuntaa mobiiliuteen. Aktiivin tapaamisessa kehitimme uudeksi rooliksi Mobiilisaarnaajan (vrt. mobiilineuvoja / mobiiliasiantuntija / lähetyssaarnaaja). Mobiilisaarnaaja voi kiertää toimipisteestä toiseen levittäen 'mobiilia ilosanomaa', kouluttaen eri tahoja laitteiden ja sovellusten käytössä ja kertoen mobiililaitteiden hyödyistä. Olisiko tässä se juju, jolla saadaan kaikki samalle lähtöviivalle?

maanantai 19. syyskuuta 2011

Askeleita kohti mobiilioppimista

InnoOmniaan saapuu syyskuussa 24 asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkonomiopiskelijaa – innomerkonomia – laajennettuun työssäoppimiseen. He saavat käyttöönsä iPod Touch–mobiililaitteet ja heillä on lisäksi mahdollisuus käyttää iPad-tablettitietokoneita kun oppimistehtävät tai tilanne niin vaativat.

Tavoitteena on tehdä työssäoppimiseen liittyvät prosessit näkyväksi koko yhteisölle ja antaa opiskelijalle mahdollisuus oppia ja kertoa oppimastaan mobiilisti tekstin, kuvan, videon ja äänen avulla. Päähenkilöinä ovat opiskelijat, työssäoppimisen ohjaajat sekä tietenkin vastuukouluttajat. Näyttämönä on koko työyhteisö ja käsikirjoituksena merkonomien opetussuunnitelma sekä työssäoppimispaikan työnkuvat.  Opiskelijat ovat ikähaarukkaa 15–18 vuotta.

Mobiilineuvojan tehtävänä on luovia mobiilioppimisen aalloilla ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa; täsmentää tavoitteita, luoda pedagogisia keinoja ja välineitä ja auttaa toteutuksessa. Mutta mitä olemmekaan tehneet ennen kuin mobiilioppiminen pyörähtää käyntiin?

To-do-listoja ruksimassa

Mervi Jansson kirjoitti vuoden alussa blogissaan listan, jonka pallukat olemme melko lailla ruksineet tehdyiksi. Olemme luoneet mobiililaitteen käyttösopimuksen, informoineet tekijänoikeuksista, avoimista verkkoympäristöistä ja hyvästä käytöksestä niihin liittyen, tehneet lomakkeen jolla pyydämme kuvauslupaa ja luoneet iTunes -tilejä. Mutta eläpä hättäile: kirjoitan näistä askeleista kuvauksia tänne blogiin pitkin matkaa.

Seuraava iso vaihe on tehdä pala palalta näkyväksi merkonomien työssäoppimis- ja verkko-oppimisympäristö ja sen vuoropuhelu mobiilisovellusten kanssa – toisin sanoen mobiilioppimisympäristö. Ja onhan Omnian osahankkeella muitakin kohderyhmiä; atto-aineiden ja näyttötutkinnon mobiiliulottuvuutta sekä mobiilia viherrakennusalaa suunnittelemme pitkin syksyä eteenpäin.


Onko jotain, minkä voisi tehdä paremmin tai nopeammin? - No toki!

Se, mille ei koskaan tunnu olevan aikaa, on perusohjeiden luominen. Näihin kuuluvat esimerkiksi sähköposti- ja kalenteriasetukset, selaimen käyttö, videointi ja videon vieminen vaikka YouTubeen jne. Toisaalta, voimmehan tehdä ohjeita yhdessä opiskelijoiden kanssa, he kun luultavasti tulevat olemaan siinä varsin käteviä. Luulenpa, että suurin ohjeistusten kohderyhmä ovat opettajat ja ohjaajat. Mobiilisti-hankkeella on oma YouTube kanava, johon tulemme keräämään mm. hankkeessa tehdyt video-ohjeet.

Uskomattomia aikasyöppöjä ovat olleet tilien luominen ja sääntöjen pohtiminen. Luommeko vain yhden tilin vai jokaiselle oman? Voivatko ne olla henkilökohtaisia? Miten paljon haluamme sallia, miten paljon rajoittaa? Nämä ovat kysymyksiä, jotka ainakin jokaisen Applen iOS-laitteilla mobiilioppimisen tielle lähtevän on aivan aluksi otettava mietintämyssyyn ja yleensä niihin on monta oikeaa vastausta tilanteesta riippuen.

Entä Euroopan Sosiaalirahasto; se kulkee tässä mukana kuin vanha jääräpäinen ystävä, jonka pyyntöihin ja vaatimuksiin ei kai koskaan aivan täysin totu. Mutta kun ne tuntee, sen kanssa on turvallista talsia eteenpäin.

Hauskaa tämä on ja nythän se todellinen juoksu vasta alkaa. Lupaan kirjata myös kaatumisia ja haastavia hetkiä!

Älä epäröi ottaa yhteyttä jos haluat vaihtaa kokemuksia mobiilioppimiseen liittyen. :)

(Kaikki blogikuvat on otettu ja muokattu mobiilisti.) 

tiistai 30. elokuuta 2011

Tunnetko jo QR-koodin?

Tämä on QR-koodi
Olet varmaan törmännyt mustavalkoisista neliöistä koostuvaan graafiseen kuvioon ja ihmetellyt, mikä se mahtaa olla. Kenties olet nähnyt sen leipäpaketissa, sanomalehden automainoksessa, rocklevyn kannessa tai elokuvajulisteessa. Koodin nimi on Quick Response- eli QR-koodi.

Kun antautuu QR-koodien ihmeelliseen maailmaan, on mahdotonta enää kävellä koodin ohi selvittämättä, mikä viesti sen takana piilee. Suomessa koodit ovat vasta tavoittamassa arkikuluttajan mutta Japanissa ja Yhdysvalloissa sekä vähitellen Keski-Euroopassa ne ovat jo yleisesti käytössä.

QR-koodi, eli Quick Response code kehitettiin Japanissa liukuhihnateollisuuden tuotannonseurannan tarpeisiin. Koodin voi avata mobiililaitteisiin saatavilla ilmaisilla QR-readereilla. Monilla lukusovelluksilla voi myös itse tehdä koodeja.  

Koodin taakse piiloutuu monia mahdollisuuksia

QR-koodi vie koeajon varauslomakkeeseen
QR-koodin taakse voi piilottaa nettilinkin, tekstiä, yhteystietoja tai vaikka paikkatiedon, eli sijainnin kartalla. Tämä pieni mustavalkoinen neliö voi siis kätkeä taakseen melkein mitä vain. Linkki voi johdattaa tekstin, puheen, videon tai kuvien äärelle. Olennaista on se, että pääset koodin sisältöön käsiksi mobiilisti missä vain.

Viihdeteollisuus onkin ottanut QR-koodit omakseen. Elokuvajulisteeseen liitetystä koodista voi katsella trailerin vaikka bussia odotellessa. Kuuluisan rockbändin levymainoksissa on QR-koodi, jonka lukemalla pääsee bändin blogisivulle kuuntelemaan uusinta singleä. Koodien ulkonäköä voi muokata rajoitetusti.

Kun koodi luetaan mobiililaitteella, on linkin avaaminen helppoa siellä missä mobiililaite ja sen nettiyhteys toimivat. Tämä on erittäin kätevää silloin kun ei istuta tietokoneen äärellä tai piiiiitkien nettiosoitteiden kirjoittaminen on hankalaa.

QR-koodi kaulanauha :)
Miten tämä liittyy mobiilioppimiseen?

Kun oppimista halutaan tapahtuvan luokkahuoneen ulkopuolella ajasta ja paikasta riippumatta, voi QR-koodien kautta luoda pieniä mobiileja sisäänkäyntejä mitä moninaisimman tiedon äärelle. QR-koodi on väline muiden joukossa mutta varsin hauska sellainen. Tässä muutamia esimerkkejä ja lisää löytyy alla olevista linkeistä. Kokemuksia on tulossa niinikään lisää kun Mobiilisti-hanke pääsee pilotoimaan QR-koodeja opetuksessa. Mielikuvitus on rajana!

Opetusmoniste herää eloon
Opetusmonisteeseen liitetyn QR-koodin takaa voi löytyä vaikka opettajan video-ohje tai kuvamateriaalia sisältävä syventävä selitys haluttuun tehtävään. Tekstimoniste saa uuden ulottuvuuden. Näin myös ne oppijat, joille on helpompaa ymmärtää kuultua ja nähtyä, saavat enemmän irti tehtävänannosta ja voivat kerrata sen kentällä koska vain haluavat.

QR-koodit oppilaitoksen viheralueella, puutarhassa tai puistossa
Kasvien viereen laminoitujen koodien takaa löytyy opiskelijoiden tekemä blogi/kasvio. Linkin takana kerrotaan, mikä kasvi on kyseessä, mikä on sen kasvukausi ja voiko sitä käyttää hyötykasvina. Blogia voi laajentaa ja päivittää ja koodeja lisätä tarpeen mukaan. Näin puutarha on kaikkien ilona ja siitä saa enemmän irti silloinkin kun kukaan ei ole paikalla esittelemässä.

Kierros oppilaitoksessa uusille opiskelijoille ja vierailijoille 
Oppilaitoksen eri toimipisteisiin tehdään QR-koodeja hyödyntävä rata, jonka kulkemalla saa katselmuksen oppilaitoksen eri toimintoihin ja tilojen taustoihin. Vierailija voi kiertää lenkin itsekseen mobiililaitteen kanssa. Selostukset on toteutettu vaikkapa videoilla. Näin museot ovat maailmalla hyödyntäneet QR-koodeja lisätessään niitä taideteosten viereen ja linkittämällä koodien taakse tietoa itse teoksesta ja sen tekijästä.

Ohjeistukset laitteisiin, työkoneisiin tai kemikaaleihin
QR-koodit tuovat kätevän lisän liitettynä kohteisiin, joiden informaatio on normaalisti manuaalissa tai jonkun päässä. Ammatillisessa työssäoppimispaikassa opiskelija voi kerrata koneen tai kemikaalien käytön perusteet koodin takaa löytyvistä video- tai audio-ohjeista aina kun haluaa.

Mobiilisti-hankkeessa tulemme kokeilemaan QR-koodeja tänä syksynä mm. merkonomien laajennetussa työssäoppimisessa.

ONKO SINULLA KOKEMUSTA QR-KOODEISTA OSANA OPPIMISTA JA OPETUSTA?


QR-koodilla voi viestiä näinkin :)
Lähteet ja muu materiaali: 

Esitys QR-koodeista GoogleDocs'eissa

Suomenkielinen opastusvideo QR-koodin tekemiseen

Suomenkielinen opastusvideo QR-koodin lukemiseen mobiililaitteella

QR-koodeista englanninkielisessä wikipediassa

Monipuolinen Livebinder-kooste QR-koodeista opetuksessa (eng.)

Linkkejä qr-koodien hyödyntämiseen (eng.)









Opiskelijat mukaan toimintaan



Ensimmäiset tablet-kokeilut HAMKin opiskelijoiden ja opettajien kanssa tehdään ensi viikon aikana. Kokeilut rakentuvat laite- ja sovelluskoulutuksista, käytännön harjoituksista sekä jatkon ideoinnista ja palautteen keräämisestä.

Opettajat ovat määritelleet, millaisin tavoittein lähdetään liikkeelle ja missä ympäristössä toimitaan. Sen pohjalta on valittu tarkoitukseen soveltuvia sovelluksia, joista on lähdetty tekemään ohjeita koulutuksia varten. Koulutuksissa käydään heti myös mobiililaitteiden avulla käytännön tekemiseen kiinni. Tämän jälkeen opiskelijat päästetään 'irti', jolloin he voivat soveltaa oppimaansa opintojakson aiheisiin.

Toimintaympäristönä on Lepaa ja sen luokkatilat sekä upeat puistot ja kaunis rakennusmiljöö. Ympäristö on varmasti inspiroiva. Ensimmäiseksi lähdetään testaamaan paikkatieto- ja karttapalveluita; sen jälkeen ovat vuorossa videointi- ja kuvapalvelut.

On hienoa päästä näkemään, miten toteutukset etenevät. Uskon myös, että opiskelijoilla tulee kokeilujen aikana uusia ideoita ja ajatuksia siitä, millaisia mahdollisuuksia mobiililaitteet tarjoavat opiskeluun ja sen kautta myös työelämään. Kenties he keksivät myös tapoja, joita meille ei ole tullut mieleenkään!

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kohta kuhisee


Nyt on sellainen olo, että kaikkea tapahtuu Mobiilistissa. Vaikka vielä ei toiminta kauheasti näy, niin pinnan alla kuplii kaikkea mielenkiintoista. Workshopit ja erilaiset palaverit lähestyvät kovaa vauhtia, niiden valmistelu on jo hyvinkin käynnissä ja pitkällä.
HAMKissa aloitellaan ensimmäistä mobiilien kokeilukäyttöä opetuksessa syyskuun alkupuolella. Sehän on ihan kohta. Silloin pääsevät Galaxy tabit ihan oikeaan käyttöön :) Tästä varmaan kuullaan sitten lisää täällä blogissa.
Hyvältä näyttää!

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Kesälläkin tapahtuu


Vaikka moni lomailee näin kesäaikaan, niin silti Mobiilistissa tapahtuu. Kevään ja alkukesän mittaan HAMKissa on haastateltu mobiilista oppimisesta innostuneita opettajia ja muutakin henkilökuntaa. Syksyllä sitten rysäytetään toiminta kunnolla käyntiin useammankin workshopin voimin niin HAMKissa kui muissakin projektin organisaatioissa.

HAMK Biotaloudessa olemme käyneet myös puhumassa projektista lyhyissä tiedotustilauksissa. Näissä tilaisuuksissa on ollut hyvää keskustelua aiheesta. Jokunen tiedotustilaisuus on vielä myöhemmin tulossa.

Tätä kirjoitettaessa lähestyy seurantaraportin teko ja jättö. Sen tietoja tässä koko ajan keräillään. Mielenkiintoinen tutustuminen raportoinnin maailmaan on ainakin minulla edessä, kun en kovin tuttu ole tuollaisen raportoinnin kanssa, mutta onneksi on ihmisiä ympärillä, joilta saa tarvittaessa apua ja joiden kanssa voi asioita yhdessä miettiä ja ratkaista. Muutenkin tässä projektissa minulla on sellainen tunne, että ei tarvitse yksin jäädä kysymysten ja pohdintojen kanssa, aina saa apua, kun vaan kysyy :)