Päivittäismediassa on monesti puurot ja vellit sekaisin, mitä tulee mobiililaitteiden käyttöön opetuksessa. Tabletlaitteet tulevat –tyylisten otsikoiden alla puhutaan tietotekniikan opettamisesta taivastellen sitä, miten iPadin avulla oppilaat eivät voi ymmärtää, mistä tietokoneen bittinen sydän rakentuu. Uutisoitaessa olisi tärkeää ymmärtää, puhutaanko oppimisen välineestä vai kohteesta.
Mutta toisaalta, voisihan olla mielenkiintoista osallistua vaikka tietotekniikan ja historian opettajien yhteistuumin rakentamaan lähihistorian opintojaksoon, jossa projektioppimisen hengessä tutkittaisiin laitteita ja bittejä keskustietokoneista pc-koneisiin, tablettietokoneisiin ja Raspberry Pi’hin asti. Opiskelijat voisivat kerätä tietoa aiheesta ja ottaa kuvia laitteista museoissa ja tekniikkaliikkeissä. Pari asiantuntijahaastattelua yliopiston tietotekniikan laitoksella toisi hommaan potkua.
Perehdyttyään aiheeseen syvällisemmin he voisivat tuottaa kuvitteellisen animaatioväittelyn laitteiden kehittäjäorganisaatioiden kesken. Tuossa vaiheessa mukaan projektiin on hypännyt jo äidinkielenopettajakin! Tietotekniikan opettajan kanssa opiskelijat avaisivat erilaisia laitteita ja dokumentoisivat prosessit kuvaa, tekstiä ja ääntä yhdistäen. Kenties osa löydetystä materiaalista onkin vieraskielistä, jolloin englanninopettajaa alkaa kiinnostaa tämä hieno yhteistyöhanke ja hän kutsuu mukaan keskusteluun ystävyyskoulun toisesta maanosasta.
Kaiken kaikkiaan tuotoksina syntyy videoita, audiotallenteita, animaatiokeskusteluja, sarjakuvia ja ajatuskarttoja, jotka valottavat sitä, miten tietotekniikka on kehittynyt. Tuotokset on jaettu ryhmän yhteiseen blogiin, josta niitä pääsevät katsomaan ja kommentoimaan kaikki alustalle kutsutut asiantuntijat, ystävät, tutut ja kenties vanhemmatkin. Ja mikä parasta, koko hanke tehdään mobiililaitteen avulla, ilman piuhoja, hyödyntäen tilanteita ja paikkoja, jotka ovat oppimiselle otollisimpia!
Opetusmaailma ja aikaansa seuraava opettaja on kiinnostunut mobiililaitteista välineinä, jotka voivat edistää oppimista ja helpottaa opetusta. Digitaalisen sisällön kuluttaminen on valitettavan usein puheenparsissa päällimmäisenä. Se mihin opettajien tulisi kiinnittää huomionsa on opiskelijan tukeminen aktiivisena ajatusten, tiedon ja oppimismateriaalin tuottajana, oman oppimisensa näkyväksi tekijänä. Tähän mobiililaitteet antavat omalta osaltaan hienon mahdollisuuden, jota ei voi vähätellä eikä kiistää.
Onneksi kenenkään ei tarvitse enää tehdä päätöksiä uusista pedagogisista suunnista tai laitteiden hankinnasta vaillinaisella tietopohjalla. Niin paljon on kahden viime vuoden aikana toteutettu erilaisia opetusalan pilottihankkeita ja levitetty niiden tuloksia avoimesti eri verkkoympäristöissä ja konferensseissa. Toinen asia on se, ovatko oppilaitosten päättävät edustajat verkostoissa mukana tai haluavatko he olla. Mikäli eivät, päätöksenteko on erittäin hankalaa, ellei mahdotonta.
Pauliina Venho
Kirjoittaja on teknologiasta tykkäävä kasvatustieteen maisteri, joka toimii mobiilineuvojana ja Mobiilisti -hankkeen osaprojektin projektipäällikkönä Espoon Seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa.
Blogitekstin inspiraation lähteitä:
Jari Laru, KT, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto
Mobiilioppiminen – mitä se teknologia tahtoo?
Webinaari
Slideshare-esitys
Anne Rongas, projektisuunnittelija, kouluttaja, opiskelija, yrittäjä, Opeblogin pitäjä
Pyhää lehmää saa välillä potkaista
Oppimishärpäkkeet ja kyky nähdä
Yle Uutiset verkossa:
Kari Haakana, Kiiltävä laatta on helppo ja väärä ratkaisu
MTV3.fi verkossa:
Suomeenkin kehitetään iPad-kouluja
3T verkkolehti:
Pelkät IT-laitteet eivät riitä kouluissa
Edudemic.com:
5 Critical Mistakes Schools Make With iPads (And How To Correct Them)
Helmiä mobiilioppimisen maailmasta (Käy lisäämässä omasi!)
Mobiilisti-hankkeessa kokeiltuja käytännön esimerkkejä:
Mobiiliopas (Mobiilisti-hankkeen tuotokset yhteen kasaava alusta)
Mobiilioppijan wiki, Omnian mobiilitoteutuksia ammatti- ja aikuisopistossa
