Irti pulpetista ja ulos luokasta - ajatuksia ITK2012-päiviltä

ITK-päivillä oli aikamoinen kuhina. Salit olivat pullollaan väkeä ja kaikki eivät suosituimpiin esityksiin mahtuneet mukaankaan. Mobiiliasiat olivat kovasti esillä sekä esityksissä että ihmisten puheissa. Esittelin Mobiilisti-hanketta kahtena päivänä Aktiivin osastolla ja samalla kyselin osallistujilta heidän mobiililaitteiden käytöstään. Monilla on jo älypuhelin tai jopa tablet-laite tai oppilaitoksessa saatetaan tehdä pienimuotoisia kokeiluita. Käyttö on kuitenkin vielä jokseenkin järjestäytymätöntä ja osittain suppeaakin. Osallistujien ajatuksia voi lukea tarkemmin Mobiilisti kysyy -blogikirjoituksen kommenteista.

Kuunnellessani erilaisia esityksiä tein samalla omaa tutkimusta osallistujien tavasta tehdä muistiinpanoja ja käyttää mobiililaitteita. Aika monella oli jo tablet-laite polvella ja sillä tehtiin muistiinpanoja esityksestä (tai luettiin Iltalehteä ja käytiin Facebookissa). Kännykällä ja tabletillakin kuvattiin esityksiä ja esimerkiksi niissä esiintyviä visuaalisia kaavioita. Useat turvautuivat kuitenkin vielä paperiin ja kynään. Läppärin käyttäjiäkin oli jonkun verran paikalla.


Itselleni konkretisoitui eri esitysten kautta se, että vaikka tablet-laitteiden käyttöä kokeillaan oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, pääosin niihin liittyen opiskelu tapahtuu ihan perinteisesti luokkahuoneessa. Jäin tästä johtuen miettimäänkin, että mikä on sitten se oikea hyöty näissä tilanteissa tabltettien käytöstä? Eikö samaa asiaa voisi hoitaa yhtä hyvin millä tahansa muulla välineellä? HAMKissa olemme lähteneet kokeilemaan mobiililaitteiden käyttöä erityisesti tilanteissa, joissa oppija on liikkuva eli toimii ympäristössä, jossa tietokoneen tai läppärin käyttö on käytännössä mahdotonta tai ei olla kiinteän verkon ulottuvissa. Näissä tilanteissa mobiililaitteen käyttö tuo selkeän hyödyn opiskeluun. Tällaisia tilanteita ovat mm. kasvitentin tekeminen puistossa/luonnossa, viherrakentamisen työsuoritusten tallentaminen, haastattelut tai tiedottaminen ja viestintä nopeasti ja helposti eri tilanteissa (mm. messut, tutustumisretket, kasvihuone).

Itselleni kirkkaimmin kahden päivän esityksistä jäivät mieleen Leena Tornbergin ja Mika Sihvosen esitys tarinankerronnasta, josta esimerkkinä oli museossa prinsessan päiväkirja Facebook-muodossa. Näin houkutellaan myös nuoria kävijöitä. HAMK Mobiilistissa olemme lähteneet työstämään myös mobiilitarinoita, joilla voidaan kertoa käytännön pikkuesimerkkejä mobiililaitteiden hyödyntämisestä. Tätä kautta syntyy oivalluksia, joiden avulla käyttäjät löytävät laitteilleen lisää käyttömahdollisuuksia. Toisena mielenkiintoisena asiana koin nousevat teemat Learning analyticsin ja Educational data miningin, joista kerrottiin Otavan Luotsin yhteydessä. Tässä pyritään jäljittämään, mitä oppija jo osaa ja mitä hänen pitäisi vielä oppia päästäkseen päämääräänsä. Henkilökohtainen osaaminen mallinnetaan ja siitä luodaan osaamiskartta eli osaamisen sormenjälki. Osaamisen sormenjälkeä voidaan hyödyntää opiskelijan motivaattorina sekä esimerkiksi muodostettaessa opiskelijaryhmiä (toisia tukevat, erilaisia vahvuuksia tai samalla tasolla olevat).

Myös Avoimet oppimisratkaisut -esitys oli hyvä. Avoimuus on jo nyt keskeinen ja tärkeä asia meille kaikille. Miksi et jakaisi hyviä käytäntöjä ja malleja, joita voidaan sitten yhdessä jalostaa eteenpäin. Mobiilisti jakaa omia käytäntöjään sekä kokemuksiaan mobiilipiloteista Mobiilikesäkoulussa 21.-22.5.2012. Tule tutustumaan ja kokemaan mobiiliutta aidoissa tilanteissa!

Täppäreillä uusia näkökulmia oppimiseen

HAMK Mobiilisti järjesti opiskelijoille ja opettajille tarkoitettuja yhteisiä Mobiilityöpajoja helmi-maaliskuussa Mustialassa, Lepaalla, Forssassa ja Evolla. Työpajoissa opeteltiin käyttämään tablet-laitteita ja erilaisia sovelluksia sekä pohdittiin, miten näitä voi hyödyntää oppimisessa ja opetuksessa.

Osalla opiskelijoista Mobiilipajat oli integroitu viestinnän opintojaksoon ja osa suoritti pajat osana Sosiaalisen Median 5 op -opintoja. Lepaan viestintäryhmällä oli tehtävänä toteuttaa messuprojekti. Ryhmässä otettiin heti suunnittelua ja tiedonvälitystä varten käyttöön suljettu Facebook-ryhmä ja tabletlaitteiden hyödyntäminen jatkuu vielä ainakin kuvaamisen ja reaaliaikaisen videostreamauksen sekä mahdollisesti paikkatietoasioiden ja karttojen parissa messuihin asti. Messujen aikana otettaneen käyttöön myös QR-koodit.


 

Osallistujat kokivat, että mobiililaite mahdollistaa opiskelun lähes missä tahansa; esimerkiksi verkkoluennolle osallistuminen tai oppimispäiväkirjablogin päivitys onnistuu vaikka metsästä. Netti kulkee aina mukana, jolloin erilaisten asioiden tarkistaminen on helppoa missä ja milloin tahansa; esimerkiksi puistossa tai pellolla.

Myös erilaisten sisältöjen, esim. kuvien ja videoiden, jakaminen on helppoa ja nopeaa, jolloin julkaisukynnys on matala. Samalla tekstin tuottamisen tarve vähenee. Ottamalla mobiililaite mukaan metsäkoneeseen ja kuvaamalla siellä Bambuserilla opettaja voi seurata etänä reaaliaikaisesti opiskelijan koneen käyttöä, kommentoida harjoittelua ja antaa palautetta. Tämä mahdollistaa myös palaamisen tekemiseen jälkeenpäin.

Tekemällä kasvion mobiililla suoraan Picasa-albumiin säästytään kasvien keräilyltä ja niiden liimailulta. Mukaan saadaan kätevästi myös paikkatieto, jolloin nähdään kasvien kasvupaikat suoraan kartalla. Kasvio voidaan jakaa muiden kanssa ja sitä on helppo kommentoida sekä hyödyntää opetuksessa.

Luontopoluilla voidaan ottaa käyttöön QR-koodit, jolloin kuhunkin kohteeseen voidaan liittää lisämateriaalia ja -tietoa, vaikkapa kuvia, videoita tai tehtäviä.

Mobiililaitteiden kustannukset herättivät keskustelua. Sovelluksissa on totuttu ilmaisuuteen ja tällaisia sovelluksia löytyykin paljon. Haasteeksi koettiin joidenkin sovellusten jatkuvan päivittymisen aiheuttama uudelleen opiskelu. Myös tekijänoikeuksista ja siitä, mitä yleensäkin verkkoon kannattaa jakaa, keskusteltiin erityisesti kuvaamisen yhteydessä.

Opettajien kanssa työ jatkuu vielä huhtikuun opettajapajoissa, joissa integroidaan mobiiliutta heidän omiin opintojaksoihinsa.

Jaana ja Johanna

Mobiilisti tuottaminen ei vielä ole oppimista

Maaliskuussa Mobiilisti-hanke seilasi Opetushallituksen vuotuisessa Myötätuulessa –seminaarissa toisten ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden seurassa. Seminaarin tavoitteena on mm. edistää verkostoitumista ja tuoda esiin hyviä käytäntöjä sovellettavaksi. Kyllä nämä tavoitteet täyttyivät hyvin, ja menomatkan rivakka talvituuli ravisteli pohdintoja ”päästä pädille”. 
Seminaarin materiaaliin voit tutustua täällä.

MOBIILIOPPIMINEN JA TYÖELÄMÄTAIDOT

Mobiilioppimisen näkökulmasta Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kävi läpi listan tulevaisuuden työelämätaitoja. Näiden pohjalta päädyimme Mervi Janssonin kanssa taas kerran pohtimaan sitä, miten mobiilioppiminen voi omalta osaltaan vastata näihin haasteisiin. Ei ollut vaikeaa löytää perusteita ja keskustelun pohjalta syntyi StripDesigner-sovelluksella tehty sarjakuva. 

MITEN OLISI VÄRIKÄS LIMUSIINI?  

Erikoissuunnittelija Teemu Moilanen Itä-Suomen yliopistosta tarjosi yleisölle virkistävät metaforat oppimisympäristöihin: "One size fits all" ja "Fits for me". Ajelisitko sinä mieluummin itse varustellulla limusiinilla haluamiasi reittejä vai istuisitko samanlaisella puistonpenkillä kuin muutkin sata retkeilijää ympärilläsi? Maailma taskussa tuo oppimisen hipaisun päähän ja voit kertoa siitä myös takaisin päin koko maailmalle.

Mobiilioppimisen näkökulmasta organisaation tarjoamat suljetut ympäristöt ovat lähestulkoon aina mahdottomia käyttää. Toisaalta vapaasti valittavat työkalut ja ympäristöt tuovat mukanaan tiedon omistajuuden muutoksen ja sitä kautta suuremman kulttuurinmuutoksen osaksi oppilaitoksen arkea. IT ja pedagogiikka ovat monessa oppilaitoksessa viimeistään nyt pakotetut todella kohtaamaan toisensa. Asia, johon viittasi myös Mervi Jansson ITK:n innoittamassa blogitekstissään.

Olemme matkalla kohti helppoa, joustavaa, pelillistä, yhteisöllistä, lisättyä todellisuutta, autenttista, kansainvälisempää, minimalistista, listasi Teemu Moilanen. Matkalla olemisen ajatus helpottaa; olemme matkalla, ei siis tarvitse vielä olla perillä ja valmis. Muutos tapahtuu vähitellen, käytännön askelten kautta. Oikeastaan koko valmiiksi tulemisen ajatuskin on eilispäivää, mutta miksi se on meissä niin tiukasti sisäänrakennettuna? Yhden asian päättyminen on aina uuden alku mutta tarvitaan rohkeutta astua eteenpäin.

TUOTTAMINEN ITSESSÄÄN EI RIITÄ

Myötätuulessa-seminaarin toisena päivänä osallistuin teemaryhmään, joka käsitteli monimuotoisia ohjaus- ja oppimisympäristöjä. Puheenvuoroista nousi esille monimediaisen materiaalin tuottamisen helppous ja hauskuus, kun se tehdään osaavasti ja ohjatusti. Vielä kuitenkin painiskellaan välimaastossa, jossa kartoitetaan sopivia laitteita, verkkoympäristöjä, sosiaalisen median välineitä ja selkeitä sovelluksia. Entä opiskelijoiden omat laitteet, "bring your own device" (byod)-mahdollisuus?

Omnian Mobiilisti-hankkeen osatoteutuksessa on tehty ensimmäiset mobiilioppimisen kokeilut syksyllä 2011 ja tänä keväänä 2012. Olemme oppineet paljon. Mobiilioppimisen toteutusten aloittaminen osana opetusta vaatii laitteisiin, sovelluksiin ja verkkoympäristöihin tutustumista. Se on sekä opettajien että opiskelijoiden tehtävä ja henkilöstä riippuen ottaa enemmän tai vähemmän aikaa. Lähtökohtana on kuitenkin aina oppiminen ja siihen on myös palattava teknisen tutustumismatkan jälkeen. 

Kun hienojen videoiden ja kuvaesitysten tekeminen mobiililaitteilla on helppoa ja aikaa on rajallisesti, voi reflektointi unohtua ja keskitytään helposti vain tuottamiseen (mikä on toki hauskaa ja opettavaista sekin). Oppimisen tavoitteet ja niiden arvioinnin tärkeys eivät kuitenkaan menetä merkitystään. Opettajalta vaaditaan pedagogista näkemystä ja prosessin hallintaa. Suunnittelun tukena voi hyödyntää valmiita pedagogisia malleja.

Tarvitaan toistoja ja tuotetun materiaalin peilaamista opittavaan asiaan, käsitteisiin ja toimintamalleihin. Aina tulisi kysyä: ”miksi videoimme”, ”miksi teemme käsitekartan”, ”miksi sarjakuva olisi tähän hyvä”? Ja sen jälkeen alkaa varsinaisen prosessin pohdinta: ”miten ohjaan tämän niin, että opiskelijat oppivat”. Tarvitaan vertaistukea, yhteisopettajuutta ja teknistä ja pedagogista ohjaamista. Aika ja kiireettömyys eivät olisi pahitteeksi. Ja aivan aluksi tarvitaan johdon tuki kehittämiselle.

Esitys mobiilioppimisen organisointiin liittyvistä asioista 

Loppukaneettina täytyy todeta, että laivaseminaari on liikkeestä huolimatta ehkä staattisin seminaarimuoto. Laivaseminaarissa huomaan, miten ajasta ja paikasta riippumattomuus sekä verkkoyhteyksien päässä oleminen on jo niin kiinteä osa omaa elämää, että kaksi päivää laivalla on ehdoton maksimiannos, vaikka seura olisi aivan parasta mahdollista. 

Mobiilius osana opintojaksoa

Osallistun Mobiilisti-hankkeeseen HAMKin mOppimispolku-ryhmässä. Ryhmän tavoitteena on tuottaa materiaalia, jonka avulla mobiilius voidaan integroida opetukseen. Materiaali mielestäni voisi olla malli (prosessikaavio) sekä ohjeistusta, tai ikään kuin muistilista siitä mitä tulee ottaa huomioon, jotta opiskelijat kykenevät hyödyntämään älykännyköitä oppimisessa. Jokainen ryhmän jäsen joko tänä keväänä tai ensi syksynä testaa mobiililaitteiden käyttöä osana opintojaksoa. Kokemusten perusteella ensi syksynä laaditaan ensimmäinen kooste niistä hyvistä käytänteistä, joita löysimme.

Viimeisimmässä ryhmän palaverissa keskustelimme siitä, mitä mobiilius käytännössä opintojaksoilla tarkoittaa. Koska olemme tämän asian suhteen vielä alkutaipaleella, sujahti keskustelu aika lailla teknisiin kysymyksiin. Pedagogiset näkökulmat tulevat toivon mukaan vahvemmin esille jatkossa.

Paljon keskustelua herätti se, että millä tavoin opiskelijoille viestitetään sellaisilla opintojaksoilla, joissa käytetään pääasiallisena foorumina älykännyköitä. Perinteinen viestintä tapahtuu sähköpostilla tai moodle-alustan uutiset-foorumin välityksellä. Mitä uutta mobiilius tuo viestintään opiskelijoille? Lähetetäänkö tekstiviestejä ja mitäs jo opiskelija haluaa kysyä lisää? Voiko tekstiviestipalvelu olla kaksisuuntaista? Vai olisiko viestintä koottuna esimerkiksi opintojaksoa varten rakennetulle google-sivun ilmoitustaululle? Miten ilmoitustaulun sisältö näyttäytyy älykännyköissä?

Ryhmässä pohdintaa aiheutti myös mobiililaitteiden tallenteet: minne opiskelijat voisivat niitä palauttaa niin, että muut voisivat tarvittaessa tutustua materiaaliin ja että opettaja voisi niitä tarkastella ja kommentoida. Mahdollisuuksia on lukematon määrä.

Aion itse keväällä tilata viisi tablettia opiskelijoille. Laitteilla on tarkoitus tallentaa viherrakentamisen työsuorituksia. Kysymyksessä voisi siis olla demonstraatio siitä, miten esimerkiksi vihervalvoja voisi dokumentoida rakentamistoimenpiteitä videon kuvien ja muistiinpanojen avulla. Videomateriaalia voisi hyödyntää mahdollisesti myös opetuksessa.

Kevään testauksen on ensimmäinen laatuaan ja käytännön toteutuksen kannalta on vielä runsaasti avoimia kysymyksiä. Viikko sitten kerroin opiskelijoille tablettien käytöstä ja ensimmäinen reaktio oli ihan positiivinen. Toukokuun mobiilikesäkoulussa olisi tarkoitus kertoa ensikokemuksia edellä mainitusta testauksesta.

Nyt ei auta muuta kuin tilata laitteet ja aloittaa toteutuksen suunnittelu. Tärkeimpänä asia tällä hetkellä mielestäni on se, miten ohjeista opiskelijoita käyttämään laitteita ja minne tallenteet siirretään muiden tarkasteltavaksi.

Terveisin: Hannu Äystö, HAMK

Mobiilisti kysyy

Mobiilisti kysyy ITK-päivillä 2012 osallistujilta:

• Miten käytät älypuhelintasi tai tablet-laitettasi hyödyksi työssä tai vapaa-aikana?
• Millä tavalla / mihin asioihin haluaisit käyttää älypuhelinta tai tablet-laitetta hyödyksi työssä tai vapaa-aikana?

ITK-päiväosallistujat vastaavat kysymykseen kirjoittamalla ajatuksiaan tämän blogikirjoituksen kommenttikenttään.

Vastaaminen tapahtuu joko käyttämällä omaa mobiililaitetta tai vastaamalla Mobiilisti-hankkeen Samsung Galaxy Tab -laitteella. Vastaaminen saattaa tapahtua myös omalla tietokoneella.

Pedagogiset mallit mobiilioppimisen tukena

Saimme kuunnella Pasi Silanderin asiantuntevaa luentoa 12.4.2012 Hamk ammatillisella opettajakorkeakoululla aiheesta pedagogiset mallit mobiilioppimisen tukena. Yhteenvedoksi suunniteltiin seinälle ripustettavaa, paperista julistetta malleista ja niiden käyttötarkoituksesta. Visuaalisuus auttaa omaksumaan ja oppimaan uutta tietoa, jonka vuoksi me opettajatkin halusimme kuvia. Odotan innolla kaaviokuvaa työhuoneeni seinälle! Kertausta ja toistoa - tässä vielä otsikkotasolla pieni pala Pasi Silanderin soveltamista malleista kiinnostuneille. Pasi Silander sovelsi mobiilinäkökulmat aikaisemmin kehitettyihin erilaisiin pedagogisiin malleihin. Hän esitteli meille kuusi erilaista mallia. Lisää malleja odotetaan syntyvän nyt, kun päästiin käsitykseen, miten niitä mobiilimaailmaan voisi soveltaa. Yhteistä kaikissa malleissa on niiden sopivuus autentisiin oppimistilanteisiin, ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi työpaikoilla oppimiseen.

1. Työvaiheiden tai prosessin opettelu. Tämä sopii erityisesti kaikkeen proseduraalisen tiedon tai toimintaprosessien opetteluun esimerkiksi työpaikoilla. Autentisissa tilanteissa on keskeistä ohajata oppijan havainnointi niin kokonaisprosessiin kuin prosessin yksittäisiin vaiheisiinkin. Autentisten tilanteiden prosessin ja työvaiheiden taltiointi mobiililaitteilla sekä taltioidun tiedon prosessointi, jäsetäminen ja analysointi jälkikäteen tuovat oppimisen ratkaisun. Malli on seitsemän vaiheinen ja tuleekin varmistaa, että kaikki kohdat toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan, jottei oppimisprossi jää kesken.

2. AEFIRIP-malli. Tässä mallissa nähdään mobiilioppimisprosessi oppijan aktiivsena tiedonrakenteluprosessina, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. Oppija toimii interaktiossa ympäristön ja muiden oppijoiden kanssa. Mobiilien vahvuus tässä mallissa on erityissti oppimisen ohjauksessa ja oppimisprossin dokumentoinnissa, joka tapahtuu autentisissa ympäristöissä. Mallin avulla voi suunnitella pedagogisesti mielekkään ja intentionaalisen mobiilioppimisen prosessin, jossa oppijan oppimista tuetaan ja ohjataan mobiilioppimistilanteissa.

3. Case-pohjainen mobiilioppiminen. Jotta tämän mallin tavoitteet täyttyvät, pitää ottaa tarkasteluun usea case eli tapaus, joita lähdetään analysoimaan. Yhtä tapausta ei käytetä kokonaisuutena, vaan kustakin tapauksesta nostetaan esille tietyt asiat. Havainnointia tuetaan mobiililaitten. Näin saadaan havainnoitua myös tiettyä yleistettävyyttä asioille, kun tarkastellaan, mitä yhteistä tapauksista löytyy.

4. Mobiilibongaus. Tämä tuntui olevan tilaisuuden yleisön suosikkimenetelmä. Mentelmän avulla rakennetaan oppimisprosessi, jossa tietoa etsitään autenttisista ympäristöistä, se tallennetaan mobiililaitteella, analysoidaan (tunnistetaan), luokitellaan ja tarkastellaan kokonaisuutena. Kiintoisa kohta tässä oppimisprosessissa on notaatio-vaihe. Tämä tarkoittaa ajattelustrategiaa siitä, miten tunnistaminen tapahtuu. Notaatiot voidaan mobiilisti tuotetun aineiston päälle viedä uusin keinon, esim. äänellä, puhekuplin jne.

5. Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu. Malli perustuu oman toiminnan analysointiin autenttisissa tilanteissa. Se lähtee ongelman asettelusta ja tilanteiden taltioinnista vastaten kysymyksiin mitä ja miten. Analysointi tapahtuu ääneen ajattelemalla (annotointi) tuotetun materiaalin päälle. Reflektointi tapahtuu mobiilioppimispäiväkirjaan vastaten kysymykseen miksi.

6. Mobile inquiry learning. Malli pohjautuu tutkivaan oppimiseen, jonka eri vaiheissa hyödynnetään mobiililaitteita tiedonhankinnassa. Kerätyn tiedon perusteella päädytään ongelmanratkaisuprosessiin, jossa tehdään päätökset toiminnasta. Malli päättyy reflektion tekemiseen, jonka tulos hyödyttää oppijaa seuraavissa työtehtävissä ja sen ongelmissa.

Mallien vaiheista kiinnostuneille on lisätietoja luvassa mobiilistin sivuilla. Visuaalisuus auttaa hahmottamaan nämä mallit, jonka jälkeen on hyvä lähteä tutustumaan malleihin omien opetuskokonaisuuksien kautta.

Lähde: Pasi Silander. 12.4.2012

Kirjoittajat: Anne-Maria Korhonen ja Sanna Ruhalahti / HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu