Saimme kuunnella Pasi Silanderin asiantuntevaa luentoa 12.4.2012 Hamk ammatillisella opettajakorkeakoululla aiheesta pedagogiset mallit mobiilioppimisen tukena. Yhteenvedoksi suunniteltiin seinälle ripustettavaa, paperista julistetta malleista ja niiden käyttötarkoituksesta. Visuaalisuus auttaa omaksumaan ja oppimaan uutta tietoa, jonka vuoksi me opettajatkin halusimme kuvia. Odotan innolla kaaviokuvaa työhuoneeni seinälle! Kertausta ja toistoa - tässä vielä otsikkotasolla pieni pala Pasi Silanderin soveltamista malleista kiinnostuneille. Pasi Silander sovelsi mobiilinäkökulmat aikaisemmin kehitettyihin erilaisiin pedagogisiin malleihin. Hän esitteli meille kuusi erilaista mallia. Lisää malleja odotetaan syntyvän nyt, kun päästiin käsitykseen, miten niitä mobiilimaailmaan voisi soveltaa. Yhteistä kaikissa malleissa on niiden sopivuus autentisiin oppimistilanteisiin, ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi työpaikoilla oppimiseen.
1. Työvaiheiden tai prosessin opettelu. Tämä sopii erityisesti kaikkeen proseduraalisen tiedon tai toimintaprosessien opetteluun esimerkiksi työpaikoilla. Autentisissa tilanteissa on keskeistä ohajata oppijan havainnointi niin kokonaisprosessiin kuin prosessin yksittäisiin vaiheisiinkin. Autentisten tilanteiden prosessin ja työvaiheiden taltiointi mobiililaitteilla sekä taltioidun tiedon prosessointi, jäsetäminen ja analysointi jälkikäteen tuovat oppimisen ratkaisun. Malli on seitsemän vaiheinen ja tuleekin varmistaa, että kaikki kohdat toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan, jottei oppimisprossi jää kesken.
2. AEFIRIP-malli. Tässä mallissa nähdään mobiilioppimisprosessi oppijan aktiivsena tiedonrakenteluprosessina, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. Oppija toimii interaktiossa ympäristön ja muiden oppijoiden kanssa. Mobiilien vahvuus tässä mallissa on erityissti oppimisen ohjauksessa ja oppimisprossin dokumentoinnissa, joka tapahtuu autentisissa ympäristöissä. Mallin avulla voi suunnitella pedagogisesti mielekkään ja intentionaalisen mobiilioppimisen prosessin, jossa oppijan oppimista tuetaan ja ohjataan mobiilioppimistilanteissa.
3. Case-pohjainen mobiilioppiminen. Jotta tämän mallin tavoitteet täyttyvät, pitää ottaa tarkasteluun usea case eli tapaus, joita lähdetään analysoimaan. Yhtä tapausta ei käytetä kokonaisuutena, vaan kustakin tapauksesta nostetaan esille tietyt asiat. Havainnointia tuetaan mobiililaitten. Näin saadaan havainnoitua myös tiettyä yleistettävyyttä asioille, kun tarkastellaan, mitä yhteistä tapauksista löytyy.
4. Mobiilibongaus. Tämä tuntui olevan tilaisuuden yleisön suosikkimenetelmä. Mentelmän avulla rakennetaan oppimisprosessi, jossa tietoa etsitään autenttisista ympäristöistä, se tallennetaan mobiililaitteella, analysoidaan (tunnistetaan), luokitellaan ja tarkastellaan kokonaisuutena. Kiintoisa kohta tässä oppimisprosessissa on notaatio-vaihe. Tämä tarkoittaa ajattelustrategiaa siitä, miten tunnistaminen tapahtuu. Notaatiot voidaan mobiilisti tuotetun aineiston päälle viedä uusin keinon, esim. äänellä, puhekuplin jne.
5. Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu. Malli perustuu oman toiminnan analysointiin autenttisissa tilanteissa. Se lähtee ongelman asettelusta ja tilanteiden taltioinnista vastaten kysymyksiin mitä ja miten. Analysointi tapahtuu ääneen ajattelemalla (annotointi) tuotetun materiaalin päälle. Reflektointi tapahtuu mobiilioppimispäiväkirjaan vastaten kysymykseen miksi.
6. Mobile inquiry learning. Malli pohjautuu tutkivaan oppimiseen, jonka eri vaiheissa hyödynnetään mobiililaitteita tiedonhankinnassa. Kerätyn tiedon perusteella päädytään ongelmanratkaisuprosessiin, jossa tehdään päätökset toiminnasta. Malli päättyy reflektion tekemiseen, jonka tulos hyödyttää oppijaa seuraavissa työtehtävissä ja sen ongelmissa.
Mallien vaiheista kiinnostuneille on lisätietoja luvassa mobiilistin sivuilla. Visuaalisuus auttaa hahmottamaan nämä mallit, jonka jälkeen on hyvä lähteä tutustumaan malleihin omien opetuskokonaisuuksien kautta.
Lähde: Pasi Silander. 12.4.2012
Kirjoittajat: Anne-Maria Korhonen ja Sanna Ruhalahti / HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
1. Työvaiheiden tai prosessin opettelu. Tämä sopii erityisesti kaikkeen proseduraalisen tiedon tai toimintaprosessien opetteluun esimerkiksi työpaikoilla. Autentisissa tilanteissa on keskeistä ohajata oppijan havainnointi niin kokonaisprosessiin kuin prosessin yksittäisiin vaiheisiinkin. Autentisten tilanteiden prosessin ja työvaiheiden taltiointi mobiililaitteilla sekä taltioidun tiedon prosessointi, jäsetäminen ja analysointi jälkikäteen tuovat oppimisen ratkaisun. Malli on seitsemän vaiheinen ja tuleekin varmistaa, että kaikki kohdat toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan, jottei oppimisprossi jää kesken.
2. AEFIRIP-malli. Tässä mallissa nähdään mobiilioppimisprosessi oppijan aktiivsena tiedonrakenteluprosessina, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. Oppija toimii interaktiossa ympäristön ja muiden oppijoiden kanssa. Mobiilien vahvuus tässä mallissa on erityissti oppimisen ohjauksessa ja oppimisprossin dokumentoinnissa, joka tapahtuu autentisissa ympäristöissä. Mallin avulla voi suunnitella pedagogisesti mielekkään ja intentionaalisen mobiilioppimisen prosessin, jossa oppijan oppimista tuetaan ja ohjataan mobiilioppimistilanteissa.
3. Case-pohjainen mobiilioppiminen. Jotta tämän mallin tavoitteet täyttyvät, pitää ottaa tarkasteluun usea case eli tapaus, joita lähdetään analysoimaan. Yhtä tapausta ei käytetä kokonaisuutena, vaan kustakin tapauksesta nostetaan esille tietyt asiat. Havainnointia tuetaan mobiililaitten. Näin saadaan havainnoitua myös tiettyä yleistettävyyttä asioille, kun tarkastellaan, mitä yhteistä tapauksista löytyy.
4. Mobiilibongaus. Tämä tuntui olevan tilaisuuden yleisön suosikkimenetelmä. Mentelmän avulla rakennetaan oppimisprosessi, jossa tietoa etsitään autenttisista ympäristöistä, se tallennetaan mobiililaitteella, analysoidaan (tunnistetaan), luokitellaan ja tarkastellaan kokonaisuutena. Kiintoisa kohta tässä oppimisprosessissa on notaatio-vaihe. Tämä tarkoittaa ajattelustrategiaa siitä, miten tunnistaminen tapahtuu. Notaatiot voidaan mobiilisti tuotetun aineiston päälle viedä uusin keinon, esim. äänellä, puhekuplin jne.
5. Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu. Malli perustuu oman toiminnan analysointiin autenttisissa tilanteissa. Se lähtee ongelman asettelusta ja tilanteiden taltioinnista vastaten kysymyksiin mitä ja miten. Analysointi tapahtuu ääneen ajattelemalla (annotointi) tuotetun materiaalin päälle. Reflektointi tapahtuu mobiilioppimispäiväkirjaan vastaten kysymykseen miksi.
6. Mobile inquiry learning. Malli pohjautuu tutkivaan oppimiseen, jonka eri vaiheissa hyödynnetään mobiililaitteita tiedonhankinnassa. Kerätyn tiedon perusteella päädytään ongelmanratkaisuprosessiin, jossa tehdään päätökset toiminnasta. Malli päättyy reflektion tekemiseen, jonka tulos hyödyttää oppijaa seuraavissa työtehtävissä ja sen ongelmissa.
Mallien vaiheista kiinnostuneille on lisätietoja luvassa mobiilistin sivuilla. Visuaalisuus auttaa hahmottamaan nämä mallit, jonka jälkeen on hyvä lähteä tutustumaan malleihin omien opetuskokonaisuuksien kautta.
Lähde: Pasi Silander. 12.4.2012
Kirjoittajat: Anne-Maria Korhonen ja Sanna Ruhalahti / HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti