Tänä keväänä minulla on ohjattavana työssäoppimisessa viime syksynä aloittanut peruskoulupohjainen majoitus- ja ravitsemispalveluiden koulutusohjelmaa suorittava ryhmä. Ryhmässä on 15 opiskelijaa ja he suorittavat helmi-toukokuun ajan työssäoppimista alan perustehtävissä hotellin ravintolassa tai henkilöstöravintolassa.
Työpaikan löytyminen oli aluksi melko haastavaa, sillä minulla ei ollut lainkaan opetustunteja heille, joten näimme vain kun kutsuin heidät TOP ohjaustunneille. Kun ei opeta ryhmälle mitään, kutsut eivät välttämättä mene perille tai tavoita opiskelijoita kun "ei tiedä kuka toi on kun kutsuu ja miksi". Olen huomannut kuinka tärkeää on opiskelijaan tutustuminen ennen työssäoppimisen ohjaamisen aloittamista.
Tämä on minulle uusi tilanne ja olen kokenut ryhmän ohjaamisen melko haastavaksi ja tiedonvälitys on ollut hyvin haastavaa. Osa lukee sähköpostia, osa ei. Osa haluaa Whatsapp viestittelyä. Osalle menee tekstiviestit perille, osalle ei. Osalla on vaihtunut numero, näyttörikki, ei saldoa.. Olen kuullut kaikki mahdolliset selitykset viestieni tavoittamattomuuteen.
Olen nyt päättänyt kokeilla heidän tavoittamistaan ja tiedonjakoa blogilla ja olen luonut Bloggeriin heitä varten oman top -ohjaussivun. Saa nähdä miten se otetaan vastaan. Olen suunnitellut niin sanottuja viikkoasioita tai -kysymyksiä, joita sinne laitan.
Toivon, että tästä blogista tulisi ryhmälle kanava, jossa he myös jakaisivat ja kommentoisivat viestejä ja tietoja. Toivon, että se myös lähentäisi heitä ja vahvistaisi ryhmäidentiteettiä. Toivon, että he saisivat toisiltaan tukea, sillä ovat nyt oikeassa työelämässä ja siellä tulee vastaan milloin mitäkin. Blogi jää myös muistoksi tästä harjoittelusta.
Olen käyttänyt bloggeria pari vuotta, mutta en tässä tarkoituksessa. Sivun tekemiseen olen käyttänyt muutamia tunteja, testannut ja koittanut miltä se näyttää. Löydät sen nimellä oppimista työelämässä myöhemmin keväällä, jos kiinnostaa katsoa. Sen olisi tarkoitus elää toukokuun 2014 loppuun.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ammatillinen opettaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ammatillinen opettaja. Näytä kaikki tekstit
maanantai 10. maaliskuuta 2014
sunnuntai 2. maaliskuuta 2014
Isona opetusmenetelmien erikoisasiantuntijaksi?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi tammikuussa raportin tietotekniikan vaikutuksista Suomen työllisyyteen. Raportin pohjalta YLE julkaisi listauksen siitä, millä todennäköisyydellä eri ammatit katoavat. Nopealla vilkaisulla opetusalalla tuntuu työsarkaa riittävän ja puhelinmyyjäksi ei kannata haaveilla ryhtyvänsä. Epätodennäköisimmin katoavista ammateista kolmanneksi viimeinen oli “opetusmenetelmien erikoisasiantuntijat”, mistä virisi keskustelua yhteisömanagereiden, somekouluttajien, mobiilineuvojien, verkkotutoreiden, nettikätilöiden, valveutuneiden opettajien ja rehtoreiden keskuudessa tvt-some-foorumeilla. Monet heistä ovat tehneet suurella sydämellä työtänsä jo pitkään ja asiantuntemustaan todella avoimesti jakaen.
Artikkelin luettuani ajattelin, että minäpäs rupean isona opetusmenetelmien erikoisasiantuntijaksi. Eipä olisi pelkoa ammatin vanhenemisesta ja nythän minulla on hyvää pohjaa mobiilioppimisen ja pilvipalveluiden saralta. Sitten aloin miettiä, että mitä pitäisi tehdä. Perehtyä opetusmenetelmiin? Kokeilla uusia aktivoivia juttuja, palveluita, sovelluksia? Kouluttaa? Ei kuulostanutkaan enää niin hienolta tai erikoiselta, pikemminkin tutulta. Ja eikö jokaisen opettajan tulisi olla opetusmenetelmien erikoisasiantuntija, opittavan substanssin ja opiskelijaryhmän ohjatessa menetelmien käyttöä?
Tosiasia on se, että opettajilla on kädet täynnä monenlaista työtä, eikä työelämän, mediamaailman ja oppimiskulttuurin muutos ole aina se ensimmäinen asia, jota pohditaan työpäivän jälkeen. Ammatillisella puolella olen huomannut opettajien voimaantuvan yhteisopettajuudesta, pienestä keskusteluhetkestä hieman ulkopuolisen kanssa ja siitä, että he saavat arkisille pedagogisille tai teknisille kysymyksille nopean tuen. Jotta opettaja saisi mahdollisuuden kehittyä jatkuvasti tulevaisuuden opetusmenetelmien erityisasiantuntijana, tulisi vahvistaa pedagogisteknisiä ja teknispedagogisia tuki- ja vertaistukikäytäntöjä oppilaitosten sisällä ja valtakunnallisissa verkostoissa. Miksi? Koska menetelmämaailma virtaa, sovellukset päivittyvät, kaikilla ei ole samanlainen tyyli tehdä asioita ja opiskelijat tuovat oman verkko-osaamisensa soppaan mukaan. Ja onhan näitä jo luotukin, mutta monessa oppilaitoksessa asiaa hoitaa oman opetustyön ohella verkkotutor tai moodlevastaava, jolle on allokoitu tunti teknisiin tukihommiin, kun se on aina ollut näppärä käyttämään systeemejä.
Olen toiminut Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, InnoOmnian yksikössä mobiilineuvojana/mobiilioppimisen ohjaajana ja Mobiilisti-hankkeen osatoteutuksen projektipäällikkönä vuodesta 2011 lähtien, kohta kolme vuotta. Läheisenä työparina on ollut reilun parin vuoden ajan Pete Stockley. Minä katson asiaa pedagogisesta ja Pete teknisestä vinkkelistä. Yleensä ymmärrämme hyvin toisiamme ja puhumme tekniikkaa ja pedagogiikkaa sujuvasti sekaisin, samoin kuin englantia ja suomeakin. Kunnioitamme toistemme näkökulmia ja pyrimme antamaan kokonaisvaltaista ohjausta sitä haluaville opettajille.
Yksi osa työtämme on se, että oveen koputetaan ja opettaja kysyy jotain nopeaa laite- tai sovellusasiaa, suunnitteluaikaa seuraavalle mobiilioppimisen toteutukselle tai apua siihen, että video ei ota latautuakseen YouTubeen. Usein vastauksia etsitään, pohditaan tai opetellaan yhdessä, sillä valmiita ei ole antaa. Yhä useammin soitto tai viesti tulee toisesta oppilaitoksesta. Toteutamme Oppimisratkaisut-tiimissä myös opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteenani on jakaa opittua ja koettua avoimesti Omnian sisällä, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä siten, että kohderyhmä saisi aina myös käsin kosketeltavan omakohtaisen kokemuksen mobiililaitteista oppimisen tukena. Koska resurssini tulevat hankerahoista, kertailen hanketavoitteita ja -budjetteja, käynnistelen sopivia toteutuksia, teen perusteltuja hankintoja ja raportoin tekemisistäni verkossa jakaen ja virallisesti lomakkeisiin kirjoitellen. Tein työstäni meemin, joka hieman karrikoiden kertoo eri näkökulmista työhöni.
Omniassa tilanne on hyvä siinä mielessä, että digitaalisuus, mobiililaitteet ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat hyväksytty osa strategiaa ja on perustettu organisaatiotasolla mobiilityöryhmä viemään asioita eteenpäin. Monet opettajat ovat aktivoituneet itse ja lähteneet tekemään kokeiluja somen ja mobiilioppimisen maailmassa. Silloin kun menetelmäflow antaa vielä odottaa itseään ja askelet tuntuvat aina ensiaskeleilta, niin verkon vertaistuki voimaannuttaa dataavia digipedamentoreita ympäri maan.
Pauliina Venho
Artikkelin luettuani ajattelin, että minäpäs rupean isona opetusmenetelmien erikoisasiantuntijaksi. Eipä olisi pelkoa ammatin vanhenemisesta ja nythän minulla on hyvää pohjaa mobiilioppimisen ja pilvipalveluiden saralta. Sitten aloin miettiä, että mitä pitäisi tehdä. Perehtyä opetusmenetelmiin? Kokeilla uusia aktivoivia juttuja, palveluita, sovelluksia? Kouluttaa? Ei kuulostanutkaan enää niin hienolta tai erikoiselta, pikemminkin tutulta. Ja eikö jokaisen opettajan tulisi olla opetusmenetelmien erikoisasiantuntija, opittavan substanssin ja opiskelijaryhmän ohjatessa menetelmien käyttöä?
Tosiasia on se, että opettajilla on kädet täynnä monenlaista työtä, eikä työelämän, mediamaailman ja oppimiskulttuurin muutos ole aina se ensimmäinen asia, jota pohditaan työpäivän jälkeen. Ammatillisella puolella olen huomannut opettajien voimaantuvan yhteisopettajuudesta, pienestä keskusteluhetkestä hieman ulkopuolisen kanssa ja siitä, että he saavat arkisille pedagogisille tai teknisille kysymyksille nopean tuen. Jotta opettaja saisi mahdollisuuden kehittyä jatkuvasti tulevaisuuden opetusmenetelmien erityisasiantuntijana, tulisi vahvistaa pedagogisteknisiä ja teknispedagogisia tuki- ja vertaistukikäytäntöjä oppilaitosten sisällä ja valtakunnallisissa verkostoissa. Miksi? Koska menetelmämaailma virtaa, sovellukset päivittyvät, kaikilla ei ole samanlainen tyyli tehdä asioita ja opiskelijat tuovat oman verkko-osaamisensa soppaan mukaan. Ja onhan näitä jo luotukin, mutta monessa oppilaitoksessa asiaa hoitaa oman opetustyön ohella verkkotutor tai moodlevastaava, jolle on allokoitu tunti teknisiin tukihommiin, kun se on aina ollut näppärä käyttämään systeemejä.
Yksi osa työtämme on se, että oveen koputetaan ja opettaja kysyy jotain nopeaa laite- tai sovellusasiaa, suunnitteluaikaa seuraavalle mobiilioppimisen toteutukselle tai apua siihen, että video ei ota latautuakseen YouTubeen. Usein vastauksia etsitään, pohditaan tai opetellaan yhdessä, sillä valmiita ei ole antaa. Yhä useammin soitto tai viesti tulee toisesta oppilaitoksesta. Toteutamme Oppimisratkaisut-tiimissä myös opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteenani on jakaa opittua ja koettua avoimesti Omnian sisällä, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä siten, että kohderyhmä saisi aina myös käsin kosketeltavan omakohtaisen kokemuksen mobiililaitteista oppimisen tukena. Koska resurssini tulevat hankerahoista, kertailen hanketavoitteita ja -budjetteja, käynnistelen sopivia toteutuksia, teen perusteltuja hankintoja ja raportoin tekemisistäni verkossa jakaen ja virallisesti lomakkeisiin kirjoitellen. Tein työstäni meemin, joka hieman karrikoiden kertoo eri näkökulmista työhöni.
Omniassa tilanne on hyvä siinä mielessä, että digitaalisuus, mobiililaitteet ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat hyväksytty osa strategiaa ja on perustettu organisaatiotasolla mobiilityöryhmä viemään asioita eteenpäin. Monet opettajat ovat aktivoituneet itse ja lähteneet tekemään kokeiluja somen ja mobiilioppimisen maailmassa. Silloin kun menetelmäflow antaa vielä odottaa itseään ja askelet tuntuvat aina ensiaskeleilta, niin verkon vertaistuki voimaannuttaa dataavia digipedamentoreita ympäri maan.
Pauliina Venho
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)