Pelillistä oppimista

Peliala on edelleen huimassa nousussa ja mobiilipelien kasvu on n. 35 % vuodessa. Eikä mikään ihme: esimerkiksi Suomessa käytetään eri medioiden seuraamiseen Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Niemisen mukaan 8 tuntia 39 minuuttia päivittäin. Tästä osa selittyy sillä, että yhtä aikaa käytetään sekä televisiota että mobiililaitetta surffaillen, pelaten ja myös oppien.

Pelit koukuttavat ja houkuttavat. Lapsille mobiilipelien pelaaminen on kiinnostavaa, innostavaa ja luontaista. Valmiita oppimispelejäkin löytyy jo runsaasti; niin tietokoneella kuin mobiililla pelattavaksi. Ammatillisen opetuksen pelillistäminen on yksi seuraavista askelista. Tähän liittyvät niin elämyksellisyys, virtuaalisuus, tavoitteellisuus ja palkitseminen kuin erilaisen datan keruu.

Kävin tällä viikolla muutaman muun HAMKilaisen kanssa tutustumassa Turku Science Parkiin sekä Turku AMKn peliopetukseen.

Turku AMKssa pelialan opetus on viety käytännön tekemisen tasolle. Opiskelijat ovat mukana Turku Game Labissa, jossa he tekevät erilaisia pelejä osana portfoliotaan. Pelejä esitellään julkisesti ICT showroomissa. Yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään ja tätä kautta opiskelijat ovat valmistuessaan jo kiinni työelämässä. Yliopiston kanssa järjestetään pelialan täydennyskoulutusta. Ympäristö on hedelmällinen ja inspiroiva tuottaen uusia ideoita ja innovaatioita. Pelit ovat paitsi viihdyttäviä myös kohdennettuja esimerkiksi konepajateollisuuden tai hyvinvointialan tarpeisiin.

Pelikehityksessä hyvä idea ja tarina, visuaalisuus, käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteet, grafiikka ja logiikka yhdistyvät. Pelillisyyttä voi tuoda opetukseen melko yksinkertaisinkin keinoin: eläydytään aiheeseen ja esitetään ryhmässä jokin tapahtuma (esim. asiakastilanne) täydentäen vaikkapa mobiilisarjakuvin ja videoin tai rakennetaan tehtäväpolkuja esimerkiksi QR-koodeja tai Grafeteeta hyödyntäen. Oppilaitoksissa voidaan hyödyntää myös eri oppimisen aloja kokoamalla eri koulutusohjelmien opiskelijoita ja opettajia yhteen ja tuottamalla yhdessä mobiilipelejä oppimistarkoitukseen.

Pelillisyys voi tapahtua yksilöinä tai ryhmässä. Se voi tapahtua todellisessa ympäristössä; sisällä tai maastossa. Peliympäristönä voi olla myös virtuaaliympäristö, tai näiden kaikkien ydistelmä. Lisätty todellisuus tuo uusia mielenkiintoisia elementtejä ja avoimet alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämiseen.

Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu

Linkkejä:
Turku Science Park
www.gameturku.fi (Yrityksiä)
www.turkugamelab.fi (Turku AMKn pelit)
Mikä on mooc
http://mooc.cs.helsinki.fi/
http://opetus.tv/
Grafetee
QR-koodiradat ja paikkatietoradat
Mobiilitentti
Lepaan Älypuisto
3D-puimuriympäristö
Luonnonvara-alan mobiilipeli (tulossa)
PhoneGap -videotutoriaali (ks. Mobiiliohjelmointi)
http://viope.com/

Mobiiliasialla Kanadassa

Kanadassa järjestettiin lokakuussa IFPRA:n (International Federation of Parks and Recreation Administration) ja ARPA:n (Alberta Recreation and Parks Association) yhteinen kongressi, jossa oli yli 500 osallistujaa 17 eri maasta. Kongressin teemana oli ` New Horizons - Learning Together´. Osallistujia olivat niin virkistys- ja viheralueista vastaavat kuin myös koulutusalan ihmiset.  Omassa puheenvuorossani kerroin mobiililaitteiden käytöstä sekä mahdollisuuksista löytää puistoista uusia ulottuvuuksia mobiililaitteiden aviulla. Puheenvuoroni aiheesta herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä.

Itse olisin odottanut saavani uutta tietoa, mutta vaikka sosiaalinen media oli vahvasti mukana kongressissa, niin muita puheenvuoroja ei aiheesta ollut. Muutoin monenlaisista ajankohtaisia teemoista liittyen viher- ja virkistysalueisiin keskusteltiin eri yhteyksissä.

Mobiilioppimista ja mobiililaitteiden käyttöä on kehitetty Lepaalla monialaisessa yhteistyössä parin viime vuoden aikana. Näkyvimpänä kehitysaskeleena on ollut Lepaan Virtuaalipuisto, jossa on tähän mennessä testattu kolmea eri sovellusta. Myös menetelmät kasviopetuksessa ja kasvien tenttimisessä kuuluvat osana tämän hetken Virtuaalipuiston kehittämiskonseptiin.

Kiitos Lepaan Virtuaalipuistotyöryhmälle, joka myös auttoi esityksen valmistelussa:  Johanna Salmia (HAMK), Annika Michelson (HAMK), Hannu Äystö (HAMK) ja Anette Ratfeltt (Laterna Vox, Norway). 

Toivoo virkistäytynyt Kanadan kävijä

Sari Suomalainen
lehtori, HAMK/Lepaa

Mobiilioppimisen aarteita - Mobiiliopas 2 valmistunut!

Mobiilisti-hankkeessa on koottu yhteen tähänastiset kokemukset, mallit ja menetelmät, erilaiset esimerkit, käyttökelpoiset toimintatavat sekä yleistä tietoa mobiiliasioista. Tästä kaikesta on muodostunut erittäin laaja materiaalipankki, aarrearkuksikin kutsuttu, niin opettajien, yrittäjien, opiskelijoiden kuin kenen tahansa kansalaisten käyttöön. Sovellettavuus eri aloille on hyvä.

Oppaasta löytyvät mm.

• Mobiilipedagogiset mallit opetuksen suunnittelun tueksi
• Tietoa mobiililaitteista ja niiden kustannuksista sekä mobiilisovelluksista
• Menetelmiä mobiilikoulutukseen ja -tukeen
• Runsaasti toteutusesimerkkejä liityen esim. asiakapalvelutyöhön, kieltennopetukseen, opiskelijaprojekteihin, oppimateriaalin tuottamiseen, video-oppimiseen, tehtäväratoihin, paikkatietoon, työttäoppimiseen ja näyttöihin
• Asiaa mobiilityöstä, mobiilikokouksista, viestinnästä ja mobiileiden hyödyntämisestä luontoympäristössä

Ota mobiilit käyttöön ja tutustu oppaaseen osoitteessa: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/

Kuva: Teemu Korpi

Johanna Salmia, Hämeen ammattikorkeakoulu

Käyttökokemuksia: Tabletit ja blogger metsäalan opintoretkellä Lapissa

Käytin tabletteja Lapin metsien käytön erityispiirteet -opintojaksolla Evon metsäinssiopiskelijoilla, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta tablettien tai bloggerin käytöstä. Tarkoitus oli kokeilla, miten tabletit ja blogger soveltuvat yhteisen tietopankin luomiseen 7 päivää kestävällä opintoretkellä. Opintoretki oli eräänlainen tiedonhankintamatka, johon sisältyi vierailukohteita ympäri Pohjois-Suomea sisä- ja ulkotiloissa. Jokaiselle pienryhmällä (2-3 hlöä) oli vastuullaan yksi vierailukohde, jonka keskeinen anti piti päivittää yhteiseen blogiin ja täydentää tekstiä kuvilla vierailupäivän iltaan mennessä. Bloggeriin koottua tietopankkia opiskelijat hyödyntävät yhteisenä tietolähteenä opintoretken jälkeen tehtävää tutkimusraporttia varten.

Annoin bloggerin päivittämisestä suulisesti pikaohjeistuksen ja itse tehdyn kirjallisen ohjeen. Samalla tehtiin yksi testipäivitys bloggeriin ryhmittäin. Opiskelijat saivat laitteet viikoksi testikäyttöön ennen opintoretkeä. Tablettien käyttö omaksuttiin melko nopeasti ja bloggerin päivittäminen onnistui ilman suurempia ongelmia opintoretkellä. Yritin innostaa opiskelijoita myös täydentämään opintoretken aikana toisten tekemiä muistiinpanoja, ja saada näin vuoropuhelua bloggerin kautta aikaiseksi, mutta ainakaan tällä kertaa asia ei edennyt ajatuksen tasoa pidemmälle. Syynä tähän lienee se, että opiskelijat keskustelivat asioista niin paljon autoissa siirtymien aikana ja iltaisin, ettei bloggerissa toisten muistiinpanojen täydentäminen enää innostanut ketään. Käytin alkumatkasta bloggeria myös päiväkohtaisten tehtävien antopaikkana, josta ilmoitin aamuisin. Pyrin tällä saamaan opiskelijat käymään bloggerissa tiiviimmin ja seuraamaan sen sisältöä. Antamiini tehtäviin liittyi tiedonhankintaa tabletilla sekä vierailuilla saatujen tietojen yhteensovittamista. Tehtävien purku tehtiin illan päätteeksi majoituspaikassa koko ryhmän voimin. Käytössä oli 1 tablet/ryhmä (2-3 hlöä).

Alla koonti opiskelijoiden palautteesta laitteiden ja bloggerin käytöstä:
Pääsääntöisesti tabletin käyttö ja muistiinpanojen koonti yhteiseen bloggeriin koettiin hyvä juttuna. Tabletti koettiin hyödyllisenä apuvälineenä, jonka käyttöä kannattaa harjoitella. Perinteinen kynä ja paperi todettiin edelleen tablettia toimivimmaksi (ei tarvita sähköä, ei sovellusvirheitä tai kuuluvuusongelmia) tavaksi tehdä muistiinpanoja vierailun/luennon aikana ja asioiden hahmotteluun. Tiedon jakamisessa tabletti koettiin toimivaksi apuvälineeksi erityisesti sen takia, että kuvia saattoi lisätä tekstin tueksi. Kirjoittaminen tabletilla tarvitsee totuttelua. Suullisessa palautteessa opiskelijat totesivat, että tabletteja olisi voinut käyttää paljon tehokkaamminkin, mutta sitä ei tajunnut silloin. Opiskelijat kokivat, että osaisivat nyt hyödyntää tabletteja (ja bloggeria?) paljon paremmin oppimisen apuvälineenä. Valtaosa tuntui suhtautuvan positiivisesti tablettien käyttöön opetuksessa jatkossa.

Kehitysehdotuksia/havaintoa opiskelijoilta:
Päivitettäessä muistiinpanoja bloggeriin on huomioitava, että teksti on selkeää ja helposti ymmärrettävää. Tabletin tehokas käyttö vaatii paljon totuttelua ja harjoittelua.

T: Lauri Värri
HAMK /  Metsätalouden koulutusohjelma, Evo