Welcome to my first App of the Month review!
Puppet Pals is an app for making fast and simple videos or animations.
It's a great tool when you want convey a simple process or act out a scene of some kind. There are many built-in actors and backgrounds but it's so easy to add your own that I don't think the available ones are of much use.
It has a handicraft charm similar to Little Big Planet which aids in creating a casual feel to the videos you make. You can record continuously with each movement recorded or record frame by frame for an animated feel.
You are limited to 8 actors and 5 backgrounds for each video but if you make multiple scenes you can use iMovie to combine them into one seamless movie.
You can record a single audio file as you create your scene, using the device microphone but I recommend using iMovie for audio as it offers much more flexibility.
Overall, this app feels very well made and allows great diversity while keeping the interface simple. However, with a few tweaks, it could become a contender for the best video creation app.
Here is video I made using Puppet Pals HD on the iPad and then used iMovie to combine scenes and apply the audio.
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Kasviopetusta mobiililaitteita hyödyntäen
Koristekasviopetuksen kehittäminen on ajankohtaista Lepaalla. Oppimisympäristö eli Lepaan puisto soveltuu oppimiseen hyvin, mutta vuodenajat tekevät kasviopiskelusta haasteellista. Tarkoitus on hyödyntää kasviopetuksessa verkko-opetusta ja integroida siihen myös mobiilioppimista.
Verkkotehtäväksi on kaavailtu mobiililaitteilla toteutettavaa reaaliaikaista tehtävää. Tehtävän pedagoginen sisältö on aikaisemman tiedon näkyväksi tekemistä ja samalla asiayhteyden luomista sen kontekstiin. Se toteutetaan oppijan valitsemassa yrityksessä, jossa hän tekee annettuihin kysymyksiin perustuen videon tai myöhemmin editoitavan kuvasarjan tarinan muodossa. Tarinat tulevat kaikkien nähtäviksi.
Kasvien itseopiskelussa voi seurata Lepaan puistossa olevia kasvikierroksia, jotka on viety GoogleMaps- kartoille. Kasvikierroksilta löytyvät kasvilistojen opiskeltavat (lue: tenttiin tulevat) kasvit. Kasveissa on suomalaisen ja tieteellisen nimen lisäksi QR- koodi, jossa löytyvästä linkistä kasvista on saatavissa on-demand lisätietoa.
Opintojaksoon kuuluu myös kasvien tunnistamistenttejä, jotka perinteisesti toteutetaan luokassa. Tavoitteena on myös autenttisessa ympäristössä toteutettava mobiilikasvitentti. Lepaan puistoissa on paljon kasveja, joita ei ole nimetty nimikylteillä. Puistoon voidaan suunnitella kasvikierros, jossa tunnistettavat kasvilajit on paikannettu kartalle. Oppija suunnistaa kierroksen kartan avulla ja lähettää ohjaajalle vastauksen merkityistä pisteistä. Tämä tentti voi aluksi olla vaihtoehtona perinteisen tentin rinnalla, ja kannustaminen sen valitsemiseksi voisi tapahtua toteuttamalla se parintenttinä. Sen vakiinnuttaminen kasviopetuksen tentiksi vastaisi siihen palautteeseen, että kasvien tunnistaminen näytteistä luokassa ei vastaa työelämässä vaadittavia taitoja. Lisäksi kasvin habitus ja kasvupaikka ovat tekijöitä, jonka perusteella kasveja myös tunnistetaan.
Sari Suomalainen
Lehtori
HAMK/Maisemasuunnittelu
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Miksi otin Keniaan mukaan läppärin Samsung Tabin sijasta, vielä?
Mobiilisti-hanke järjesti joulun alla kokeiltavakseni Samsung Galaxy Tab 7.7. Sen oli määrä olla käytössäni muutaman viikon, mutta näppärä ja käyttökelpoinen laite vei mukanaan ja laina-aika venähtikin reilusti kuukauden mittaiseksi. Maltoin luopua Tabista vasta tammikuun puolen välin jälkeen, juurin ennen Kenian matkaani. Mielessä käväisi jatkaa jo pitkäksi venähtänyttä lainaa ja ottaa laite mukaani, mutta viime hetkellä tulin toisiin ajatuksiin. Päätin tabin sijasta sittenkin ottaa läppärini, vaikka se onkin huomattavasti painavampi ja hankalampi kuljettaa. Miksi tähän päädyin?
Tab on monella tavalla käyttökelpoinen ja erilaiset sovellukset toimivat siinä hyvin. Netin selaaminen ja videoiden katselu kävi sujuvasti, tosin puhelinverkon kautta ajettuna videot saattoivat tökkiä. Mm. Ylen alueuutisia ei oikein pystynyt seuraamaan, koska video pysähteli muutaman minuutin välein huokaisemaan. Siirtyminen Laniin poisti ongelman. Kuvien katselu kävi laitteella kätevästi ja joustavasti, karttasovelluksen käyttö oli helppoa. ekirjojen ja ejulkaisujen luku oli jopa nautinnollista.
Lyhyiden perustekstien kirjoittaminen kävi kohtuullisesti, etenkin jos jätin ääkköset pois. Skandi-merkkien poiminta a- ja o- näppäinten takaa hidasti kirjoittamista merkittävästi. Tämä oli kyllä omaa tyhmyyttä, sillä jälkeenpäin selvisi, että kielivalinnalla olisi myös skandit tullut käyttöön. Aluksi kosketusnäppimistö tuntui vieraalta, mutta siihenkin tottui.
Useimmat käyttämäni Google-tuotteet toivat Tabissa hyvin. Karttasovellus, gmail, dokumenttien lukeminen ja esitysten katselu sujui, vaikkakin rajoitetusti, koska laite suosi m.googlea normaalin Googlen sijasta. Laite pyrki nettiselailussa aina käyttämään mobiiliversiota ja ne toimivatkin sujuvammin kuin normaali netti, mutta hintana olivat sitten rajoitetut palvelut. Normaali netti toimi wlanin yli useissa tapauksissa hyvin. Google oli dokumettien tuottamisen osalta poikkeus. Esityksiä en onnistunut tekemään lainkaan.
Kun sitten lähtö läheni, päätös mukaan otettavasta laitteesta alkoi kallistua läppärin hyväksi. Ratkaiseva asia oli esitysten tekeminen matkan aikana sekä mukaan otettava kokousaineisto. Aineiston olisi vielä voinut siirtää Google-dokumentteihin tai hyödyntää mukana kulkevaa tikkua, mutta tarve tuottaa materiaalia ja erityisesti esityksiä pisti pakkaamaan läppärin Tabin sijasta.
Toinen merkittävä syy olivat HAMKin omat sovellukset. Ne eivät toimineet Tabissa, joten jos niitä aikoi käyttää matkalla, oli läppäri välttämätön. Kun tähän vielä lisää sen, että NOKIA N8:lla pääsi käyttämään useimpia tarvittavia nettipalveluja ja lukemaan sähköpostia ja näin osittain korvaamaan tabin käyttöä, läppärin mukaan otto Tabin sijasta oli vielä tällä matkalla selvä. Tabin lisäarvo älypuhelimeen verrattuna ei vielä ollut riittävä eikä se olisi pysytynyt korvaamaan N8-läppäri -yhdistelmää, paitsi keveydellään.
Nän ei välttämättä käy jatkossa. Läppärin raahaaminen Kenia kuumuudessa pani miettimään kätevämpiä ratkaisuja. Huolellisempi tutustuminen Tabiin ja siihen tarjolla oleviin sovelluksiin kaventaa läppärin ja Tabin välistä eroa. Isompi Tab tarjoaa myös ominaisuuksia, jotka parantavat Tabin käytettävyyttä. Ehkä painavin ongelma vielä on, että HAMKin sovellusten käyttö ei suju Tabilla. Tämä ongelman poisto edellyttää laitteen sisällyttämisen HAMKin laitteistovalikoimaan ja mobiilisovellusten laajempaa käyttöönottoa HAMKin piirissä. Toinen puute on Google-sovellusten rajoitettu käyttö. Nämäkin ongelmat poistuvat pian, sillä tulevaisuus on mobiili tällä laite- ja sovelluskehityksellä.
Lintu vai kala: miniläppäri vai suurälypuhelin?
Pääsin osaksi globaalia trendiä, kun minulla oli vuodenvaihteessa testikäytössä iPad. Vannoutuneeseen omppuleiriin en ollut koskaan kuulunut sen paremmin puhelin- kuin pc-puolellakaan.
Mieluummin läppärillä kuin *täppärillä*
Kirjoitan työssäni paljon. Yli 20 vuoden harjoittelusta huolimatta kymmensormijärjestelmäni on melko huono, ja tarvitsen fyysiset näppäimet edes jonkinlaisen nopeuden saavuttaakseni ja tyhmimmät typot välttääkseni (tai korjatakseni). *Hiplaimessa* ei näitä ole, joten minkä tahansa mittaisen tekstin tuottaminen oli iPadilla vähintään työn ja usein tuskan takana.
Olen kirjoittanut blogia myös kosketusnäytöllisellä kännykällä, ja pienen ruudun näpelöiminen tilanteessa kuin tilanteessa ja yhdellä kädellä on motivoivampaa kuin *tabletin* kanssa taistelu. Ongelma on varmaan se, että yritän isommalla pinta-alalla käyttää kahta kättä, mutta otteeni ja tottumukseni vaatisivat erillisiä nappuloita.
Otetaan, mitä on
Otan paljon kuvia. Järkkäriuskoni on vaihtunut dogmatuotantoon: parempi tilannekuva, joka on otettu kuin se huippuotos, joka jää saamatta. Kuvaan puhelimellani päivittäin, ja julkaisen kuvia joko suoraan tai tietokoneen kautta. Kuvat saavat yhä suuremman roolin mm. bloggauksessani - kertovathan ne enemmän kuin tuhat sanaa ja niiden ottaminen on paljon nopeampaa kuin tuhannen sanan kirjoittaminen (edes kunnollisella näytöllä).
iPadin kamera ei ollut mikään erikoisen hyvä, ja minusta laitetta oli hankalaa pidellä vakaasti ja esim. vaihtaa tarkennuspistettä samaan aikaan. Aurinkoisessa ulkoilmassa näyttöä oli mahdotonta saada niin kirkkaaksi, että olisi oikeasti nähnyt, mitä kuvasi. Kuvaussovellus kaleidoskooppeineen ja muine muokkauksineen oli kyllä mainiota hupia, ja lapset ottivatkin itsestään hetkessä noin sata pilakuvaa. Kuvien poistaminen ja julkaiseminen oli todella helppoa, kunhan oli jälkimmäistä varten rakentanut oman pilviprofiilinsa.
Selaamista ja pelaamista
*Pannari* oli oiva kaveri sohvannurkkaan *surffilaudaksi*. Käytin *lättyä* kätevästi myös keittiössä, joskin roiskeiden ulottumattomissa. Tabletithan meillä on perinteisesti juuri keittiön pöydällä.
Pienet lapseni, jotka eivät ole juurikaan käyttäneet perinteistä tietokonetta, olivat näytöillä kuin kotonaan, joten laiteessa on jotain ilmiselvästi intuitiivista. Testikauden päätteeksi eniten itkivät juuri lapset: "Eikö meillä enää ole Angry Birdsiä?"
P.S. Mikä sen *kosketusnäytöllisen tietokoneen* nimi nyt oikeasti olisi?
Mieluummin läppärillä kuin *täppärillä*
Kirjoitan työssäni paljon. Yli 20 vuoden harjoittelusta huolimatta kymmensormijärjestelmäni on melko huono, ja tarvitsen fyysiset näppäimet edes jonkinlaisen nopeuden saavuttaakseni ja tyhmimmät typot välttääkseni (tai korjatakseni). *Hiplaimessa* ei näitä ole, joten minkä tahansa mittaisen tekstin tuottaminen oli iPadilla vähintään työn ja usein tuskan takana.
Olen kirjoittanut blogia myös kosketusnäytöllisellä kännykällä, ja pienen ruudun näpelöiminen tilanteessa kuin tilanteessa ja yhdellä kädellä on motivoivampaa kuin *tabletin* kanssa taistelu. Ongelma on varmaan se, että yritän isommalla pinta-alalla käyttää kahta kättä, mutta otteeni ja tottumukseni vaatisivat erillisiä nappuloita.
Otetaan, mitä on
Otan paljon kuvia. Järkkäriuskoni on vaihtunut dogmatuotantoon: parempi tilannekuva, joka on otettu kuin se huippuotos, joka jää saamatta. Kuvaan puhelimellani päivittäin, ja julkaisen kuvia joko suoraan tai tietokoneen kautta. Kuvat saavat yhä suuremman roolin mm. bloggauksessani - kertovathan ne enemmän kuin tuhat sanaa ja niiden ottaminen on paljon nopeampaa kuin tuhannen sanan kirjoittaminen (edes kunnollisella näytöllä).
iPadin kamera ei ollut mikään erikoisen hyvä, ja minusta laitetta oli hankalaa pidellä vakaasti ja esim. vaihtaa tarkennuspistettä samaan aikaan. Aurinkoisessa ulkoilmassa näyttöä oli mahdotonta saada niin kirkkaaksi, että olisi oikeasti nähnyt, mitä kuvasi. Kuvaussovellus kaleidoskooppeineen ja muine muokkauksineen oli kyllä mainiota hupia, ja lapset ottivatkin itsestään hetkessä noin sata pilakuvaa. Kuvien poistaminen ja julkaiseminen oli todella helppoa, kunhan oli jälkimmäistä varten rakentanut oman pilviprofiilinsa.
Selaamista ja pelaamista
*Pannari* oli oiva kaveri sohvannurkkaan *surffilaudaksi*. Käytin *lättyä* kätevästi myös keittiössä, joskin roiskeiden ulottumattomissa. Tabletithan meillä on perinteisesti juuri keittiön pöydällä.
Pienet lapseni, jotka eivät ole juurikaan käyttäneet perinteistä tietokonetta, olivat näytöillä kuin kotonaan, joten laiteessa on jotain ilmiselvästi intuitiivista. Testikauden päätteeksi eniten itkivät juuri lapset: "Eikö meillä enää ole Angry Birdsiä?"
P.S. Mikä sen *kosketusnäytöllisen tietokoneen* nimi nyt oikeasti olisi?
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Tietääkös joku missäs mun opiskelijat ovat kun ei luokas ole kettää?
Onneksi sain sijaisen järjestettyä luonnonkasvien tunnistamispäivään, kun itse piti mennä hammaslääkäriin. Maanantaipäivä vielä oli. No enpäs sitten myöhästynytkään paljon ja menin suoraan luokkahuoneeseen. Voitteko kuvitella - luokassa ei ollut ketään! Ei hajuakaan tuuraajasta eikä opiskelijoista! Mitähän oli tapahtunut? Ja tämä päivä kun oli niin tärkeä, kun piti oppia tunnistamaan tärkeimmät luonnonkasvit!
No minäpäs katson sähköpostia, jos olisi joku laittanut minulle viestin, mitä on tapahtunut. Oho - täällä on jaettu kanssani google-dokumentti. Mitähän se sisältää? Ei voi olla totta - täällähän ne kaikki ovat ja tekevät töitä täysillä! Kursoreita vilkkuu kovaa vauhtia ja kuvia liitetään ja kasveja tunnistetaan koko ajan. Nehän ovat kaikki ulkona luonnossa ja tunnistavat kasvit sieltä käsin! Ja vielä kotoa käsin. Saivat pidennetyn viikonlopun, kun vaan maanantaina ovat kotona ja ulkona etsimässä ja kuvaamassa luonnonkasveja. Tästä vielä näkee missäpäin Suomea ne ovat. Nythän saadaan esimerkkiä ihan koko Suomesta! Onpas kätevä systeemi:
Yhdessä on kivaa tehdä töitä!
Terveisiä HAMK mToimisto-tiimi
No minäpäs katson sähköpostia, jos olisi joku laittanut minulle viestin, mitä on tapahtunut. Oho - täällä on jaettu kanssani google-dokumentti. Mitähän se sisältää? Ei voi olla totta - täällähän ne kaikki ovat ja tekevät töitä täysillä! Kursoreita vilkkuu kovaa vauhtia ja kuvia liitetään ja kasveja tunnistetaan koko ajan. Nehän ovat kaikki ulkona luonnossa ja tunnistavat kasvit sieltä käsin! Ja vielä kotoa käsin. Saivat pidennetyn viikonlopun, kun vaan maanantaina ovat kotona ja ulkona etsimässä ja kuvaamassa luonnonkasveja. Tästä vielä näkee missäpäin Suomea ne ovat. Nythän saadaan esimerkkiä ihan koko Suomesta! Onpas kätevä systeemi:
- voi oppia ihan oikeissa kasvuympäristöissä
- ei tarvitse poimia kasveja, kun ottaa valokuvan
- muiden tekemiset näkyy heti
- voi auttaa toinen toista tunnistamisen kanssa
- ja opettajakin voi kommentoida
Yhdessä on kivaa tehdä töitä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)