Tiedote: Mobiilioppimisen verkoston jatko ja Mobiilikesäkoulu 2015

Mobiilisti-hanke on päättymässä vuoden 2014 lopussa. Hankkeen kautta on koordinoitu Mobiilioppimisen verkostoa sekä oltu keskeisinä toimijoina järjestämässä kahta viimeistä Mobiilikesäkoulua (2013 ja 2014).

Mobiilioppimisen verkosto

Mobiilioppimisen verkosto on ollut mainio kohtaamispaikka mobiilioppimisen merkeissä eri oppilaitoksille ja yrityksille. Yhteistyö on poikinut mielenkiintoisia kokeiluja ja kokemuksia sekä vierailuja. Verkoston toimintaa tullaan jatkamaan ja se tullaan mahdollisesti organisoimaan Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteyteen. Tätä asiaa käsitellään tarkemmin yhtenä aiheena seuraavassa tapaamisessa Hämeenlinnassa tiistaina 3.2.2015.

Mobiilikesäkoulu

Mobiilikesäkoulun osalta pidetään välivuosi vuonna 2015. HAMK Mustiala viettää 175-vuotisjuhlavuotta ensi vuonna. Runsaasti järjestelyresursseja vaativa juhla ajoittuu läheiseen ajankohtaan Mobiilikesäkoulun ajan kanssa. Mobiilikesäkoulujärjestelyissä mukana olleet HAMKin henkilöstön edustajat ovat mukana 175-vuotisjuhlan järjestelyissä tämän vieden heidän resurssinsa.
Lisäksi hankkeet ovat välivaiheessa. Suuri osa hankkeita on päättymässä ja uusia vasta haussa. Kun uudet hankkeet pääsevät käyntiin, on varmasti luvassa monta uutta, innovatiivista kehittämisen tulosta ja kokemusta, joita voidaan tuoda seuraavassa Mobiilikesäkoulussa esiin.



Mobiilioppimisen verkoston ja Mobiilikesäkoulun puolesta

Johanna Salmia
Kehittämispäällikkö, HAMK & Biotalouden KT
Projektipäällikkö/Mobiilisti-hanke
johanna.salmia@hamk.fi


Mobiilioppimisen verkosto: https://sites.google.com/site/mobiilioppiminen/ (Ryhmä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/groups/Mobiilioppimisen-verkosto-4648618?home=&gid=4648618&trk=anet_ug_hm)
Mobiilikesäkoulu: http://www.mobiilikesakoulu.com/
Mobiilistin tuottama Mobiiliopas: https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/
Mobiilistin blogi: http://mobiilisti.blogspot.fi/
Mobiilisti Facebookissa: https://www.facebook.com/Mobiilisti
Mobiilikesäkoulu Facebookissa: https://www.facebook.com/mobiilikesakoulu

Opeopiskelijat mobiilisti - I pilotin tuloksia

Tässä blogiartikkelissa palaamme HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kevään 2014 pilotoinnin tuloksiin. Mobiilisti toteutettavan opintojakson suunnitteluvaihetta käsiteltiin helmikuun kirjoituksessa. Oppimisprosessin suunnittelu lähti liikkeelle opintojakson määritellyistä osaamistavoitteista. Tämän jälkeen prosessia muotoiltiin DIANA-mallin neljän kulmakiven mukaisesti huomioiden pedagogisen mallin dynamiikka. Opintojaksolle valitut sovellukset ja ohjelmat tulivat omalta osaltaan autenttista ja dialogista oppimista sekä mobiilioppimista. Kaikki käytössä olleet oppimis- ja työskentelyympäristöt olivat mobiililaitteille soveltuvia ja mahdollistivat paikasta riippumattoman opiskelun.

Kehittämis- ja pilotointityön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja suorittavaa ryhmää ( N= 16+17 ). Ensimmäinen (16 opiskelijaa) oli ns. monimuotoryhmä, joka opiskeli vuoden aikana edellä mainitut opinnot tavaten  kerran kuukaudessa lähiopetuspäivinä. Tarkastelemme tuloksia tässä ensimmäisen pilotin osalta.
Lähes puolella opiskelijoilla ei ollut mitään lähtöolettamuksia opintojakson pedagogisesta mallista ja lähes puolet tiesivät mallista jonkin verran, mutta mallia pidettiin vaikeana ja työläänä.

Kaikki opiskelijat käyttivät opintojaksolla tietokonetta ja suurin osa mobiililaitteena tablet-laitetta (n=12). Suurin osa vastaajista (n=10) ilmoitti, että mobiilisti toimiva opintojakson kokonaisuus edisti oppimista ja loput olivat sitä mieltä, että tietokoneperustainen opiskelu olisi riittänyt. Mobiilisti tapahtuvassa opiskelussa työskentelyn reaaliaikaisuus nähtiin tärkeänä.

Opintojakson autenttisten kysymyksien luominen ja synteesi niistä (kulmakivet A3 ja B1) muodostuivat luontevasti yhteisöllisesti työskennellen. Työskentelyn tukena käytettiin Google Driveä, LYNC- ja Whatsapp- sovelluksia sekä kasvokkain tapaamisia. Lähes kaikki (n=14) vastaajista oli sitä mieltä, että opintojakson oppiminen perustui aidosti autenttiseen tilanteeseen. Samoin vastaajat (n= 14) olivat sitä mieltä, että blogi opintojakson oppimis- ja ohjausympäristönä oli riittävä. Blogista sanottiin, että se oli mielekäs, riittävä ja toimiva ympäristö. Kaikkien vastaajien mielestä blogi sopi myös erityisen hyvin opintopiirien työskentelyalustaksi. 

Kuva 1. Alkuperäinen DIANA-malli ( Aarnio & Enqvist, 2001).

Opintojaksolla käytettyä DIANA- mallia kuvattiin hyödynnettävän jatkossa laajempien opintokokonaisuuksien opettamisessa, työssäoppimisjaksoilla, asiakaspalvelu- kokonaisuuksissa. Vastaajista lähes kaikki ( n=15) ilmoittivat soveltavansa mallia jossain yhteydessä ammatillisena opettajana toimiessaan. Mobiilia opetustoimintaa arveltiin hyödynnettävän nuorten opetuksessa, työssäoppimisessa ja ylipäätään yhteisöllisessä oppimisessa.

Selkeästi haastavimmaksi kulmakiveksi opintopiirissä koettiin kulmakivi B, jossa luotiin autenttisia oppimiskysymyksiä opintojakson osaamistavoitteista. Tässä vaiheessa opettajan ohjaus koettiin merkitykselliseksi. Yksilötasolla haastavin kulmakivi ei erottunut vaan vastaukset olivat hyvin hajanaisia ja erilaisia.

Mobiilioppimisen ennakkokäsityksinä mainittiin, että opiskelu oletettiin olevan notkeaa ja ajasta riippumatonta, sitovaa, itsenäistä, kiinnostavaa ja täynnä teknisiä ongelmia. Kaikki vastanneet käyttivät mobiilisti Whatsapp-, Facebook- ja Blogger-sovelluksia sen sijaan Google Drivessä tapahtunut yhteisöllinen työskentely tapahtui tietokoneella pääosin.

Opiskelijoiden mielestä pelkkä tietokoneperustainen opintojakso olisi vaatinut muita toimenpiteitä. Tiedottaminen ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman mobiiliperustaisia ohjaus-ja oppimisympäristöjä (blogi, Facebook, WhatsApp) ja ilman mobiilioppimista olisi reaaliaikaista läsnäoloa  pitänyt lisätä sekä lisätä yhteydenpitoon soveltuvia muita välineitä (tekstiviestit).

Blogityöskentelyssä parasta olivat yhteisöllisyyden vahva kokemus ja aito dialogisuus. Opiskelijoiden mielestä kaikki osallistuivat tasavertaisesti ja tavoitteellinen vertaistyöskentely mahdollistui sekä mahdollisti vertaisoppimisen muilta opintopiireiltä avoimista blogialustoilta. Lisäksi palautetta sai uudenlaisen oppimisen mallin haltuunottoa (dialogisuus, autenttisuus ja mobiilius).

Opintojaksolla käytetyt mobiili-ja verkkoympäristöt saivat kiitosta. Ympäristöjen koettiin tukevan autenttista, dialogista ja mobiilisti tapahtuvaa oppimista. Lähes kaikkien vastaajien mielestä (n=15)  Whatsapp-sovellus toimi hyvin yhteydenpidossa sekä tiedottamisessa. Muutamia lisäkomentteja oli sovellukseen liittyen siitä, että liian tiivis viestittely häiritsi ja mobiilityökalujen käyttösäännöistä olisi tullut sopia paremmin opintopiireissä.

Opintojakson opiskeluprosessin (kuvio 3) etenemistä dialogisesti selvitettiin kyselyssä. Vastaajista ( n=11) suurin osa oli sitä mieltä, että orientoituminen opintojakson pedagogisen mallin mukaiseen opiskeluun ja mobiiliympäristöihin eteni esitetyn mukaisesti. Autenttisten oppimiskysymyksien ja opintopiirin yhteisestä tuotoksesta sopiminen onnistui (n=15). Dialoginen työskentely oppimiskymysten ratkaisemiseksi dialogisesti toimi opintopiireissä (n=14) ja  tuotoksien esittelu sekä toiminnan arviointi toteutui dialogisesti (n=13).

Opettajaopiskelijoiden mielestä opintojakson mobiilius toi omaan ammatilliseen opettajuuteen luottamusta toimia mobiiliopettajana, uusia työkaluja ja sovelluksia opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen, dialogista toimintaosaamista ja uskallusta opettamisen monipuolistamiseen.Dialogisen toimintamallin kuvailtiin lisänneen aitoa symmetriaa, ymmärtämystä sekä harjaannuttaneen ja vahvistaneen yhteisöllistä oppimista. Dialogisen toiminnan koettiin edelleen olevan myös haastavaa ja vaativan harjaantumista. Dialogisen pedagogisen mallin ja mobiiliuden yhdistäminen innosti.


HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sanna Ruhalahti

Tutkintotilaisuuksien dokumentointia mobiilisti

Näyttötutkintomestarit kokoontuivat Lånvikin kauniisiin maisemiin syyskuun lopulla. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä on tapahtumassa suuria muutoksia henkilökohtaistamismääräystä myöten. Syy muutoksille on TUTKE2-selvitystyön tulokset ammatillisen koulutuksen kehittämishaasteista. Vastauksia vaille jäätiin vielä monessa asiassa, mutta vuoden 2015 alussa jo tiedetään enemmän.

Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää paljon resursseja koulutuksen järjestäjältä eli oppilaitoksilta ja työpaikoilta. Työpaikat erityisesti, mutta varmasti myös koulutuksen järjestäjät peräänkuuluttavat nykyään ajankäytöllisesti tehokasta toimintaa. Koska tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien ulottuvilla, sen hyödyntämisessä myös näyttötutkintotoiminnassa on nähtävissä useita merkittäviä hyöytyjä. Tällaisia ovat mm. helpot dokumentointiympäristöt tuktinnon suorittamissuunnitelmien laatimisessa, samoin kuin tutkintotilaisuuksien arviointilausuntojen kirjaamisessa. Lisäksi arvioinnin dokumentoinnissa hyöty on suuri esimerkiksi tutkintotilaisuuksien videoinnin ja valokuvauksen muodossa. Kaiken kaikkiaan em. asiathan ovat osa henkilökohtaistamisen prosessia ja nähtävissä on modernien ja digitaalisten työvälineiden helpottavan suuresti tätä toimintaa.

Seminaarissa TTS - Työtehoseuralta Taavi Forssell kertoi, miten TTS on hyödyntänyt videoiden käyttöä tutkintotilaisuuksien dokumentoinnissa. Taavi näytti videon mm. puunkaatamisesta:

“Kyseessä oli puistopuutarhurin ammattitutkinnon tutkinnon osa Viheralueiden ylläpito ja siitä yksi arviointikriteeri. Samaisesta videosta näkee monien muidenkin kriteerien toteutumisen. Kriteeri on kirjattu tutkinnon perusteisiin näin: ”osaa kaataa puun niin, että siitä ei aiheudu vaaraa ympäristölle”. Samasta videosta (tai toiminnasta ylipäätään) nähdään kuitenkin myös moottorisahan käyttötaito, työturvallisuusnäkökohdat ja työtekniikoiden hallinta. Videoon liittyvän haastattelun avulla tietoa saadaan vieläkin useammasta kriteeristä.” (Taavi Forssell)

Seminaarissa harjoiteltiin pienissä ryhmissä mobiililaitteilla videokuvaamista Taavin alustuksen innoittamana. Videoinnin sisällön tuotantoon annettiin vaihtoehtoja, joiden kautta saatiin hienoja kommentteja, näytelmiä ja avoimia kysymyksiä tutkintotilaisuuksien digitaaliseen dokumentointiin liittyen. Mikäli kiinnostut katselemaan tuotoksia, ne on koottu seminaarin sivustolle blogimerkinnöiksi: http://ntmseminaari2014.wordpress.com/ Halutessasi voit osallistua keskusteluun em. foorumilla kommentoiden.

Jotta videotaltiointi saatiin lyhyessä ajassa tehtyä käsikirjoituksineen, mukana oli Mobiilistihankeen toimijoista opastamassa laitteiden käytössä Johanna Salmia, Jaana Nuuttila ja Eero Jaakkola. He olivat myös fasilitoinnin osalta tärkeässä roolissa pienryhmäharjoituksissa. iPadit olivat lainassa Hamk Ammatilliselta opettajakorkeakoululta ja Mikko Kekki vastasi laitteiden toimivuudesta ja toimi myös fasilitaattorina. Koko mobiiliosuuden toteutuksen olivat suunnitelleet Anne-Maria Korhonen Hamk ammatilliselta opettajakorkeakoululta ja Hannele Torvinen Jamk Ammatilliselta opettajakorkeakoululta.

Näyttötutkintotoiminnassa ollaan siirtymässä digiaikaan, kuten kaikissa muissakin elämän osa-alueissa. Tämä seminaari oli yhdenlainen päänavaus ja toivottavasti siinä tehdyt tuotokset blogissamme (http://ntmseminaari2014.wordpress.com/) jäävät elämään ja saavat rakentavia kommentteja ja kehittämisehdotuksia jatkossakin.

Kirjoittaja:

Anne-Maria Korhonen

Hamk Ammatillinen opettajakorkeakoulu