Toimin kansainvälisten asioiden koordinaattorina, joten sähköpostini ja kännykkäni laulavat ympäri vuoden ja kellon. EN missään nimessä ole sitä mieltä, että myös työaika pitäisi olla vain yläkäsite. Minulle nyt kuitenkin sattuu sopimaan, että olen heti tietoinen, kun viesti tulee - ja sitä paitsi. Niin kauan kuin pidämme kiinni heinäkuusta lomakuukautena, tulevat eteläeurooppalaiset kollegamme meitä myös heinäkuussa lähestymään. Pidän myös vaihtelusta, ajan mielelläni ja olen täysin sopeutunut siihen, että aloitan päiväni vaikkapa Evolla ja kun olen lähdössä kotiin, olenkin Forssassa. Tottakai turhaa ajelua välttäen, mutta jos läsnäoloni on välttämätön, niin on huikean hienoa, että en ole vailla työhuonetta, enkä piuhaa - kaikki kulevat mukanani.
Opiskelen itsekin tässä lisää, ja olin kesäharjoittelussa ulosottovirastossa. Mahtava kokemus! Tabletti oli mukanani ja pääsin kästevästi hoitelemaan myös HAMK-asioita, kun tiesin niitä olevan. Vaihto-opiskelijaruljanssin lisäksi minulla on kaksi verkkokurssia, jotka pyörivät läpi kesän.
Mutta. Ei niin hyvää, etteikö kehitettävääkin. Ensinnäkin nopeus. Mikään ei turhauta kuin tökkivä yhteys, tai ettei verkkoon pääse välillä ollenkaan. Asun keskellä metsää, mutta yhteydet ovatkin nopeimmat siellä, missä ihmiset muutenkin ovat lähekkäin? Toisekseen laitteiden toimintavarmuus. Tätä kirjoittaessani - tosin pöytäkoneella - minulla on auki 2 sähköpostia, kielikone, kalenteri ja pari muutakin sivustoa. Oma työskentelytapani sattuu olemaan sellainen, että teen tovin yhtä, keskeytän tehdäkseni toista ja taas palaan. Ei muuten onnistu, jos laitteen ominaisuudet loppuvat kesken. En tiedä onko vanha totuus "tavara ei lainassa parane" tässäkin tapauksessa totta, mutta käytössäni olevan laitteen kosketusnäyttö ei todellakaan ole se herkin mahdollinen :)
Sen sijaan kiitän laitteen kameraa, sain hyviä luontokuvia ladattua moodleen. Akku kestää yllättävän sitkeästi, voin oikeasti tehdä sen kanssa töitä ilman piuhaa ja pistoketta käsivarren mitan päässä. Kooltaan sopivan ohut ja kevyt, mutta näytöltään kuitenkin riittävä (Samsung 10,1") - selkeä hyvä näyttö.
En ole siis tehnyt sen kanssa mitään mullistavaa. Ei erityisiä interkatiivisia sessioita metsästä metropoleihin, eikä innovatiivisia pedagogisia oivalluksia. Vaan ihan tavallista työtä, perussähköpostia, moodle -kontakteja ja netin käyttöä tiedonhakuun ja kyllä! myös viihteeseen. Sosiaalisen median painoarvoa ei voi ohittaa, paitsi viihdettä - se on myös aidosti toimiva yhteydenpitoväline. Juurikin eilen sain Facebookin kautta viestin botswanalaisopiskelijoilta, jotka tarvitsevat opintosuortitusotteisiinsa lisäselvitystä. Olisi maksanut heille maltaita soittaa, ja kun he näkivät minun olevan online, niin tiesivät saavansa myös vastauksen samantien. Heidän asiansa on nyt hoidossa - tai siis odottaa, että sähköpostiini vastattaisiin.. :)
Loppusanoina - kyllä, lisää mobiilia harkiten, kunhan ei unohdeta sisällön tärkeyttä ja kunhan mobiilius ei ole itsetarkoitus. Osa meistä opettajista on jatkossakin parhaimmilaan face-to-face - ja sekin ON arvokasta!
Monna Alatalo
