Onko ajalla ja paikalla merkitystä oppimisessa? Missä äidinkieltä kannattaa opiskella? Missä tapauksissa oppimisympäristö kannattaa siirtää luokkahuoneesta pois? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia äidinkielen opintojaksolla yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Äidinkielen opiskelemisessa on aina kyse ajattelu- ja opiskelutaitojen kehittymisestä. Kirjoittaessa, kuvatessa tai sarjakuvia tehtäessä on kyettävä jäsentelemään ja perustelemaan ajatuksensa. Olipa oppimisympäristö mikä hyvänsä, tämä on vastassa. Tärkeintä äidinkielen opiskelussa on aina sisältö, ei ympäristö eikä väline. Lyijykynällä pystyy tuottamaan tai olemaan tuottamatta yhtä kirkasta ajattelua kuin uusimmalla tekniikalla.
Mobiilioppiminen ei tee välttämättä opiskelua helpommaksi, vaan vaatii opiskelijalta kykyä säädellä omaa toimintaansa ja löytää motivaatio, vaikka opetus ei olisikaan perinteisessä luokkahuoneessa. Opiskelijan pitää sietää vapautta, jonka luokkatilasta riippumaton opetus aiheuttaa. Oppimisympäristön laajentuessakin on tärkeintä, että opettaja on opiskelijoille läsnä, vaikka ei oltaisikaan luokassa.
Opettajalta mobiilioppiminen vaatii kykyä kestää uusien menetelmien aiheuttamaa epävarmuutta ja rohkeutta kokeilla ja oppia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Mobiilioppiminen kehittää kokemusteni mukaan opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja tietotekniikkataitoja, vuorovaikutustaitoja sekä mediataitoja, koska oppiminen on yhdessä kokeilemista ja tekemistä.
Ainakin aluksi mobiilioppiminen lisää ohjauksen tarvetta, sillä menetelmät ja sovellukset ovat uusia sekä opettajalle että opiskelijoille. Yhteistyö mobiilineuvojan kanssa estää kaaoksen opetustilanteissa, joissa kokeillaan uutta. Loppujen lopuksi mitään suurta vahinkoa ei tapahdu, vaikka joutuu myöntämään opiskelijoille, että ei osaa kaikkea.
Anni Rantahalme
Lehtori, äidinkieli
Omnia
Omnian mobiilioppimisen toteutuksiin voit tutustua osoitteessa:
http://mobiilioppija.wikispaces.com/
