maanantai 27. helmikuuta 2012

Älykkäät laitteet ja sovellukset tekevät työskentelyn helpommaksi ja mukavammaksi

Kuluvan syksyn aikana olemme kartoittaneet erilaisia luonnonvara-alaan liittyviä mobiilisovelluksia, laitteita ja ohjelmia. Alussa tuntui, ettei niitä ole niin paljon, mutta kun etsii, niin löytää. Tässä haluamme kertoa yhdestä hyvästä turvallisuusvälineestä, joka on ajankohtainen melua tuottavien koneiden kanssa työskenteleville, esim. metsurille ja maanviljelijöille.

Peltor tuottaa paljon erilaisia metsurin turvavarusteita ja useampiin on myös yhdistetty tekniikkaa.
Peltor WS4 Alert Bluetooth headset M2RXS7AWS4 -kuulonsuojaimessa on kaikki tarvittava ilman välijohtoja ja adaptereita. Peltor WS Alert Bluetooth -kuulonsuojaimen avulla saadaan langaton bluetooth -yhteys matkapuhelimeen. Voit kuunnella radiota stereona ja säätää sitä sillä tavalla, että kumminkin kuulet, mitä ääniä lähiympäristössä on.

Ympäristömikrofoneilla kuulet lähiympäristössä olevat puheet ja työskentelevien koneiden ja laitteiden äänet. Kuulosuojaimet toimivat vähän kuin lääkärin stetoskooppi, erityisesti jos laittaa täysillä päälle. Silloin voit kuunnella myös mitä kaverit puhuvat, vaikka olisivat 4 m etäisyydellä ja traktori käynnissä.

Melukompensoitu mikrofoni suodattaa tehokkaasti ympäristön ääniä. Mitä lähempänä mikrfoni on suuta, sitä paremmin se osaa erotella puheen melusta. Kuulokkeet sammuttavat radion, jos se on pääällä, kun joku soittaa. Kestää joitakin sekunteja ja kuulet, kun puhelin soi. Voit vastata painamalla painiketta kuulosuojaimessa tai puhelimesta. Soittaja ei tunnista, että sinulla on työkoneita ympärillä käynnissä (esim. traktori tai moottorisaha). Näin on myös mahdollista osallistua niin kuuntelemalla tai itse puhumalla Adobe Connect -verkkokokoukseen, vaikka työskentelet traktorilla. Adobe Connect edellyttää 3G -verkkoa.

Metsästytilanteissa on mahdollista käyttää Peltor WS Alert -suojainta langattomasti radiopuhelimen kanssa, jossa on bluetooth -yhteys. Linjan voi aukaista joko manuaalisesti radiopuhelimen PTT - kytkimellä tai vähäisessä melussa VOX - ääniohjauksella.

Tärkeätä on, että aina testaat suojaimen ja matkapuhelimen yhteensopivuuden ennen käyttöönottoa.



Terveisin: HAMK Ammattialan mOhjelmat

torstai 23. helmikuuta 2012

Maksari maailmalle

Mobiilisti-hankkeen maksatushakemus lähtee Lapin ELY-keskukselle lähipäivinä. Toiminta on ollut aktiivista, sen näkee jo maksarin paksuudesta.


Paperittoman toimiston malli vaatii vielä kehittämistä.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Tiedottamista mobiilisti

Määritelmiä on joskus mukava pohtia. Mobiilisti-hankkeen HAMKin mTiedottamisryhmäläisenä pohdin mitä mTiedottamisella tarkoitetaankaan. Tiedottaminen merkitsee tiedolla varustamista, tiedon jakelua, tiedoksi antamista. Lähtökohtana ovat siis sanat tieto ja tietäminen, joka taas aikojen saatossa on tarkoittanut "tien tuntemista".

Kun liitetään tiedottamiseen termi mobiili, voidaan puhua liikkuvasta ja langattomasta, eli aikaan ja paikkaan sitomattomasta tiedottamisesta.

Nykypäivänä foorumeita ja tiedonjakokanavia on monia, ja kukin taho valitsee omat, parhaiten toimintaansa soveltuvat paikat ja menetelmät. HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma/Mustialan yksikkö avasi Faceboook-sivunsa alkuvuodesta. Foorumi on avoin ja vapaamuotoinen tiedottamispaikka. Sivut koetaan hyvänä tapana tiedottaa toimipaikan tapahtumista ja arjesta, ja mikä ettei niitä voi mieltää epäviralliseksi markkinointiväyläksikin.

Sivulla on jaettu tietoa niin opetusnavetalla vierailevasta lehmien rakennearvostelijasta, hankifudiksesta kuin laskentanpäivän opiskelijamääristä. Kuvat ja videot ovat tuoneet sekä henkilökunnan että opiskelijoiden arkipäivää kaikkien ulottuville.

Mobiililaitteilla tiedonvälitys tapahtuu helposti ja heti. Kuva tai teksti siirtyy FB-sivulle yhdellä (tai kahdella) kosketusnäytön hipaisulla niin mustialalaisten kuin muidenkin kiinnostuneiden saataville. Tsiigaa sinäkin!

perjantai 10. helmikuuta 2012

Mobiilioppimisesta ruotsin kielen opetuksessa

Tässä kuvaa ja tekstiä, sitten vielä ääntä!
Miten hyödyntää mobiilioppimista ruotsin opetuksessa ja vielä asiakaspalvelutilanteissa? Voisiko opiskelijoita innostaa toisen kotimaisen kielen oppimiseen heille sopivammalla tavalla kuin vain lähiopetuksena luokkatilassa?

Aiempaa kokemusta mobiilioppimisesta minulla ei ollut, joten jouduin aivan uuden asian eteen. Ennakkokäsityksenikin oli ollut vähän kielteinen, mutta uteliaana lähdin mukaan ja innostuin siitä mitä kaikkea laitteilla voisikaan tehdä. Opettajalta vaaditaan kyllä uudelleen asennoitumista, uudelleen ajattelua ja uuden opettelua.

Kerrottuani opiskelijoille, että he saavat tehdä ruotsin asiakaspalvelutehtävän iPodTouch´lla, oli innostus melkoinen. Ohjeena oli etsiä annetun sanaston sanoja ruotsiksi, ottaa kuvia iPodTouch´lla InnoOmnian eri työssäoppimispisteistä, lisätä kuviin sanat/lauseet Photogene kuvankäsittelysovelluksella ja tallentaa ne kameran rullaan. Tämän jälkeen valmiit kuvat tuli viedä SonicPics-sovellukseen ja äänittää kuvissa olevat palvelutilanteeseen liittyvät lauseet/sanat SonicPics-esitykseksi. Esitykset katsoisimme yhdessä tunnilla.

Opiskelijoiden erilaisuus näkyi heti aluksi. Osa oli löytänyt sanat ja tehnyt lauseet ensimmäisen tunnin aikana, jolloin palauteltiin mieleen mitä aikaisemmilla tunneilla oli käsitelty, osalla ei ollut vielä palautuspäivänäkään valmiina sanoja tai kuvia ja äänityksiä.

Onnistunutta oli kuitenkin se, että lopulta jokainen osallistui ja sai tehdyksi omanlaisen esityksen ja varmaan jotain jäi mieleenkin. Mutta mobiilioppimisessakin jotkut opiskelijat tarvitsevat enemmän opettajan ja/tai ohjaajan läsnäoloa ja tukea, jotta saavat tehtävän aloitetuksi ja viedyksi loppuun asti.

Mobiilioppimisen näen hyvänä tulevaisuudessa ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen lisäksi. Erityisesti mobiilioppimista voisi hyödyntää laajennetussa työssäoppimisessa sekä näytöissä, joissa ei muuten pysty esimerkiksi osoittamaan kielitaitoaan. 

Helinä Vainio
lehtori, ruotsi
Omnia

Tutustu ruotsin toteutukseen täällä: http://mobiilioppija.wikispaces.com/


torstai 9. helmikuuta 2012

mOhjaus vaatii suunnittelua ja struktuuria

Keskiviikkona 8.2. kokoonnuimme Mustialaan suunnittelemaan työssäoppimisjaksojen (TOP) ohjausprosessia. Yhteisenä tavoitteena oli suunnitella:
  • TOP-jakson moobilia ohjaustoimintaa
  • mobiiliohjauksen muotoja ja tapoja
  • ohjaustapahtumia sekä
  • ohjauksen aikatauluja ( opiskelija/ TOP-ohjaaja)

Suunnittelu lähti liikkeelle työssäoppimisjakson tavoitteden kuvaamisella ( mitä opiskelijan opittava jaksolla, millaista osaamista opiskelijalla on jakson päättyessä). TOP-jakso kuvattiin kahdella aikajanalla, johon kirjattiin ohjauksen kannalta tärkeimmät ajankohdat sekä myös nk.kriittiset pisteet. Ohjauksen ja yhteydenpidon janat piirrettiin opiskelijalle ja TOP-ohjaajalle.

Ohjauspyrkimykset TOP-jakson erivaiheissa korostuvat opiskelijan janalla. Pyrkimyksinä eli ohjaustekoina ne voivat olla esim.

Mobiiliohjauksen prosessien alustavat suunnitelmat
  • jakson oppimistehtävien ja työselosteiden ohjeistus
  • oppimisprosessin ohjaus
  • oppimistilanteiden tarkistus
  • etenemisen seurantaa (vs. jakson tavoitteet)
  • tiedottavaa
  • palautetta / arviointia
  • eteenpäin kannustavaa
Mobiiliohjausympäristönä tulevan kesän TOP-jaksoilla tullaan käyttämään Moodleen intergroitua mobiilikeskusta.



Sanna Ruhalahti HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja
HAMK Biotalouden mOhjaus-tiimin jäsenet

maanantai 6. helmikuuta 2012

Mobiilit ja virtuaaliset oppimisen tilat -tietoisku ke 8.2. klo 13

Pasi Mattila (CIE - Center for Internet Excellence) kertoo virtuaalisista oppimistiloista.

Tilaisuus on ke 8.2.2012 klo 13 Adobe Connectissa osoitteessa http://amk.adobeconnect.com/mobiilisti

Tietoiskun tarjoaa Mobiilisti-hanke http://www.mobiilisti.com/.

Tervetuloa kuulolle!


Tiesithän, että myös aiempien tietoiskujen tallenteet ovat katsottavissa Mobiilisti-hankkeen nettisivuillahttp://www.mobiilisti.com/tuotokset/tietoiskut!

perjantai 3. helmikuuta 2012

Mobiilioppimista äidinkielen opetuksessa

Onko ajalla ja paikalla merkitystä oppimisessa? Missä äidinkieltä kannattaa opiskella? Missä tapauksissa oppimisympäristö kannattaa siirtää luokkahuoneesta pois? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia äidinkielen opintojaksolla yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Äidinkielen opiskelemisessa on aina kyse ajattelu- ja opiskelutaitojen kehittymisestä. Kirjoittaessa, kuvatessa tai sarjakuvia tehtäessä on kyettävä jäsentelemään ja perustelemaan ajatuksensa. Olipa oppimisympäristö mikä hyvänsä, tämä on vastassa. Tärkeintä äidinkielen opiskelussa on aina sisältö, ei ympäristö eikä väline. Lyijykynällä pystyy tuottamaan tai olemaan tuottamatta yhtä kirkasta ajattelua kuin uusimmalla tekniikalla.

Mobiilioppiminen ei tee välttämättä opiskelua helpommaksi, vaan vaatii opiskelijalta kykyä säädellä omaa toimintaansa ja löytää motivaatio, vaikka opetus ei olisikaan perinteisessä luokkahuoneessa. Opiskelijan pitää sietää vapautta, jonka luokkatilasta riippumaton opetus aiheuttaa. Oppimisympäristön laajentuessakin on tärkeintä, että opettaja on opiskelijoille läsnä, vaikka ei oltaisikaan luokassa.

Opettajalta mobiilioppiminen vaatii kykyä kestää uusien menetelmien aiheuttamaa epävarmuutta ja rohkeutta kokeilla ja oppia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Mobiilioppiminen kehittää kokemusteni mukaan opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja tietotekniikkataitoja, vuorovaikutustaitoja sekä mediataitoja, koska oppiminen on yhdessä kokeilemista ja tekemistä.

Ainakin aluksi mobiilioppiminen lisää ohjauksen tarvetta, sillä menetelmät ja sovellukset ovat uusia sekä opettajalle että opiskelijoille. Yhteistyö mobiilineuvojan kanssa estää kaaoksen opetustilanteissa, joissa kokeillaan uutta. Loppujen lopuksi mitään suurta vahinkoa ei tapahdu, vaikka joutuu myöntämään opiskelijoille, että ei osaa kaikkea.

Anni Rantahalme 
Lehtori, äidinkieli
Omnia

Omnian mobiilioppimisen toteutuksiin voit tutustua osoitteessa:
http://mobiilioppija.wikispaces.com/